Kokemuksia Gebwell T mallista.

[showman]

Pyörikö kompressori tuossa tilanteessa kun lämmityksen latauslinjan pumppu oli pysähtynyt?Jos pyöri niin on todella erikoinen toiminta.
Normaalisti lämpöpumpussa tulistin ja lauhdutin (lataus)piirit tavallaan sarjassa ja kompressorilta lähtevä kuumakaasu menee ensin tulistinvaihtimelle ja siitä hieman (20-30C) jäähtyneenä lauhduttimelle jossa se jäähtyy niin paljon että lauhtuu nesteeksi.Eli molemmat toimii aina samanaikaisesti kun kompressori pyörii. Yritän ottaa sisäisestä putkituksesta valokuvan.
Olisko mitään linkkiä tai esitettä tuosta Gebwellin lämpöpusta?

Tuota toimintaa ihmettelin myös. Tässäkin tulistin-lauhdutinpiirit ovat sarjassa ensiöpuolelta kuvauksesi mukaan. Toisiopuolet ovat omana piireinään. Kompura pyörii koko sen ajan kun tulistinvaraajaa ladattiin.
Ko. kytkennästä ei ole mitään esitettä, kun tämä on Gebwellin modaama aktiivitulistimeksi. Gebwellin sivuilta löytyy muuten samanlainen T-sarjalainen, mutta tulistinpiirissä ei ole omaa pumppua ja ohjausta, vaan linjasäätöventtiilillä säädetään vakiovirtaus tulistinvaraajaan.

[Matias]

Tuolla on varmaa tietoa Gebwellistä,kannattaa kysyä sieltä.Olisi mukava jos kertoisit tänne foorumille kuuluuko latauspumpun toimia kuvaamallasi tavalla vai onko joku virhetoiminta
http://www.gebwell.fi/fi/?ID=1779

[showman]

Tuolla on varmaa tietoa Gebwellistä,kannattaa kysyä sieltä.Olisi mukava jos kertoisit tänne foorumille kuuluuko latauspumpun toimia kuvaamallasi tavalla vai onko joku virhetoiminta
http://www.gebwell.fi/fi/?ID=1779

Kuten aikaisemmin kirjoittelin, Gebwell on tässä tiiviisti mukana. Toiminta on tuollaisenaan suunniteltua mutta onko se järkevää, niin vielä ei tiedä kun sähkön mittauksen komponentit ovat myöhässä. Seuraavan kerran Gebwellin mies tulee käymään 6.6.
Kirjoittelen aina kun jotakin uutta ilmenee.

[showman]

Täältä löytyy vastaava kuva meidän pumpusta:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=351.0

Olet oikeassa, ylimääräinen kiertovesipumppu on sinulla tulistukselle (tuo takimmainen). Normaalisti tulistukselle ei ole myöskään omaa paluuputkea varaajasta.

Kai tuossa on etuna, että voidaan tarkemmin säätää varaajan ylä/ala osien eroja ja tulistimen läpi virtaavan veden määrää. Vaikkakin ei tuo järjestely ymmärtämykseni mukaan silti pysty tulistimen tehoa nostamaan. Itsellä varaajan ylä ja alaosien eron säätö hoituu tulistinputkessa olevalla linjaventtiilillä, ja silläkin saa kyllä säädettyä aika paljon. Haittana tuossa on tietty yksi pumppu kuluttamassa lisää sähköä ja vaatimassa huoltoa.

Sanoit että sinulla hoituu lämmitysveden kv-pumpun säätö Siemensillä. Miten on kytketty, itseä kiinnostaisi tehdä myös kyseinen kytkentä?

Sähkömies suoritti kv-pumpun kytkennän eli en tiedä mihin kohtaan piuhan pumpun logiikassa kytki. En ainakaan vielä ole ohjetta selaamalla löytänyt muuta toimintoa, kuin 10min. päällä ja 20min. huilaamassa. Jatkan selvittelyä, "huhujen mukaan" sitä pitäisi pystyä myös ajastamaan.

3xJ, puhuttiinkohan eri pumpusta? Kyllä lämpimän veden kv-pumpulle saa myös ajastin käynnistyksen/sammutuksen (aikakäynnistys 5) kolmelle eri jaksolle, hyvä näin!

[3xJ]

Juu, eri pumpuista puhutaan. Minä puhuin pumpusta, joka kierrättää vettä lämmityspiirissä (patterit/lattialaatta). Meillä ei ole kuuman käyttöveden kierrätystä.

Suurella virtauksella tulistimen läpi varmistetaan, että saadaan kaikki tulistimen tarjoama energia kerättyä. Virtausta kuristamalla saadaan kuumempaa tavaraa, mutta vähemmän litroja. Sopivan ylä/alavaraajan eron löytäminen riippuu paljon käyttöveden tarpeesta. Jos tarve on suuri, on varsinkin pieni varaaja pidettävä kuumana. Eli silloin kannattaa kuristaa virtausta, jolloin ylä osa kuumenee ja ero varaajan keski ja yläosan välillä kasvaa.

