Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: New Vitocal 333-G INVERTER released. Anyone have it installed yet?  (Luettu 827 kertaa)

Poissa Rtwo

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumi
Viessmann has release two Vitocal 333-G Inverters. Anyone here having it installed yet?

https://www.viessmann.se/sv/bostadshus/varmepumpar/bergvarmepumpar/vitocal-333-g_inv.html


Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 877
  • Maalämpöfoorumi
Speksien puolesta näyttää lupaavalle.
-220l käyttövesivaraaja
-laaja tehoalue
-60 asteinen käyttövesi
-hyvä coppi
« Viimeksi muokattu: 13.03.19 - klo:23:40 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Rtwo

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumi
Yes absolutely.

And also thah the smaller one, the 1,7-8,6 kW runs the compressor on 3 phase 400V. Nibes equal machine has a 1 phase compressor. This is a big drawback.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 877
  • Maalämpöfoorumi
Tuosta värkistä näyttää löytyvän jo jotain esitteitä:

https://www.heatco.fi/wp-content/uploads/2019/03/viessmann-Vitocal-333-G-esite.pdf

Korkeus näyttää olevan 17cm suurempi kuin edeltäjässä tuon suuremman varaajan takia 183 vs 200cm...


Asennusohje: https://www.heatco.fi/wp-content/uploads/2019/03/viessmann-vitocal-333-G-Inverter-asennusohje.pdf

Speksien puolesta näyttäisi että kiertovesipumput ovat vaihtuneet wiloista grundfosiin ja nostokorkeutta on tullut hiukan lisää(ainakin pohjoisamaiden malleihin). Spekseissä mainitus kompuraöljyn perusteella vaikkaisin että tässä laitteessa on copelandin invertteri scrolli. Ainakin tuolla öljyllä "Emkarate RL32-3MAF" hakemalla löytyy lähinnä tuloksia missä on mainittu copeland.

sisuskaluja:
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 877
  • Maalämpöfoorumi
Isomman koneen lämmitysteho eri menoveden lämpötiloilla sekä eri liuoksien lämpötiloilla, musta käppyrä lienee nimellisteho:


Jäähdytysteho:


Sähköteho:


Hyötysuhde nimellisteholla:


Tässä onkin ihan mielenkiintoinen lappu. Se osoittaa sen että matalemmilla kiertoveden lämpötiloilla kone toimii parhaalla hyötysuhteella nimellisteholla. Alemmalla että ylemmällä teholla hyötysuhde laskee. Toki se ei ole yllätys että kompressorin syötysuhde ei ole samanlainen kautta taajuusalueen. Yleensä vain tälläisiä speksejä ei ole valmistajilta saanut.


Tiedot oli peräisin täältä: https://webapps.viessmann.com/vibooks/api-internal/file/resources/technical_documents/DE/de/VDP/5836878VDP00001_1.PDF?#pagemode=bookmarks&zoom=page-fit&view=Fit

edit. samat datalehdykät löytyi näköjään myös täältä suomeksi: https://webapps.viessmann.com/vibooks/api-internal/file/resources/technical_documents/FI/fi/VDP/5837962VDP00001_1.PDF?#pagemode=bookmarks&zoom=page-fit&view=Fit
« Viimeksi muokattu: 14.03.19 - klo:23:22 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 877
  • Maalämpöfoorumi
Vertailun vuoksi tehotietoja vanhoista on-off malleista. Invertteri muistuttaa speksiensä puolesta hyvin paljon tuota 8kW myllyä.:
8kW


10kW mylly taas näyttää rökittävän tuon hienoisesti hyötysuhteen puolesta jos invertteri tekisi vakiolämpöistä vettä parhaan hyötysuhteen teholla 0 asteen liuoksella. Hyviä koneita nämä on-offitkin ovat ainakin näin specsejä tutkimalla.  ::) Uskoisin että vuotuisessa käytössä saattaa olla että invertterin ja on-offin erot jäävät varsin pieniksi. Kuitenkin invertterinkin putoaa pois parhaalta alueelta kun taajuutta muutetaan tuosta nimellistaajuudesta suuntaan tai toiseen.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 877
  • Maalämpöfoorumi
Ohjainmen käyttöohjekin on kokenut päivitystä, tiedot ovat päteviä myös vanhempien koneiden kanssa: https://webapps.viessmann.com/vibooks/api-internal/file/resources/technical_documents/FI/fi/VSA/5836738VSA00002_1.PDF?#pagemode=bookmarks&zoom=page-fit&view=Fit

