Kokemuksia Gebwell T mallista.

[Maalampo]

Onko kenelläkään tätä foorumia lukevalla mitään kokemusta tuosta Gebwellin T mallista.  Tuo firma on toimittanut kohtuu paljon todella isoihin kohteisiin maalämpöpumppuja mutta miten ovat toimineet nämä omakotitalojen T mallit.

[Frank]

No meillä on T12  vuoden verran pörrännyt tuolla kellarissa. 700 litran varaaja vieressä ja  lämpöä on riittänyt. Eikä melu häiritse muuta elämää

[Maalampo]

Onko sinulla sanerauskohde vai uudiskohde kyseessä ? Onko lattialämmitys vai patterit ? Oletkos tutustunut tuon pumpun sisäkaluihin eli löytyykö sieltä jonkun muun valmistajan osia kuten noissa tietyissa Ruotsalaistyyppisissä pumpuissa (IVT/Carrier) ? Tuo Geopron (Oilon) SH voisi olla aika lähelle samanlainen pumppu kun Gebwellin T-mallit.

[Frank]

Saneerauskohde meillä, sekä patteria (noin 20%) että lattialämmitystä, siis kahdella erillisellä säätöpiirillä.

Ei mulla sen pumpun sisuskaluista ole sen suurempaa käsitystä, eikös nuo T-mallit ole olleet Gebwellin omia? Scrollin kompura siellä ainakin pitäisi olla, tulistus kuumentaa varaajan ylälämmöt välillä hyvinkin korkealle (yli 70 astetta, en ole tarkemmin seurannut). Putkea menee ristiin rastiin ja lämpöä on ainakin toistaiseksi riittänyt.

Jossain toisessa ketjussa mainitsin vuotuisesta sähkönkulutuksesta, jos vanhaan öljyyn vertaa niin sähköä mennyt noin 1/3 lämmitykseen, joten cop kerroin on siellä kolmen hujakoilla, tosin jokainen vuosi on erilainen niin mistäpä sitä ihan tarkkaan edes tietää.
Vanha talo vaatii lämmitystä pikkasen erimalliin kuin uudet, ja kun rakennetta aina välillä eristää lisää niin kulutus pienenee. Tosin nyt pari vuotta ollut ilman lisäeristyksiä. Jossain vaiheessa parantelen vielä.

[Maalampo]

Eli sinä tunnut olevan ainakin kovin tyytyväinen tuohon Gebwelliin, mites asennus ja kaivojen teko onnistui menikö kaikki niin kun lupasivatkin vai hoiditko asennukset itse ? Minä olen harkinnut tuota T15 pumppua 1000 litran varaajalla omaan uudiskohteeseeni.

[Frank]

Kyllä ne asennukset toimi ihan ok. Pientä sumplimista tietenkin oli, kun piti kuitenkin tehdä muutoksia vanhoihin putkituksiin (oma putkari) ja samalla asentaa uutta, mutta homma sujui ihan ok. Oishan sen koko homman voinut tehdä sama Gebwellin käyttämä mies, mutta tällä kertaa näin (putkarit ei ole itse Gebwellin henkilö, mutta lienee sopimuspartneri tai joku sellainen).

Itse kaivoin vain ojan porakaivolta taloon, laitoin sinne tarvittavat putket, tein reiän sokkeliin, niin ja kaivanto sitten porareiän ympärille ja siihen huoltokaivo betonirenkaista.

Ollapa uudiskohde, olis moni asia aika paljon helpompaa ja rakenteellisesti helpommin toteutettavissa.

[Maalampo]

Hyvä kuula että olet tyytyväinen Gebwellin T-malliin sillä minulla on nyt loppusuoralla menossa pumpun valinta ja valinta taitaa osua Gebwell T12 ja 1500 litran varaajaan kahdella erillisellä lämmityspiirillä ja GSM systeemeillä. Minulla on nykyinen kohde osatehoisella Ruotsalaispumpulla (joka on toiminut kylläkin erittäin hyvin) mutta seuraavaan taloon haluan ison varaajan ja lämpimän veden teon lämminvesikierukoilla (ei kaksoismanttelivaraajaa) kun tuota lämmintä vettä tuntuu menevän reilusti meidän taloudessa. Frank tuliko sinulle kaksi kaivoa ? Kaivon/kaivojen aktiivisyvyydet ovat ?