Paljon riippuu myös siitä onko patteri- vai lattialämmitys. Käytännössä varmaan joku 10-20 asteen ero on sopiva.

Meillä kun on suhteellisen tehokas pumppu ja vaan yksi suihku näyttää siltä, että lämmintä vettä ei saa loppumaan, vaikka lähtölämpö varaajan yläosassa on vain 40 astetta. Käytännössä pumppu pystyy tekemään 40 asteista vettä sitä mukaa kuin sitä kuluukin.

Mielenkiintoinen on tuo järjestely, jos tulistimen kv-pumppu käy edelleen lauhduttimen kv-pumpun sammuttua ja kompuran edelleen käydessä. Ei ymmärrä

[showman]

Toisaalta se on ihan sama mitä pumppua tuo Siemens ohjaa, vaikka sitten tuota lämmityspiirin pumppua.

[pta]

Onko tuohon tulistuksen toimintaan tullut selvyyttä? Nyt olisi pumpun hankinta käsillä...

Miten Geopro SH-mallin aktiivitulistus toimii käytännössä? Onko sielläkin kaksi pumppua? Kuinka niitä ohjataan?

[showman]

Onko tuohon tulistuksen toimintaan tullut selvyyttä? Nyt olisi pumpun hankinta käsillä...

Miten Geopro SH-mallin aktiivitulistus toimii käytännössä? Onko sielläkin kaksi pumppua? Kuinka niitä ohjataan?

Ainakin tuossa minun aktiivitulistimeksi tehtaalla muutetussa pumpussa on oma kiertovesipumppu tulistimelle ja oma kiertovesipumppu lauhduttimelle eli molemmat toimivat täysin itsenäisinä piireinä.

[tomppeli]

Geopro SH -tulistuspumpussa on latauspiirissä vain yksi kiertopumppu.

Tuo latauksen kiertopumppu pyörii aina silloin, kun kompressori käy.
Kuvassa pumpun yläpuolella oleva kolmitieventtiili säätyy Mikrotietokoneen ohjaamana.
Tuolla venttiilillä säädetään tulistinvaihtimessa virtaavan kiertoveden määrää niin, että varaajatankin yläosaan, tulistusosaan saadaan halutun lämpöistä vettä, esimerkiksi +65 asteista.

[showman]

Nyt on parin kuukauden ajan tullut hierottua noita tulistin/lauhdutin virtaussuhteita ja pumppujen pyörimisnopeuksia. Kyllä niillä vain on kumma vaikutus COP:iin. Tässä tiedonkeruusta keskiarvona lämmön tuotot ja pumpun sähkön kulutukset ko. ajalta:

TULISTIMELLA: 6,2kW/vrk
LAUHDUTTIMELLA: 17,6 kW/wrk
TOTAL TUOTETTU LÄMPÖ: 23,8 kW/vrk

KULUTETTU SÄHKÖENERGIA: 8,4 kW/vrk

COP = 2,8

Lämpöenergiaa kuluttuvat lämmin käyttövesi ja kosteiden tilojen lattialämmitys.

[Matias]

TULISTIMELLA: 6,2kW/vrk
LAUHDUTTIMELLA: 17,6 kW/wrk

Ihan mielenkiinnosta niin mitä luokkaa lämpötilat varaajassa on käyntijakson lopussa(tai asetusarvot) näin kesäaikaan?
-ylävaraaja
-alavaraajan yläosa
-alavaraajan alaosa

Onko tämä toiminto edelleen käytössä?
lainaus aiemmasta viestiketjusa:

sen verran havaintoja tuosta aktiivitulistuksen toimintatavasta. Pumpun käynnistyessä tekemään käyttövettä, näyttää lämmityksen latauslinjan Pollucom 6,9 kWh ja tulistinpiiri 3,9 kWh. Noin viiden minuutin jälkeen lämmityksen latauslinjan pumppu pysähtyy ja Pollucom näyttää 0,0 kWh mutta tulistinpiiri lataa käyttövesivaraajaa 4,1 kWh teholla eli ei turhaan lämmitä varaajan alaosaa.

[showman]

TULISTIMELLA: 6,2kW/vrk
LAUHDUTTIMELLA: 17,6 kW/wrk

Ihan mielenkiinnosta niin mitä luokkaa lämpötilat varaajassa on käyntijakson lopussa(tai asetusarvot) näin kesäaikaan?
-ylävaraaja
-alavaraajan yläosa
-alavaraajan alaosa

Onko tämä toiminto edelleen käytössä?
lainaus aiemmasta viestiketjusa:

sen verran havaintoja tuosta aktiivitulistuksen toimintatavasta. Pumpun käynnistyessä tekemään käyttövettä, näyttää lämmityksen latauslinjan Pollucom 6,9 kWh ja tulistinpiiri 3,9 kWh. Noin viiden minuutin jälkeen lämmityksen latauslinjan pumppu pysähtyy ja Pollucom näyttää 0,0 kWh mutta tulistinpiiri lataa käyttövesivaraajaa 4,1 kWh teholla eli ei turhaan lämmitä varaajan alaosaa.

