Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Karkeat kustannukset  (Luettu 555 kertaa)

Poissa hake-86

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Karkeat kustannukset
« : 05.03.19 - klo:10:16 »
Saisko karkean arvion kustannuksista. Vanha maalaistalo länsi-rannikolla, lämmitetyt kuutiot n. 1050m/3. Tuuli jähdyttää nopeasti. Lämmitys hakkeella, kulutus n.135m/3 vuodessa lämpö päällä ympäri vuoden (lämmin vesi). Kaivoille löytyy kalliota lämpökeskuksen vierestä jopa maan pinnan yläpuolelta. Riittääkö 35A pääsulakkeet. Järjestelmässä ei varaajaa. Ikä rupeaa painamaan rankamettässä. Ei mitään varajärjestelmää, mitä kovempi pakkanen sen lähempänä päivytettävä.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 019
  • Vanha pieru!
Vs: Karkeat kustannukset
« Vastaus #1 : 05.03.19 - klo:14:21 »
Tässä ihan karkea arvio.:
Tämä laskelma on tehty lämmitystarvetietojen perusteella, siksi ei rakennuskohtaista erittelyä.
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 Cº   -  menovesi lämpötila max 35 Cº
• Kiinteistö,  420 m2,  1050 m3 4,8 COP   26,70 kW   79 146 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,55 m3 / 55 C   2,5 COP   1,06 kW   7 200 kWh
- Yhteensä   4,5 SCOP   27,8 kWh   86 346 kWh
- Pumpulla tuotetaan    27,00 kW   86 326 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   27,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   27,0 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -26 C°
▪ Maasta kerätään    ( 4,5 COP)   21,4 kW   66 993 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   19 343 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 19 353 kWh
Tarvitaan 3 kpl 227 aktiivimetrin syvyistä kaivoa. Virtaus vähintään 1,59 l/s ja kaivoa kohden vähintään 0,53 l/s.
Liitäntäputkitus pumpulta kaivoille.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PEM63x3.8    20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille yhtä kaivoa kohden (1,59 l/s / 3):
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   75 kPa (0,75 bar)
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   41 kPa (0,41 bar)
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   25 kPa (0,25 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 1616 metriä  = 4 x 400 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
Tämä on karkea arvio, eikä ole mikään takuumitoitus!
Muut hinnoitusta paremmin tuntevat voivat toivottavasti tehdä hiukan kustannusarviota yllä olevan perusteella.
Jos jossain kohdassa olisi mahdollista parantaa kohteen lämpötaloutta, voisi hankkeen kustannuksissa tulla säästöä.

Poissa hake-86

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Karkeat kustannukset
« Vastaus #2 : 06.03.19 - klo:08:03 »
Täydennystä tietoihin. Vanha osa (1800-luvun lopulta) rakennettu vapaakiertoiselle patteriverkolle (-57), jopa 1" patteriputkia. Laajennus (-87) 3/8" putkilla ja pattereilla. Laajennus (-99) muovilla ja yksputki järjestelmällä patterit, + n. 20m/2 lattialämmitystä. Lähtöveden lämpö jopa 60 astetta kovalla pakkasella ja tuulella, lämpökanaalia n. 50m.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 019
  • Vanha pieru!
Vs: Karkeat kustannukset
« Vastaus #3 : 06.03.19 - klo:09:17 »
Pelkkä pitkä lämmönsiirtokanaali saattaa kuluttaa vuodessa aika paljon vuodessa, esimerkiksi suunnilleen näin:
- Lämmönsiirtokanaali +55 C°, 50 m:
  - tarvittava lisäteho lämmityslaitteelle 1,2 kW
  - energian hukka vuodessa 10 000 kWh

Tässä olisi hyvä ottaa yhteyttä johonkin paikalliseen alan suunnittelijaan, joka tutustuisi kohteeseen lähemmin ja laatisi kunnollisen suunnitelman projektille.
Edelleenkin ajattelen, että olisi hyvä miettiä, miten lämmitystarvetta voisi vähentää, että ei tarvitsisi tehdä turhan isotehoista lämmitysjärjestelmää.
Pienilläkin energiaremonteilla saattaisi saada aika isojakin leikkauksia lämmitystarpeeseen ja lämmitysjärjestelmän hankintahintaan.
Yksi edullinen tapa on laittaa reippaasti puhallusvillaa yläpohjan päälle.
Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen säästää lämmitysenergiaa, varsinkin tuulisella pakkassäällä.