[showman]

Olen eri vaihtoehtojen välillä päätymässä Gebwell T pumppuun. Viimeisin kirjoitus tähän topiciin on yli vuoden takaa eli ovatko teidän pumput toimineet moitteetta? Mikä on melutaso tuollaisella pumpulla?

[3xJ]

Meille asennettiin T20 reilu kuukausi sitten 1000l varaajan kanssa.

Melutaso metrin etäisyydellä n. 65db, eli varmaan ihan normaalia tuon kokoiselle kompuralle? Kompuran jyrinä kuuluu asennustilaa ympäröiviin huoneisiin.

Toistaiseksi pumppu on toiminut, mutta säätöjen kanssa on ollut melkoista hakemista, eikä tehtaalta käynyt asentajakaan ollut täysin perillä ohjausyksikön sielunelämästä. Puhelimella on kuitenkin saanut aina apua tehtaalta. Siemens Albatross ohjausyksikkö on erittäin monipuolinen, ja se vaikeuttaa oikeiden säätöjen löytämistä. Jokainen kohde on kuitenkin erilainen, joten tehtaan esisäädöt eivät ole välttämättä optimaaliset.

Jos kysessä on vanha saneerauskohde pattereilla, ota huomioon, että vaikka kyseessä on tulistuspumppu/varaaja, verkkoon ei saada lähtemään 50 aseteista kuumempaa vettä, koska ei ole tarvittaessa mahdollista "varastaa" tulistinpuolelta kuumempaa vettä (kuten esim. lämpöässä, jossa käsittääkseni mahdollista saada n. 55 asteista ilman sähkövastuksia). Järkevintä tietysti olisi saneerata eristystä/lämmönjakoa siten että alle 50 aseteinen vesi riittäisi kylmilläkin ilmoilla.

[showman]

Meille asennettiin T20 reilu kuukausi sitten 1000l varaajan kanssa.

Melutaso metrin etäisyydellä n. 65db, eli varmaan ihan normaalia tuon kokoiselle kompuralle? Kompuran jyrinä kuuluu asennustilaa ympäröiviin huoneisiin.

Toistaiseksi pumppu on toiminut, mutta säätöjen kanssa on ollut melkoista hakemista, eikä tehtaalta käynyt asentajakaan ollut täysin perillä ohjausyksikön sielunelämästä. Puhelimella on kuitenkin saanut aina apua tehtaalta. Siemens Albatross ohjausyksikkö on erittäin monipuolinen, ja se vaikeuttaa oikeiden säätöjen löytämistä. Jokainen kohde on kuitenkin erilainen, joten tehtaan esisäädöt eivät ole välttämättä optimaaliset.

Jos kysessä on vanha saneerauskohde pattereilla, ota huomioon, että vaikka kyseessä on tulistuspumppu/varaaja, verkkoon ei saada lähtemään 50 aseteista kuumempaa vettä, koska ei ole tarvittaessa mahdollista "varastaa" tulistinpuolelta kuumempaa vettä (kuten esim. lämpöässä, jossa käsittääkseni mahdollista saada n. 55 asteista ilman sähkövastuksia). Järkevintä tietysti olisi saneerata eristystä/lämmönjakoa siten että alle 50 aseteinen vesi riittäisi kylmilläkin ilmoilla.

Kiitos vastauksesta! Mille korkeudelle varaajaan sinulla on kytketty nuo lämmityskierron putket? Entä käyttöveden putket/kierrukat?

[3xJ]

Varaajassa on laipiot kolmella eri kohdalla (+lisälaipiot aurinkokeräintä tms. varten).