Tuo pumpun pysähtyminen johtui kaapelin löysästä pistokkeesta eli nyt käy yhtä pitkään molemmat pumput.

- ylävaraaja 65 astetta
- alavaraajan yläosa 55 astetta
- alavaraajan alaosa 40-44 astetta

Virtaukset säädetty:
- tulistinpiiri 0.22 m3/h (Gebwellin suositus 0.16 m3/h)
- lauhdutinpiiri 0.80 m3/h

[showman]

Tarkennuksena, tulistimelta ylävaraajaan menevä vesi on 65 astetta ja käyttövesi on asetettu 55 asteeseen.

[showman]

1/2 vuotta Gebwell T10 laitteistolla takana. Vähän myös vertailua entiseen pellettilämmitykseen. Tässä mittauskokoonpano. Ylempi Sensus PolluCom E mittaa tulistimella ja alempi lauhdutinpiirillä tuotettua lämpöä. Wattson mittaa koko pumpulla kulutettua sähköenergiaa (maapiirin, tulistimen ja lauhduttimen kiertovesipumput + itse kompressori). Flukella saan cos Fii korjauskertoimen tiedonkeruuseen muuttamaan Wattsonin kompensoimattoman tuloksen oikeaksi sähkönkulutukseksi. Kerroin on 0,766 tässä kokoonpanossa.
Kyllä näillä jo saa säädettyä pumpun ja virtaukset aika hyvin.






Ja sitten itse tuloksiin. COP vaihtelee oikeastaan kahdesta syystä, kuinka ahkeraan viikolla oli käytetty poreammetta ja suurin syy on se, että kulutetun sähkön tiedonkeruu ottaa kulutukset päivä-viikko-kuukausi-vuositasolla klo. 00.00 ja muu järjestelmä käytännön syistä (säätöjen vaikutus näkyy heti) klo. 18.00. Tähän kuuteen tuntiin saattaa sattua pari käyntikertaa tai sitten ei eli vielä viikkotaso ei saa lukuja tällä kulutuksella tasaantumaan.





Suhteutin kulutukset ulkolämpötilaan siten, että maalämmöllä tuotettu lämpö vs. pelletillä tuotettu lämpö. Lisäksi ohessa näkyy pellettijärjestelmän hyötysuhde:






Tässä käyrät €/vko maalämmöllä ja pelletillä hinta 5,26c/kWh ja minun sähkön kokonaishinta veroineen (2 vuoden sopimus) 12,73 c/kWh. Tähän kuvaajaan poimin lukemat taulukoista manuaalisesti ja siksi COP käppyräkin "rauhoittui":

[peki]

Mitä tuo energia virtausmittari suosittaa keruun nopeudeksi?

[Maalampo]

Jotenkin minulla on sellainen kutina ettei tuolla aktiivitulistuksella saada mitään hyötyä (näissä pienemmissä kohteissa) kun siihen tarvitaan yksi ylimääräinen kiertovesipumppu. Minullekin tarjosivat tuota systeemiä (jälkikäteen) mutta en halunnut sitä koska vanhempikin järjestelmä toimii erittäin hyvin. Meillä siis uudiskohde lattialämmöillä Gebwell T 12 ja Gebwellin 2000 litran G-Energy HP varaaja varustettuna 2 kpl 80 litraisella lämminvesikierukalla. Varaaja kerrostuu erittäin hyvin kun alalämmöt on n.30 niin ylälämmöt on yli 60.  Minusta tuon varaajan eristys on myös erittäin hyvä sillä teknisessä tilassa ei ole normaalia kuumempaa vaikka varaajan yläosa on yli 60 asteen lämmössä. Minä uskon ison varaajan etuihin, ei ole ainakaan pätkäkäyntiä kun kesäaikaan on keskimäärin yksi n.1-1,5h käyntikerta vuorkaudessa ja talvisin 2-4 käyntikertaa riippuen pakkasesta. Ja muuten lämmin vesi riittää isommallekin porukalle !  

[papi]

Olen seurannut mielenkiinnolla tätä keskustelua ja yrittänyt saada siitä jotain omaan pientaloprojektiini.
LVI-urakoitsijani suositteli T10 + 1000L + 2x130m kaivoa.
Kokemuksiinne perustuen, lähinnä nimim. Maalämpö, mitä tuntemuksia paketti teissä herättää?
Omat ajatukset:
- Pumppu OK
- Varaaja ehkä himpunverran pieni
- Miksi kaksi kaivoa?