Parametrien selitykset ovat nyt paremmin suomennettu ja muutenkin selityksiä on parannettu:
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 877
  • Maalämpöfoorumi
Näköjään invertterin toimintaankin liittyviä parametreja pääsee ainakin osittain häpistelemään myös koodaustaso 1:ltä.  Samoin näyttäisi että koodaustaso 2:lta parametreja on tuotu koodaustaso 1:lle(tuo käyttöohje toimii nyt vanhojen kood.2 parametrien selityksinä). Tämä olisi kyllä saanut tapahtua jo aikoja sitten... ::)

Tämä säätänee kuinka nopeasti invertterin taajuus muuttuu


Ilmeisesti koneen käynnistyessä se potkaistaan vakioteholle joka saadaan määriteltyä ulkolämpötilojen mukaan. Tämä on hyvä juttu että tälläisiä myös saa tarvittaessa säädettyä.


Näköjään myös toisiopumpulle on tullut lisää ohjaustapoja.


Sekä liuospumpulle:
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Nakke vaan

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 536
  • Maalämpöfoorumi
Ymmärtääkö nämä invertterit että kun käyttövettä tehdään niin sitä tehdään sitten heti täydellä teholla?
Stiebel eltron wpc10, kaivo 220m, 1980, kaikki 290m2 laatoitettua lattialämpöä, ei tulisijaa, myVallox 110, etelässä

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 877
  • Maalämpöfoorumi
Ymmärtääkö nämä invertterit että kun käyttövettä tehdään niin sitä tehdään sitten heti täydellä teholla?

Kaikilla lienee erilainen toimintatapa tuon suhteen. Ainakin jotkut koneet (AI esim jauhavat vettä pikkutehoilla) mutta tiedä sitten miten tämä kone mahtaa toimia tuon suhteen. Kait sen sitten joku kertoo mitä tuo laite näyttää tässä sitten kun mylly jauhaa käyttövettä.

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa ISKI

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 23
  • Maalämpöfoorumi
Tämäkin on harkinnassa omaan projektiini.
Liuospiiriin pumpun riittävyys kysymysmerkki.
Pystyykö joku laskemaan mikä on mikä on maksimi kaivon syvyys 45mm tai 50mm putkilla?
Vakaaputkiosuutta on 15 m.

Poissa ISKI

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 23
  • Maalämpöfoorumi
Ja kyseessä tämä 2,4 - 11,4 malli.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 877
  • Maalämpöfoorumi
Tuossa on UPM geo liuospumppu 8,5m nostokorkeudella.

Valmistaja antaa tälläiset speksit:




Oletetaan että 5 kPa hukkuu täyttöryhmiin yms. Jäljelle jää minimivirtauksella 63kPa @ 1000l/h. Tomppelilla lienee joku exceli millä saa helposti maksimi lenkkien pituudet 40, 45 ja 50mm putkille?

Toinen on nimellistilavuusvirta valmistajan nimellisteholla 5,31kW, jolloin jäähdytysteho on 4,35kW. Se näyttää olevan 1300l/h ja jäljellä oleva paine edellisen 5 kPa häviön mukaan noin 62kPa. Tästä voi myös laskea jotkut putkien pituudet 40, 45 ja 50mm putkille. Samoin noista luvuista voi laskea että mikä valmistajan tavoittelema dT jos tilavuusvirta on 1300l/h ja teho 4.25kW.

Näitä laskentaulukkoja en äkkiseltään löytänyt mistään.

Edit, taulukko löytyikin ja naputtelin siihen luvut. Tämä kone säätää edellisten värkkien 4K:n sijaan liospiirissä lämpötilaeroksi 3 astetta.
http://bergheat.ingalsuo.fi/COPlaskuri.xlsx

Tuo ei näytä toimivan täysin oikein excelillä ja tuosta taitaa uupua joku palikka miten saisi laskettua tietyllä virtauksella/lmpötilaerolla tms keruunpainehäviötä. Kait sellanenkin jossain o. Itsekin taidan olla joskus jonkun tuollaisen raakileen tehnyt.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa ISKI

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 23
  • Maalämpöfoorumi
Yritin täältä sivuilta jo löytääkin execeliä tai ohjelmaa painehäviöiden laskemiseksi.
Onko sellaista jaossa?