Lämmitysvesi lähtee verkkoon keskeltä varaajaa, ja palaa pohjalle. Käyttövesi lähtee tietty ylimmistä laipioista tulistin osasta.

Lämpöpumpulle palaava vesi varaajan pohjalta, ja pumpulta tuleva pöntön keskelle.

Uskoisin ,että tämä on ihan normijärjestely tulistinkoneiden kanssa?

Lämpötilat näin 10 asteen pakkasilla on pohjalla n. 42-45, keskellä 46-49 ja käyttövesi n. 58-62. Meidän talolla lämmitysverkon pyynti n. 46-47 astetta näillä ulkolämmöillä.

[Maalampo]

Me saatiin pari tuntia sitten tulille T12 joka on yhdistetty Gebwellin 2000 litran varaajaan. Ensimmäinen huomio oli etä kone on huomattavasti hiljaisempi kun nykyisen talon IVT C7 joka on lähtenyt käyntiin 12/2002. Tuo säädin tuntuu kylläkin paljon monimutkaisemmalta kun IVT:n säädin mutta kyllä sitäkin varmaan oppii käyttämään.

[showman]

Varaajassa on laipiot kolmella eri kohdalla (+lisälaipiot aurinkokeräintä tms. varten).

Lämmitysvesi lähtee verkkoon keskeltä varaajaa, ja palaa pohjalle. Käyttövesi lähtee tietty ylimmistä laipioista tulistin osasta.

Lämpöpumpulle palaava vesi varaajan pohjalta, ja pumpulta tuleva pöntön keskelle.

Uskoisin ,että tämä on ihan normijärjestely tulistinkoneiden kanssa?

Lämpötilat näin 10 asteen pakkasilla on pohjalla n. 42-45, keskellä 46-49 ja käyttövesi n. 58-62. Meidän talolla lämmitysverkon pyynti n. 46-47 astetta näillä ulkolämmöillä.

Eli ihan tuon Gebwellin kaavion mukaan. Minulla tuossa valmiissa varaajassa lämmitysvesi verkkoon lähtee ylimmäisestä laipasta eikä keskellä varajaa lähtöä olekaan. Toimiikohan tuolla ratkaisulla?

[3xJ]

Sinulla on siis jo varaaja valmiiksi? Onko se tarkoitettu tulistinpumpulle? Eli onko siinä välilaipiota?

Kyllä se varmaan toimii ilmankin, mutta ensimmäiseksi tulee mieleen että kuinka kuuma käyttövesi riittää, kun verkkoon lähteen samasta kohtaa? Shuntti tietysti ottaa vaan sen verran kuumaa kuin tarvitaan, mutta kylmillä se voi "haukata" niin reilusti, ettei käyttövettä ole mahdollisesti tarpeeksi.

Samalla katoaa tulistimen tuoma etu siitä ettei koko pönttöä tarvi pitää kuumana, kun lämmitystarve on vähäinen, mutta kuumaa käyttövettä silti tarvitaan.

Varmaan oletkin ollut tehtaalle/toimittajaan yhteydessä ja kysellyt heidän mielipidettään?

[3xJ]

Me saatiin pari tuntia sitten tulille T12 joka on yhdistetty Gebwellin 2000 litran varaajaan. Ensimmäinen huomio oli etä kone on huomattavasti hiljaisempi kun nykyisen talon IVT C7 joka on lähtenyt käyntiin 12/2002. Tuo säädin tuntuu kylläkin paljon monimutkaisemmalta kun IVT:n säädin mutta kyllä sitäkin varmaan oppii käyttämään.

Onnittelut uuden T-sarjalaisen johdosta. Aika reilun kokoinen varaaja kompuran kokoon nähden? Oliko joku erityissyy tuon valintaan?

[Maalampo]

Meillä on todella suuri lämpimän veden kulutus joten päädyin isoon varaajan isoilla (80 litraisilla) lämpimänvedenkierukoilla. Tälläistä pakettia suositteli myös Gebwellin edustaja ja perusteluna oli että kompuralla on tarpeeksi pitkät käyntiajat ja lepoajat.