Kyseessä uudisrakennus. Pientalo yhdessä kerroksessa, jossa asuinrakennus 188m2 ja talousrakennus 57 m2. Molemmat puuelementtirakenteisia matalaenergia ratkaisuja.

Asuinrakennuksen E-luku 134, kertoimien sähkö 1,7 ja puu 0,5 jälkeen. Vanhalla laskutavalla E-luku 91.
Energian kulutus E-luvun erittelyssä ennen kertoimia:
Sähkö 13.700 kwh ja puu 3.333 kwh.
Kolme suihkua ja varaus ulkoporealtaalle/kylpytynnyrille. Kontiolahdessa sijaitsevassa taloudessa asuu 5 henkeä.

Kiitos.

[tomppeli]

Jotenkin minulla on sellainen kutina ettei tuolla aktiivitulistuksella saada mitään hyötyä (näissä pienemmissä kohteissa) kun siihen tarvitaan yksi ylimääräinen kiertovesipumppu.

Oilonin Geopro SH -pumpuissa ei tarvita sitä ylimääräistä kiertopumppua, joka voisi hiukan huonontaa hyötysuhdetta.

SH -pumpuissa yksi ja sama sisäinen latauspumppu kierrättää sekä tulistetun veden, että patterikierron veden latausta.
Asia on ratkaistu laittamalla tuo latauspumppu tulistuksen ja lämmitysveden yhteiseen paluujohtoon.
Tulistuskiertoa säädetään moottoriohjatulla kolmiotieventtiilillä niin, että saadaan halutun lämpöistä, esim. +65C vettä tulistusvaraajaan.
Tällä menettelyllä saadaan sekin etu, että ylimääräinen tulistettu vesi valuu tulistusvaraajaan yläosasta alasäiliöön lämmittämään patterikerrolle lähtevää kiertovettä.
Siksi tässä menetelmässä ei tarvita patterikertoa varten nelitieventtiiliäkään. Tavallinen kolmitieventtiili riittää.

[Maalampo]

papi, tuo sinulle ehdotettu järjestelmä on varmaan erittäin hyvä järjestelmä uudiskohteeseen, tuo 1000 litran varaaja on jo isompi kun mitä normaalisti tarjoavat noihin järjestelmiin. Käytä ehdottomasti hyväksi myös maaviileä eli kesäaikainen viilennys noista kaivoista. Minulla kaksi vinoporattua 130 m kaivoa ja hyvin toimii. Aktiivitulistuksesta sen verran että väittivät minulle että saatu hyöty on paljon enemmän kun kierovesipumpun sähkönkulutus mutta minusta ei tarvita Gebwellin eikä Oilonin systeemiä (Oilonilla ollut ainakin aiemmin ongelmia tuon toimilaitteen kanssa ). Meillä tulistuslinjaa on kuristettu käsiventtiilillä ja kuten aiemmin kerroin laitteisto toimii erittäin hyvin.

[papi]

Kiitos kommenteistasi Maalämpö.
Maakylmää hyödynnetään suoraan lattiaan. Tulossa 3 eri piiriä:
- 1. Kosteat tilat
- 2. Oleskelutilat, makuuhuoneet ym. joihin maakylmää kesällä
- 3. Talousrakennus

Pumppu varaajineen sijaitsee talousrakennuksessa, josta asuinrakennukseen vedetty lämpökanaalit quattro ja duo.

Kaivoja aprikoin syystä, että yksi 200 metrin kaivo riittäisi laskelmien mukaan, sekä pienelle tontille kaava-alueella on "mahdotonta" sijoittaa kaksi kaivoa suositusetäisyyksien vaatimalla tavalla.

Kovasti vähän olen kuullut ylistyskehuja yleensäkin eri merkkisistä pumpuista. Varsinkin senkaltaisia, joissa vertaillaan teknisiä ominaisuuksia ja teknistä toteutustapaa. Kommentit ovat lähinnä olleet " no gebwell on gebwell ja thermia on thermia". Jos täällä on gebwellin omistajia, lukisin mielellään risuja ja ruusuja kyseisestä merkistä.

[Maalampo]

Tuo kaivojen vinoporaus (siis kaivojen yläpäät vierekkäin) on yleinen käytäntö kun tehdään isoja kohteita joihin tarvitaan monta kaivoa ja toimiva ratkaisu. Tosin tekevät varmaan yhden syvänkin reijän jos niin haluat. Itse Gebwellin T sarjan pumppuun paremmin tutustuneena voin sanoa että pumppu on pitkälti sama kun Oilonin pumppu (konponentit samoja) esim. molemmissa on Siemensin ohjaus joka on minusta erittäin monipuolinen.  Ainakin minä voin lämpimästi suositella Gebwellin laitteita koska palvelu on toiminut erittäin hyvin ja laitteet tuntuvat laadukkailta.