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 877
  • Maalämpöfoorumi
Ja näiden perusteella voi laskea liuspuolenvirtauksen koneen maksimiteholla B0W35 olosuhteissa jos halutaan saavuttaa sama 3K lämpötilaero. Laskurin perusteella tällöin tarvitaan noin 2600l/h virtaus. Käyrän perusteella tuolloin voisi olla jäljellä noin 33kPa. Millaisia kaivoja tuohon sitten sopisi?


Eikä sekään ole kiveen kirjoitettu että kone pyrkii edes suuremmilla tehoilla 3K lämpötilaeroon. Jokatapauksessa taitaa olla niin että kaikki mitkä on saavutettavissa yli 1300l/h virtauksen lisäksi on plussaa... Tästähän ei tiedä missä asennossa tuo säätö ylipäätään on.


Laitoin tähän vielä tälläisen käyrän niben mitoitusohjelmasta missä näkyy montako tuntia esim säävyöhyke 2:lla tarvitaan 12kW tehoa jo oletettavassa mitoituslämpötilassa -29 astetta tehontarve on sen 12kW. Tunteja ei ole montaa.


Tarkoitan tällä sitä että jos liuospuolen lämpötilaero kasvaa vaikka asteen ja hyötysuhde heikkenee vaikka sen 2,5% muutaman hassun päivän ajan vuodessa niin kokonaisuuden kannalta tällä ei ole mitään merkitystä. Väittäisin että oleellisempaa on porata siihen kaivoon riittävästi metrejä. Samoin väittäisin että invertterin tapauksessa tilanne ei ole enää niin "kriittinen" tuon painehäviön suhteen koska kuitenkin valtaosan vuodesta kone käy jollain muulla kuin huipputeholla, toisin kuin on-off kone. Toki mitä pienempi painehäviö kaivossa lilluvassa keräimessa on niin se on aina pois painehäviöstä eli ylimääräisestä pumppauksesta. Toki sekin pitää ottaa huomioon että missä menee raja sille että paljonko kannattaa investoida suurempaan putkeen marginaalisen hyödyn takia.... Ja jos kyse on patterilämmitystalosta niin sehän pärjää huonomman hyötysuhteen vuoksi aina pienemmällä liuospuolen virtauksella kuin lattialämmitystalo. Kaikki nämä ovat kuitenkin teoreettista pohdintaa ylipäätään eikä näihin kannata suhtautua liialla vakavuudella....   ;)


Täältä löytyy näihin kaikki manuaalit: https://webapps.viessmann.com/vibooks/FI/fi

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 398
  • L-Ässä V-7
Nimellisvirtauksella kaivot ovat järkyttävän syviä
40, 45, 50mm -> 450, 800, 1250m

Maksimiteholla
11,37 kW, COP 4,04, Dt 3,0C
40, 45, 50mm -> 57, 113, 195 m

Jos sallitaan Dt 4,0C kasvavat kaivon syvyydet lähes kolminkertaisiksi.
40, 45, 50mm -> 165, 335, 560 m

Valitse näistä ::)

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975

Poissa ISKI

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 23
  • Maalämpöfoorumi
Nämä tiedot hyviä, kiitos.
Voiko näistä päätellä seuraavat
- 40 mm putkea ei tämän pumpun kanssa pitäisi käyttää oikeastaan koskaan
- 250 m kaivolle 45 mm putki riittää jo "aika hyvin" (mutta parempi tietysti, jos 50 mm putki)
 

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 505
  • Maalämpöfoorumi
Olipas tosi hyvää dataa Viessmannilla pumpustaan! Tuo COPin vaihtelu tehojen mukaan on tosi kiva olla tiedossa, kun tuota pumppua harkitsee. Ei tule sitten epärealistisia odotuksia COPin osalta. Ja ihan hyviä nuo lukemat ovat, AIT:n COP droppaa täydellä teholla alle nelosen ainakin minun kaivollani ja lattialämmöillä.

Hyvältä vaikuttaa Viessmannin uutuus!
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 928
  • Vanha pieru!
Yritin täältä sivuilta jo löytääkin execeliä tai ohjelmaa painehäviöiden laskemiseksi.
Onko sellaista jaossa?
Tälläkin voisi koettaa laskea..