[3xJ]

Me saatiin pari tuntia sitten tulille T12 joka on yhdistetty Gebwellin 2000 litran varaajaan. Ensimmäinen huomio oli etä kone on huomattavasti hiljaisempi kun nykyisen talon IVT C7 joka on lähtenyt käyntiin 12/2002. Tuo säädin tuntuu kylläkin paljon monimutkaisemmalta kun IVT:n säädin mutta kyllä sitäkin varmaan oppii käyttämään.

Jokos on asetukset kohdallaan? Varmaan ainakin käyntijaksot on riittävän pitkät noin suurella varaajalla.

Meillä tärkeimmät asetukset on pumpulle palaavan veden max lämpötila ja min lämpötila ero. Nämä määräävät kompuran käynnin kun lähtevän veden lämpö on yli 45 astetta.

Huomenna viritetään nelitiejakaja, jos saataisiin verkkoon lähtemään yli 50 asteista ja lämmin riittämään talossa myös yli 15 pakkasissa. Saa nähdä miten saadaan asetukset kohdalleen, jotta myös lämmintä käyttövettä riittää. KV ei ole kyllä ollut meillä mikään ongelma.

-JJ-

[Maalampo]

Meillä pumppu vielä hyvin matalalla lämpökäyrällä (olikohan 0,26) kun talo on vielä rakenteilla ja lattialämmityksissä ei ole vielä termareita paikallaan mutta lattiaan lähtevä vesi on -10 asteen pakkasessa n.26 asteista ja talossa lämmintä 15 astetta joten näissä uusissa taloissa ei tarvita kovinkaan korkeita lämpötiloja ! Tuossa Gebwellin uudessa varaajassa tuntuu lämpö ainakin kerrostuvan hyvin kun varaajan alayhteessä oleva lämpömittari näyttää n.30 astetta niin ylimässä yhteessä oleva mittari näyttää n.60 astetta.

[3xJ]

Tommosista käyristä voi nähdä vaan unia vanhassa patteritalossa. Meillä on nyt käyränä 0.92. Täytyy jossain vaihessa tehdä patterille jotain, jos saisi kiertoveden lämpöä vähän laskettua.

Nyt on nelitiejakaja paikallaan, ja ainakin toistaiseksi näyttää kaikki pelittävän hyvin. Tosin nyt on niin lämmintä että ei ole sen toimintaa päässyt testaamaan kuin käynnistysvaiheessa, kun pöntön keskeltäkin lämmintä riittää hyvin.

Kyllä toi kerrostuminen pelaa ihan hyvin, tulistuspiiriä kuristamallahan sitä eroa saa nostettua vielä tostakin, mutta ei liene järkevää varsinkaan kun on noin isot LV kierukat ja varaaja. Muistaakseni tehtaalta suosittelivat ylä ja keskiosan anturien lpt eroksi n. 15 astetta patteritalossa ja 25 lattiatalossa.

[Maalampo]

Kyllä minä olen hieman kuristanut tuota tulistuksen virtausta kun tällä lämpökäyrällä varaajan alaosa on niin viileä että liika kierto kylmää vettä tulistuksen kautta laskee tehoa roimasti.

[showman]

Tulen tekemään kaupat T10 pumpusta ja G Energy HP 500L varaajasta. Onko hankintavaiheessa asioita, mitä kannattaisi huomioida tai ostaa samalla?

[3xJ]

Jos sulla on talossa muita lämmönlähteitä, esim. varaava takka, kannattaa ostaa tuo kaukosäätöyksikkö, jossa mukana sisälämpöanturi. Muuta sisälämpöanturia en ainakaan minä ole onnistunut löytämään.

Tietty kytkentäryhmät sisään ja ulos piireille kannattaa ostaa samalla suoraan tehtaalta, niin ei tarvi putkarin ihmetellä.