[Kuumaa_kalliosta]

Maakylmää hyödynnetään suoraan lattiaan. Tulossa 3 eri piiriä:
- 1. Kosteat tilat
- 2. Oleskelutilat, makuuhuoneet ym. joihin maakylmää kesällä
- 3. Talousrakennus

Onko varma, että viilennys lattian kautta on toimiva ja turvallinen ratkaisu? Tuloksena voi olla, että varpaat kastuvat ja palelevat mutta pää on hiessä. Kylmä ilma jää alas. Mikäli viilennyksen haluaa olevan tehokasta, veden kondensoitumista lattiapintoihin ei taida voida millään estää, jos lattiaa jäähdytetään.

[sailor]

Maalämpö, mitä tuntemuksia paketti teissä herättää?

Kaupasta halvin Nibe. Esim. http://www.talotarvike.com/kauppa/product_details.php?p=8793

200m reikä. Kaivonporaajaksi sellainen joka saa reiän myös aikaiseksi.

Taloon laitat pari puhallinkonvektoria ja kosteisiin tiloisiin tiheämmän lattiaputkituksen oman jakotukin taakse. Talon lattialämmityksen paluu talousrakennuksen kautta, jolloin talousrakennukseen saat hieman pienemmän lämmön (jos se nyt oli tarkoitus).

Minullekkin Gebwell tarjosi kahdella kaivolla, lieneekö Gebwellissä pienet liuospumput?

Lattiaviilennykseen en sekaantuisi ennen kuin siitä on ihan oikeita kokemuksia (omakotitalossa).

[Maalampo]

Sailor, taitaa olla Suomen suurin porauskalusto ja uusimmat laitteet Gebwelillä mutta minun ymmärtääkseni on nopeampaa porata (siis halvempaa) kaksi matalempaa reikää kun yksi syvä. Niin ja liuospumppu on ainakin paljon isompi kun edellisen kohteen IVT:ssä joten siintä ei jää kiinni onko reikää 200m vai 100m. Enkä usko että käytännössä kummankaan kaivotyypin lämmöntuotossa on mitään eroa. Minäkään en kyllä laittaisi talon viilennystä lattian kautta ei tunnu minustakaan järkevältä. Kun rakennat uutta niin laita eristetyt IV-kanavat ja kunnollinen IV-kone jossa riittävän iso maaviileän kenno ja sillä saat pidettyä talon lämmöt kurissa.

[papi]

Kiitos hyvistä kommenteista. Maaviileä suoraan lattiaan on esim. Itula Oy:n "mukavuus lattiaviilennys". http://www.itula.fi/arch/Esitteet/Itula%20lattiaviilennys.pdf
Kokemusperäistä tietoa käyttäjiltä ei korviini ole kantautunut. Lattiaan ajettu viilennys on siis yli 20 asteen luokkaa, joka herättää heti epäilyksen järjestelmän tehokkuudesta.
Lisäksi mietityttää tämä kosteusnäkökohta, kondensoitumisriskit luvataan hoitaa automatiikalla ja kosteuspistevahdilla. Jos kosteutta tuppaa tulemaan niin eihän se viilennyskään silloin toimi.
Sinänsä lattiaviilennys ei ole mitenkään tavatonta. Lämpimissä maissa sekä julkisissa-, että asuinrakennuksissa on käytössä lattiaviilennyksiä. Niistä pikaiset kokemukseni rajoittuvat joihinkin lentokenttiin ja hotelleihin. Eli ei käytännössä mitään hajua.

[justus01]

Lattiaan ajettu viilennys on siis yli 20 asteen luokkaa, joka herättää heti epäilyksen järjestelmän tehokkuudesta.

10c...15c astetta sisäilmaa kuumempi vesi riittää lämmittämään talon 50c astetta ulkolämpötilaa lämpimämmäksi. (ulko -30c, vesi +30..35c, sisä +20c)

Veikkaisin, että 5c astetta sisäilmaa kylmempi vesi varmaan jaksaa viilentää talon ainakin 5c astetta ulkolämpötilaa kylmemmäksi. (ulko +30c, vesi +20c, sisä +25c)

[sailor]

Kiitos hyvistä kommenteista. Maaviileä suoraan lattiaan on esim. Itula Oy:n "mukavuus lattiaviilennys". http://www.itula.fi/arch/Esitteet/Itula%20lattiaviilennys.pdf
Kokemusperäistä tietoa käyttäjiltä ei korviini ole kantautunut. Lattiaan ajettu viilennys on siis yli 20 asteen luokkaa, joka herättää heti epäilyksen järjestelmän tehokkuudesta.

Ei taida riittää. Meidän rinnetalossa kiertää lattiavedet vuoden läpeensä ja yläkertaa täytyy jäähdyttää vaikka lattioissa kiertää 20.5 asteinen (max. 21 helteillä) vesi. Voisi toimia paremmin mikäli olisi joku hullun kokoinen kattotuuletin tehostamassa ilmankiertoa kaakelipintojen päällä?

