Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Vaiheittainen investointi; vaikuttaako käyttöönoton siirtäminen energiakaivoon?  (Luettu 313 kertaa)

Poissa Nopea

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Ajatuksena olisi ajoittaa investointi siten, että kotitalousvähennystä olisi mahdollista hyödyntää kahtena vuotena. Aiheutuuko siitä jotain teknisiä ongelmia (mitä?), että energiakaivon perustaa yhtenä vuotena ja ottaa käyttöön toisena vuotena? Toisin sanoen, mitä ongelmia on odotettavissa jos energiakaivo porataan ja kaivo on käyttämättömänä yhden vuoden. Entä jos energiakaivo on käyttämätöntä useita vuosia, voiko se kuivua?

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 596
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Täällä tuo meni ainakin mukavasti Joululahjaksi sain kaivon ja kesälomilla laitettiin pumppu pörisemään, eli keväällä osteltiin kamat...

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 928
  • Vanha pieru!
Kaivolle ei käy kuinkaan, kunhan sinne asennetaan nesteellä täytetty keruun putkitus.
Jos ei ole putkitusta, voi joskus sattua niin, että kaivoon ei myöhemmin saadakaan menemään putkea, kun matkalle on saattanut pudota kivenpala estämään putken laskua.
Silloin joudutaan puhdistamaan kaivo uudella porauksella.

Poissa ISKI

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 23
  • Maalämpöfoorumi
Tuolla toisessa viestiketjussa
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8587.msg114197#msg114197
pohdin sitä, että kaivon pohjalla staattinen paine keruuputken sisällä on pienempi kuin itse kaivossa.
Tämä siis johtuu keruunesteen pienemmästä ominaispainosta.
Ja laskelmani mukaan paine-ero esim. 300 m syvän kaivon pohjalla olisi noin 1.5 bar.
50 mm putkien ja myös GeoDuo M 32 seinämävahvuus on vain noin 2.5 mm.
Minusta näyttäisi, että on ihan oikeasti olemassa riski putkien jonkinlaisesta litistymisestä, jos ne ovat pitkiä aikoja paineistamattomina kaivossa.
Tuossa aloittamassani viestiketjussa ei kukaan tätä epäilyäni/huoltani vielä ampunut alas.
Olisi hyvä, jos joku osoittaisi perustellusti, että huoli on aiheeton.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 928
  • Vanha pieru!
Ulkoinen paine kohdistuu keräinputken rakennetta kohtaan yhtä suurena joka suunnasta ympyrän muotoisen putken keskipistettä kohti.
Tarpeeksi suuri paine-ero putken ulkopuolen ja sisäpuolen välillä voisi romahduttaa putken kasaan.
Putken pyöreä muoto kuitenkin jakaa paineen vektorit putken keskipistettä kohden ja putken seinämän muoviaineen pitäisi kutistua, joka ei ihan helposti tapahdu.
On eri asia, jos putki ei olekaan poikkileikkaukseltaan ympyrä, vaan onkin vähän ovaali, litistynyt ympyrä.
Silloin syntyy pientä paineen erilaistumista voimien jakautumisessa, kun keskipisteenä onkin jana.
Kaaren loivemmille osille kohdistuu suurempi puristusvoima ja jossain paine-eron vaiheessa putki voi romahtaa.
GeoDuo M 32 putken valmistajan pitäisi testata se, kuinka suuri tuo heidän putkensa paine-eron kesto on kaivon toimintalämpötila -alueella joka, on noin +10 C .. -5 C.
Muovi on rakenteeltaan pehmeämpää korkeammalla lämpötilalla ja +10 C lämpötilassa paine-eron sieto on pienempi, kuin kylmemmillä lämpötiloilla.

Lämpöpumpun toiminnan kannalta keruuputki pitäisi kuitenkin aina paineistaa vähintään 1 baarin ylipaineeseen.
Tälläkin keräimen romahdusvaara eliminoituu.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 877
  • Maalämpöfoorumi
Minusta näyttäisi, että on ihan oikeasti olemassa riski putkien jonkinlaisesta litistymisestä, jos ne ovat pitkiä aikoja paineistamattomina kaivossa.
Tuossa aloittamassani viestiketjussa ei kukaan tätä epäilyäni/huoltani vielä ampunut alas.
Olisi hyvä, jos joku osoittaisi perustellusti, että huoli on aiheeton.

Kokeilin huvikseen googlailla asiasta hiukan.

hdpe pipe buckling pressure hakusanoilla löytää jotain tuloksia aiheesta.

Perus kollektori lienee tälläinen "Maalämpöputki PE100 PN10, SDR17"

Tässä jotain aiheesta. Jos taulukosta katsotaan kohdasta dr17 niin saadaan 0,5bar kestää ja 50 vuotta. En jaksanut tutkia sen kummemmin aihetta että vaikuttaako materiaali tms...

https://hdpe.ca/wp-content/uploads/2016/03/Sclairpipe-systemdesign.pdf
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)