Myyvät varaajiin erimittaisia kierukoita kuumalle vedelle, tämä kannattaa ottaa huomioon, jos on tavallisuudesta poikkeavaa tarvetta kuumalle. Vähän vaikeaa vaihtaa tuota kierukkaa jälkikäteen.

Ei kai siinä sitten mitään muuta ihmeellistä, kunhan mitoitus on kohdallaan ja lämmönjakoon riittää max. 50 C vesi.

[showman]

Jos sulla on talossa muita lämmönlähteitä, esim. varaava takka, kannattaa ostaa tuo kaukosäätöyksikkö, jossa mukana sisälämpöanturi. Muuta sisälämpöanturia en ainakaan minä ole onnistunut löytämään.

Tietty kytkentäryhmät sisään ja ulos piireille kannattaa ostaa samalla suoraan tehtaalta, niin ei tarvi putkarin ihmetellä.

Myyvät varaajiin erimittaisia kierukoita kuumalle vedelle, tämä kannattaa ottaa huomioon, jos on tavallisuudesta poikkeavaa tarvetta kuumalle. Vähän vaikeaa vaihtaa tuota kierukkaa jälkikäteen.

Ei kai siinä sitten mitään muuta ihmeellistä, kunhan mitoitus on kohdallaan ja lämmönjakoon riittää max. 50 C vesi.

Kiitos paljon vastauksesta. Tuo lämminvesikierukka on mitoitettu reiluksi mutta tuo sisäanturi oli hyvä vinkki. Meillä vaimo tykkää tehdä ruokaa leivinuunissa ja sen takin pellettijärjestelmänkin oheen hommasin tuon sisäanturin. Luulin että ko. anturi kuuluisi pakettiin, niin kuin muissa vaihtoehdoissa.

[showman]

Kaupat Gebwellin kanssa on tehty. Poraus on huhtikuun puolivälissä ja pumppua modataan siten, että tulistus muutetaan aktiivitulistukseksi.

[3xJ]

Mitähän tämä aktiivitulistus tarkoittaa?

[showman]

Mitähän tämä aktiivitulistus tarkoittaa?

Gebwellin edustaja kertoi, että tulistinpiiriin tulee oma kiertovesipumppu ja jotakin muita muutoksia pumppuyksikköön. Kyseinen oimnaisuus on käytössä heidän isoissa maalämpöpumpuissa. En todellakaan tiedä mitä tuo oikeasti käytännössä tarkoittaa/hyödyttää.

[showman]

Osaako kukaan kertoa, miten noissa Gebwellin pumpuissa on normaalisti toteutettu tuo tulistus? Onko tehtaan miehen puheet minulle tulevan pumpun muuttamisesta aktiivitulistimelliseksi kaikkine lisäpumppuineen ja putki ym. muutoksineen vain ostajan eikä käyttöveden lämmitysta?  

[Maalampo]

Normaalisti T-mallissa riittää yksi lämmityspiirin kiertovesipumppu jolla kierrätetään lämmityspiirin vettä ja siintä vain otetaan pieni osa tulistuspiiriin. Tuleeko sinulla maalämpöpumpun ja varaajan väli olemaan pitkä jos niin voi olla että sen takia tarvitaan erillinen kiertovesipumppu tulistuspiiriin.

[showman]

Normaalisti T-mallissa riittää yksi lämmityspiirin kiertovesipumppu jolla kierrätetään lämmityspiirin vettä ja siintä vain otetaan pieni osa tulistuspiiriin. Tuleeko sinulla maalämpöpumpun ja varaajan väli olemaan pitkä jos niin voi olla että sen takia tarvitaan erillinen kiertovesipumppu tulistuspiiriin.

Välimatkaa ei ole kuin metri. Lämpimän veden riittävyys on varmaan yksi tekijä, koska meillä on poreallas ja sitä kautta hetkittäinen kulutus on suurta. Gebwellin tehtaalta totesivat, että heidän isoissa pumpuissa on tuo aktiivitulistus ja halusivat rakentaa sen tähän kokoonpanoon. Minulle tulee pannuhuoneeseen tiedonkeruu sisältäen lämpötilojen ja käyntiaikojen lisäksi energiamittarit lämmitysveden ja tulistimen putkiin. Sitten näkee, onko tuosta muutoksesta mitä iloa ja miten tuota tulistinpiiriä käytännössä ohjataan/hyödynnetään.