Täytyisi varmaan mittailla ensi kesänä yläkerran jakotukin meno/paluu lämpöjä. Mikäli lattialiuos ei lämpene yläkerran kierron aikana niin mitään viilennystähän ei tapahdu?

[Frank]

Kommentit ovat lähinnä olleet " no gebwell on gebwell ja thermia on thermia". Jos täällä on gebwellin omistajia, lukisin mielellään risuja ja ruusuja kyseisestä merkistä.

Nämä on hyviä tämmöiset "no se on se ja tää on tää" kommentit.
Itsellä T12 pörissyt kellarissa nelisen vuotta ja pörisee edelleen.
Tekee sen mitä on pitänyt. Huoltokin pelannut (vaihdettu liuospumppu kun siinä oli omituinen vika jota ei edes Grundfos osannut sanoa mistä johtuu).

COPeista ja paremmuudesta/huonoudesta jne vs muut vaikea sanoa mitään kun on ollut vain tämä yksi pumppu vanhan öljysysteemin tilalla, ja nykyenergiahinnoilla takaisinmaksuaika vs öljy on äkkiseltään laskettuna huhhuh seitsemän vuotta

Siemenssin logiikka on monipuolinen, vähän hölmöä siinä on se, että osaan säädöistä pitää erikseen mennä "asiantuntija"tasolle, vaikka ovat oikeasti ihan perusjuttuja, tosin alun hakemisen jälkeen eipä noita ole sitten tarvinnut säädellä.

[pta]

...
Aktiivitulistuksesta sen verran että väittivät minulle että saatu hyöty on paljon enemmän kun kierovesipumpun sähkönkulutus mutta minusta ei tarvita Gebwellin eikä Oilonin systeemiä (Oilonilla ollut ainakin aiemmin ongelmia tuon toimilaitteen kanssa ). Meillä tulistuslinjaa on kuristettu käsiventtiilillä ja kuten aiemmin kerroin laitteisto toimii erittäin hyvin.

Viittaatko Oilonin ongelmilla siihen, että tulistuksen säätö jää värähtelemään, kun tulistuksen kolmitieventtiilin virtausaukko (poikkileikkaukseltaan suorakaide) muuttuu liian nopeasti? Vanhempi kolmitieventtiili oli kuulemma tässä suhteessa parempi ja 2011 mallin ESBE (joka minulla on) toimii jos varaajan alaosan lämpötila on korkea (patterilämmitys).

[Maalampo]

Mitä minulla on tietoa niin Oilonin systeemissä oli aiemmin ainakin jonkunnäköisiä ongelmia tuon kolmitieventtiilin toimilaitteen kanssa mutta asia on varmaan korjatu jo uusiin malleihin samoin kun takuuseen vanhempiin jos on ollut tarvetta. Minun on kyllä kehuttava myös Gewellin T12 pumppua ja ylipäätään koko firman toimintaa kaivojen porauksen, laitteiden toimituksen sekä takuun ja neuvonnan suhteen, kaikki on toiminut moitteetta. Kone pyörinyt kohta kaksi vuotta ja hyvin toimii (meillekin vaihdettu liuospumppu kun alkuperäisestä kuului outo ääni uudesta lähtien). En vaihtaisi enää vaihtoventtiilikoneeseen kun kokemusta on sellaisestakin edellisessä talossa (ja tämä ei tarkoita että vaihtoventtiilikone olisi huono vaan on minun oma vertailun tuoma mielipide).

[papi]

Mitoitusperusteetko hakusessa nimim. lähestyn.

Kuten aiemmasta ilmeni Gebwell mitoitti seuraavasti:
- Gebwell T10 pumppu
- 1000 litran varaaja G-Energy HP
- 2 x 130m kaivoa

Oilon mitoitti seuraavasti:
- Geopro SH7 pumppu
- 500 litran varaaja SHAK 502
- 1 x 134m kaivoa

Molemmat ovat varmasti laskettu samoilla perusteilla ja mitoitetut täystehoiseksi. Varaajan koon ymmärrän, sillä se lienee lähinnä "makukysymys". Molemmissa riittää varmuudella kapasiteettia meidän tarpeeseen. Mutta pumpun ja varsinkin kaivon osalta toleranssia näköjään riittää?
Kysymyksessähän ovat aika samanlaiset pumput.
Myös muilla pumppumerkeillä mitoitus heittelee paljoltikin suuntaan tai toiseen, mutta ei lisätä niitä mausteeksi tähän soppaan.

[tomppeli]

Olen seurannut mielenkiinnolla tätä keskustelua ja yrittänyt saada siitä jotain omaan pientaloprojektiini.
LVI-urakoitsijani suositteli T10 + 1000L + 2x130m kaivoa.
Kokemuksiinne perustuen, lähinnä nimim. Maalämpö, mitä tuntemuksia paketti teissä herättää?
Omat ajatukset:
- Pumppu OK
- Varaaja ehkä himpunverran pieni
- Miksi kaksi kaivoa?

Kyseessä uudisrakennus. Pientalo yhdessä kerroksessa, jossa asuinrakennus 188m2 ja talousrakennus 57 m2. Molemmat puuelementtirakenteisia matalaenergia ratkaisuja.

Asuinrakennuksen E-luku 134, kertoimien sähkö 1,7 ja puu 0,5 jälkeen. Vanhalla laskutavalla E-luku 91.
Energian kulutus E-luvun erittelyssä ennen kertoimia:
Sähkö 13.700 kwh ja puu 3.333 kwh.
Kolme suihkua ja varaus ulkoporealtaalle/kylpytynnyrille. Kontiolahdessa sijaitsevassa taloudessa asuu 5 henkeä.

Kiitos.

Onko näissä tiedoissa mukana molemmat rakennukset?

Energian kulutus E-luvun erittelyssä ennen kertoimia:
Sähkö 13.700 kwh ja puu 3.333 kwh.

Jos on, niin 7 kW -tehoinen pumppu riittää. Muutoin se 10 kW.
Kaivoksi 135 metriä on aika tavalla nippa-nappa, tekisin syvemmän, mutta vain yksi kaivo, syvyydeksi ainakin 150 metriä.
200 metriä olisi taatusti riittävä, eikä lisäsyvyydestä ole mitään muuta haittaa, kuin vähän korkeampi hinta.
Päinvastoin, pumpun hyötysuhde paranee, kun se syvempi kaivo ei mene niin kylmäksi.
Kahden kaivon systeemi tulee huomattavasti kalliimmaksi.

Kolme suihkua ja varaus ulkoporealtaalle/kylpytynnyrille. Kontiolahdessa sijaitsevassa taloudessa asuu 5 henkeä.

Lämpimän käyttöveden kulutus on ilmeisen suuri.
Siksi iso varaaja olisi kyllä hyödyllinen.

[papi]

Ei ole molempia rakennuksia huomioitu energiatodistuksessa.
Molempien pumppujen mitoituksessa kuitenkin on.
Talousrakennus on noin 60 m2. Asuinrakennuksen energiatodistus käy vertailupohjana talousrakennuksellekin, sillä u-arvot, vuotoluvut ym. meneevät aika yksiin.
Käytännössä tahtoo sanoa, että kaikki sähkö yhteenlaskettuna 20 000 kwh.
Tästä lämmitys ym. osuus noin 60% 12 000 kwh. Loput käyttösähköä.

[Maalampo]

Tuosta mitoituserosta saa sellaisen kuvan että Gebwell mitoittaa järjestelmänsä varman päälle kuten yleensä Lämpöässäkin. Pumpput ovat sisuskaluiltaan pitkälti samat joten tehoissa ei ole eroa. Tosin ainakin minä haluan mitoittaa laitteeni varman päälle varsinkin tuon lämpimän käyttöveden kulutuksen tähden. Yksi 135 m kaivo on kyllä liian vähän kuten tomppeli jo totesi. Toimittajien erona taitaa olla se että Gebwell mitoittaa aina nämä T sarjan pumput täysitehoisiksi mutta Oiloni tarjoaa myös osatehoista mitoitusta jolloin tarvitaan kylläkin paljon suurempi sulaketeho koska mahdollinen vaje täytetään sähkövastuksella.

[tomppeli]

Energiatodistuksessa ilmoitetaan lämmitettävien rakennusten vuotuinen "normaalivuoden" lämmitysenergian tarve (kWh/vuosi).
Se luku on hyvä pohja lämmitysjärjestelmän mitoittamiselle.

Käytännössä on kaiketi vaikeaa päästä siihen lämmitystarve -arvoon.
Edellyttää huolellista rakennustapaa.
On harmillista jälkikäteen havaita, että lämmitysjärjestelmän teho ei riitäkään.

[Ansku]

  Moikka vain pitkästä aikaa, minun mielestäni mitä olen tuossa hommassa ollut jotenkin mukana ja tutustunut useampaan kohteeseen, niin pientalojen kohdalla saisi kokonaan luopua kaksoiskaivo järjestelmästä.
Kaivon syvyys saisi olla aina vähintään 165 - 185m olen ollut asentamassa jokusen kappaleen Gebwell 10W Qi ja kaivon syvyys on ollut aina 185m ilman lisävesi varaajaa. Joo yhteen laitettiin 500l koska tuli poreallas.
Tietysti pumppua valitessa täytyy huomioida talon ikä ja kuutiot sekä onko lattia vai patterilämmitys, ja yksi asia mikä pitää muistaa että lisätään vähintään 30% teknilliseenlaskentaan niin silloin ollan melko lähellä todellista tarvetta lämmön tuoittajasta. on se sit minkä merkkinen pumppu hyvänsä.
 HYVÄÄ JOULUN ODOTUSTA