[Maalampo]

En usko että käyttöveden riittävyys on syy tuohon. Tosin jos varaaja on erittäin pieni niin silloin voi käyttövesi olla tarkoilla mutta meillä 2000 litran varaaja jossa 80 litraiset kierukat ja lämmintä vettä riittää takuulla. Meillä järjestelmä on mitoitettu poreammeen ja kolmen suihkun mukaan.

[showman]

En usko että käyttöveden riittävyys on syy tuohon. Tosin jos varaaja on erittäin pieni niin silloin voi käyttövesi olla tarkoilla mutta meillä 2000 litran varaaja jossa 80 litraiset kierukat ja lämmintä vettä riittää takuulla. Meillä järjestelmä on mitoitettu poreammeen ja kolmen suihkun mukaan.

Varaaja on pieni eli 500 litraa. Asia etenee eli perjantaina poraavat 204m (aktiivisyvyys) kaivon.

[showman]

Tänään lähti pannuhuoneesta pellettilaitteisto ns. "kilon paloina" ja huomenna alkaa T10 + 500L varaajan asennus. Pumpun molempiin varaajaan tulevaan putkeen tulee energiamittaus ja lisäksi sähkön syöttöön omansa. Näiden perusteella on helppo laskeskella eri säätöjen vaikutusta COP-arvoon. Saa myös tuon Gebwellin lisäämän aktiivitulistuksen hyötyjä/asetuksia optimoitua.

[showman]

Kuvasta näkyy tuon aktiivitulistuksen muutokset sisältäpäin eli tulistinpiirille on oma pumppu sekä oma varaajalle meno- ja paluulinja. Tulistimen paluulinja tulee varaajan yläosan=tulistinosan alalaidasta, eikä lämmityspiirin eli varaajan alaosasta.
Onko teillä muilla vastaava kytkentä tulistuksessa?

[showman]

Ei lähtenyt T10 napista käyntiin. Pumpulle tulee virta, esim. maaliuospumppu pyörii pakko-ohjattuna mutta Siemens pysyy pimeänä. Esim. pumpun ohjaukseen kytketty lämpimän veden kiertopumppu ei pyöri.

[showman]

Ei lähtenyt T10 napista käyntiin. Pumpulle tulee virta, esim. maaliuospumppu pyörii pakko-ohjattuna mutta Siemens pysyy pimeänä. Esim. pumpun ohjaukseen kytketty lämpimän veden kiertopumppu ei pyöri.

Pumpun sisältä oli jäänyt yksi lattapistoke löysälle eli nyt toimii. Iltapäivällä tulee asennusfirman asennuspäällikkö mittaamaan linjasäätöventtiilit kohdalleen ja show voi alkaa.
Onko kukaan muu T-pumpun omistaja kurkannut koneen sisään ja verrannut tuohon minun linkittämään valokuvaan? Onko näissä eroja?

[3xJ]

Täältä löytyy vastaava kuva meidän pumpusta:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=351.0

Olet oikeassa, ylimääräinen kiertovesipumppu on sinulla tulistukselle (tuo takimmainen). Normaalisti tulistukselle ei ole myöskään omaa paluuputkea varaajasta.

Kai tuossa on etuna, että voidaan tarkemmin säätää varaajan ylä/ala osien eroja ja tulistimen läpi virtaavan veden määrää. Vaikkakin ei tuo järjestely ymmärtämykseni mukaan silti pysty tulistimen tehoa nostamaan. Itsellä varaajan ylä ja alaosien eron säätö hoituu tulistinputkessa olevalla linjaventtiilillä, ja silläkin saa kyllä säädettyä aika paljon. Haittana tuossa on tietty yksi pumppu kuluttamassa lisää sähköä ja vaatimassa huoltoa.