[Matias]

Kuten aiemmasta ilmeni Gebwell mitoitti seuraavasti:
- Gebwell T10 pumppu
- 1000 litran varaaja G-Energy HP
- 2 x 130m kaivoa

Oilon mitoitti seuraavasti:
- Geopro SH7 pumppu
- 500 litran varaaja SHAK 502
- 1 x 134m kaivoa

Saisikohan mitoituslaskelmilla erotettua sellaista asiaa että jos on esim 1000l:n varaaja niin minkä verran suurempi on pumpun antotehon oltava että riittäisi täystehomitoituksella samoihin pakkaslukemiin kuin 500L:n varaajalla?

Tarkoitan sellaista ilmiötä jos/kun kovilla pakkasilla likimain koko antoteho menee talon lämmitykseen ja varaajan lämmön nostamiseen eli pumppu alkaa käymään jatkuvasti ja uskoisin että 1000l:n varaajalla tämä pakkasraja tulee aikaisemmin kuin 500L:n varaajalla.

Siis talon lämmityksen lisäksi kun pumpun pitää nostaa myös varaajan lämpötila pysäytyslämpötilaan niin minkäverran enemmän tehoa pitää olla 1000l:n varaajalle verrattuna 500l:n varaajaan.

Meillä on 1250l:n varaaja ja se on todella hyvä muulloin kuin huippupakkasilla,silloin joutuu vähän kikkailemaan säätöjen kanssa ettei varaaja pääse liikaa jäähtymään,joskus on päässyt niin käymään ja siihen on sitten pumpun tehot hyytyneet.

 edit: 1250l:n varaajasta em tilanne

[tomppeli]

Saisikohan mitoituslaskelmilla erotettua sellaista asiaa että jos on esim 1000l:n varaaja niin minkä verran suurempi on pumpun antotehon oltava että riittäisi täystehomitoituksella samoihin pakkaslukemiin kuin 500L:n varaajalla?

Tarkoitan sellaista ilmiötä jos/kun kovilla pakkasilla likimain koko antoteho menee talon lämmitykseen ja varaajan lämmön nostamiseen eli pumppu alkaa käymään jatkuvasti ja uskoisin että 1000l:n varaajalla tämä pakkasraja tulee aikaisemmin kuin 500L:n varaajalla.

Siis talon lämmityksen lisäksi kun pumpun pitää nostaa myös varaajan lämpötila pysäytyslämpötilaan niin minkäverran enemmän tehoa pitää olla 1000l:n varaajalle verrattuna 500l:n varaajaan.

Periaatteessahan niissä kahdessa ei saisi olla mitään muuta eroa, kuin se, että isommalla varaajalla on hiukan enemmän varaajan oman lämpöeristeen läpi tapahtuvaa lämpövuotoa.

[Matias]

Tarkoitin lähinnä varaajan sisältämän vesimäärän lämmön nostamiseen tarvittavaa tehoa.

Eli suoraan laskukaavalla 1000l:n veden lämpötilan nostamiseen 5 asteella tarvitaan 5,8kw tehoa.
Vastaavasti 500l:n veden lämpötilan nostamiseen 5 asteella tarvitaan 2,8kw tehoa.
Tämä teho kaiketi pitäisi sisältyä mitoitukseen?

Talon lämmitystilanteessa on kuitenkin niin monta huomioitavaa tekijää joihin ei meikäläisen ymmärrys riitä niin kiinnostaisi sellainen että onko varaajan tilavuudelle joku kerroin kun haarukoidaan vaikkapa täystehomitoitusta johonkin uuteen tai saneerauskohteeseen?

[sailor]

Saisikohan mitoituslaskelmilla erotettua sellaista asiaa että jos on esim 1000l:n varaaja niin minkä verran suurempi on pumpun antotehon oltava että riittäisi täystehomitoituksella samoihin pakkaslukemiin kuin 500L:n varaajalla?

Kyllä se on tismalleen sama. Suurempaa varaajaa ei vaan saa (ali/pienitehoisella pumpulla) pelata pelistä pois siten että käynnistysrajat ovat sellaiset, että iso varaaja on kylmentynyt liikaa. Koska tällöin varaajan lämpöjen kiinniotto vie piiitkän ajan.

Harrastajahan yrittää optimoida varaajan lämpötilat siten että käynnistysero on suuri ja alaraja on on siinä ja siinä että lämmin vesi/lämpö riittää. Tällöin suuren varaajan omistaja kun marssittaa pesueen kylpyyn niin mikäli pumpun lepojakso on juuri päättymässä niin "katastrofi" on valmis ja lämpöjen palautus kovalla pakkasella pumpun sammutusrajalle vie kauan.

Ennen saunahetkeä vähän lämpöä varastoon jo etukäteen