Sanoit että sinulla hoituu lämmitysveden kv-pumpun säätö Siemensillä. Miten on kytketty, itseä kiinnostaisi tehdä myös kyseinen kytkentä?

[showman]

Täältä löytyy vastaava kuva meidän pumpusta:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=351.0

Olet oikeassa, ylimääräinen kiertovesipumppu on sinulla tulistukselle (tuo takimmainen). Normaalisti tulistukselle ei ole myöskään omaa paluuputkea varaajasta.

Kai tuossa on etuna, että voidaan tarkemmin säätää varaajan ylä/ala osien eroja ja tulistimen läpi virtaavan veden määrää. Vaikkakin ei tuo järjestely ymmärtämykseni mukaan silti pysty tulistimen tehoa nostamaan. Itsellä varaajan ylä ja alaosien eron säätö hoituu tulistinputkessa olevalla linjaventtiilillä, ja silläkin saa kyllä säädettyä aika paljon. Haittana tuossa on tietty yksi pumppu kuluttamassa lisää sähköä ja vaatimassa huoltoa.

Sanoit että sinulla hoituu lämmitysveden kv-pumpun säätö Siemensillä. Miten on kytketty, itseä kiinnostaisi tehdä myös kyseinen kytkentä?

Sähkömies suoritti kv-pumpun kytkennän eli en tiedä mihin kohtaan piuhan pumpun logiikassa kytki. En ainakaan vielä ole ohjetta selaamalla löytänyt muuta toimintoa, kuin 10min. päällä ja 20min. huilaamassa. Jatkan selvittelyä, "huhujen mukaan" sitä pitäisi pystyä myös ajastamaan.

[showman]

Olet oikeassa, ylimääräinen kiertovesipumppu on sinulla tulistukselle (tuo takimmainen). Normaalisti tulistukselle ei ole myöskään omaa paluuputkea varaajasta.

Kai tuossa on etuna, että voidaan tarkemmin säätää varaajan ylä/ala osien eroja ja tulistimen läpi virtaavan veden määrää. Vaikkakin ei tuo järjestely ymmärtämykseni mukaan silti pysty tulistimen tehoa nostamaan.

Onko tuolla omalla tulistimen paluulinjalla mitä merkitystä, kun paluu lähtee varaajan tulistinosan alalaidasta eikä koko varaajan alaosasta? Ainakin tulistimelle paluu on paljon kuumempaa.

Millä perusteella olet tuota tulistimen linjasäätöventtiiliä säädellyt eli mihin pitäisi virtauksia säätämällä esim. lämpötiloissa/eroissa tähdätä? Paljon kysymyksiä aloittelijalta...

[showman]

sen verran havaintoja tuosta aktiivitulistuksen toimintatavasta. Pumpun käynnistyessä tekemään käyttövettä, näyttää lämmityksen latauslinjan Pollucom 6,9 kWh ja tulistinpiiri 3,9 kWh. Noin viiden minuutin jälkeen lämmityksen latauslinjan pumppu pysähtyy ja Pollucom näyttää 0,0 kWh mutta tulistinpiiri lataa käyttövesivaraajaa 4,1 kWh teholla eli ei turhaan lämmitä varaajan alaosaa.

[Matias]

Pyörikö kompressori tuossa tilanteessa kun lämmityksen latauslinjan pumppu oli pysähtynyt?Jos pyöri niin on todella erikoinen toiminta.
Normaalisti lämpöpumpussa tulistin ja lauhdutin (lataus)piirit tavallaan sarjassa ja kompressorilta lähtevä kuumakaasu menee ensin tulistinvaihtimelle ja siitä hieman (20-30C) jäähtyneenä lauhduttimelle jossa se jäähtyy niin paljon että lauhtuu nesteeksi.Eli molemmat toimii aina samanaikaisesti kun kompressori pyörii.
Olisko mitään linkkiä tai esitettä tuosta Gebwellin lämpöpusta?