Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Uutta maalämpöpumppua ilma-vesi systeemin tilalle / valinnan vaikeus  (Luettu 10357 kertaa)

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
Tilanne on siis sellainen että vanha ilma-vesi lämpöpumppumme rikkoontui, emmekä missään tapauksessa halua enää uutta vastaavaa tilalle. Eli siirrymme maalämpöön. Lupa asiat ovat jo työn alla. Olen pyydellyt tarjouksiakin muutamalta toimijalta, tosin aika huonolla menestyksellä, mikä on kyllä todella ihmeellistä. No yksi pumpputarjous sentään tuli. Vaihtoehtoina ovat Niben F1245-8 ja F1255 3-12 mitkä ovat molemmat käsittääkseni ihan hyviä pumppuja. Lämmitystehontarpeemme on vähän laskentatavasta riippuen sellaiset 7.5...7.8 kW. Lämmitettävät neliöt 140, 70-luvun talo ja patterikiertoinen lämmitys 10v sitten uusituilla pattereilla, ja mielestäni aika maltillinen vedenkulutus vaikka 5 henk perhe.

Kovasti olen näihin lämmitysasioihin yrittänyt perehtyä ja asioita selvitellä, mutta jotkin asiat vain tuntuvat olevan hankalia. Ymmärsin että F1245 -pumppu vaatisi ehdottomasti puskurivaraajan. Kun taas invertterimalliin sitä ei yleensä suositella? Nykyinen tai siis entinen rikkoontunut pumppumme oli myös invertterikone integroidulla varaajalla. Vesi kyllä riitti ihan ok, mutta esim. kovemmilla pakkasilla saattoi pitämmän saunomisen jälkeen torpassa hieman lämpö laskea, kun joutui käyttövettä tekemään tiuhempaan. Ja oli toki pattereissa naksutusta ajoittain, mutta emme siitä kovin häiriintyneet. Ilmeisesti tämä Niben invertterikone toimisi ihan vastaavalla periaatteella? Oletan ja toivon että näissä Niben malleissa olisi kattavammat säädöt käyttöveden teolle, että saisi tarvittaessa vettä lämitettyä nopeampaankin tahtiin?

Periaatteessa invertterimalli olisi meille hyvä ratkaisu, jos ja kun sillä välttyisi puskurivaraajan hankinnalta. Ylimääräisiä tiloja kun ei niin hirveästi ole. Vaikuttaa siltä että laitteet ovat kymmenessä vuodessa kehittyneet huimasti, kun pystyy seuraamaan toimintaa vaikka puhelimen ruudulta ja/tai tarvittessa etäohjaamaan. Eli tekniikka on hienoa silloin kun kaikki toimii. Mutta miten varmatoimisia nämä sitten ylipäänsä ovat? Tältäkin foorumilta olen saanut kauhukseni lukea että ongelmia on joillain valitettavasti ollut. Mieluusti ottaisin laitteen joka kertaalleen säädetään kohdalleen ja kerran tai pari ehkä jotain asetuksia muutetaan, mutta homma olisi sitten siinä. Onko se mitenkään mahdollista? Onko mitään dataa olemassa tai pystyykö sanomaan että jompikumpi malleista olisi kenties varmatoimisempi, ja/tai sopisi paremmin huolettomaan käyttöön?
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 219
Perimmäisten kysymysten äärellä olet  ;) 

Ilmeisesti toimittajilla on työtä riittävästi, kun tarjouksia ei saa. Silti kannattaa muutama pyytää, vaikka paikanpäällä käymällä.

On/Off pumput tarvtsevat usein puskurivaraajan, jotta verkoston tilavuus on tarpeeksi iso ja ei tule pätkäkäyntiä.
Suositus on 20l/koneen teho kW.   Eli 8kW koneen kanssa 160l on suositus.


Näkisin niin, että invertterin kanssa puskurivaraaja ei ole välttämätön. Mutta niihinkin laitetaan (esim. 40-100 litraisia) jottei käyttöveden teon jälkeinen kuumavesipulssi naksuttele pattereita.

Mitä useampia/hienompia ominaisuuksia on, niin sitä enemmän on vikaantumisen paikkoja. Näin se vaan on.

Perinteinen On/Off pumppu lienee "idiottivarmin".

Jos lämpötila tuvassa laskee suuren käyttövesikulutuksen yhteydessä, tarkoittaa että pumpun mitoitus ei ole ihan riittävä.


PS. Itse ottaisin invertterin.

Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa vaakaputkiaivo

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Maalämpöpumppu ja puskurivaraaja tarvitsee alle 1m2 vapaata lattiapinta-alaa. Asentajat toki työskentelevät mieluummin tilavammassa paikassa, mutta tuollaiseen tilaan ne laitteet sopii.

Meillä tuo maalämpöpumppu on pelkkä lämmityslaite, niin en ole osannut mitään hienouksia kaivata.
Itse voisin päätyä Niben F1226 malliinkin...

Poissa KiSaVa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 184
  • Maalämpöfoorumi
Vaihtoehtoina ovat Niben F1245-8 ja F1255 3-12 mitkä ovat molemmat käsittääkseni ihan hyviä pumppuja.
Noiden välissä on 1255-6 malli, jonka huomioisin myös vaihtoehdoissa.

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
Noiden välissä on 1255-6 malli, jonka huomioisin myös vaihtoehdoissa.

Eikös tuo F1255 1.5-6 kW malli liene hiukan pienitehoinen osatehoisenakin ajeluun, jos lämmitystehontarve on lähempänä 8:aa kilowattia? Onko tällä foorumilla muuten ketään kellä olisi oikeutta/mahdollisuutta käyttää Niben mítoitusohjelmaa? Sillä kai tuon toimivuuden näkisi.
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa KiSaVa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 184
  • Maalämpöfoorumi
Eikös tuo F1255 1.5-6 kW malli liene hiukan pienitehoinen osatehoisenakin ajeluun, jos lämmitystehontarve on lähempänä 8:aa kilowattia? Onko tällä foorumilla muuten ketään kellä olisi oikeutta/mahdollisuutta käyttää Niben mítoitusohjelmaa? Sillä kai tuon toimivuuden näkisi.
Tuon mallin saa asetusmuutoksella 8 kW:ksi. Googlaa tai hae tältä palstalta lisätietoa.

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
Tuon mallin saa asetusmuutoksella 8 kW:ksi. Googlaa tai hae tältä palstalta lisätietoa.

Mielenkiintoista. Kyseinen pumppu vastaa ilmeisesti tehoiltaan noin suunnilleen F1245-8:aa. Oheista ketjua luin ja jos oikein ymmärsin niin loppukaneetti taisi olla että hyötysuhde jää karvan verran heikommaksi eikä muutaman satasen edullisemmasta hankinta hinnasta jää näinollen paljoakaan hyötyä.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6577.0
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa KiSaVa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 184
  • Maalämpöfoorumi
Mielenkiintoista. Kyseinen pumppu vastaa ilmeisesti tehoiltaan noin suunnilleen F1245-8:aa. Oheista ketjua luin ja jos oikein ymmärsin niin loppukaneetti taisi olla että hyötysuhde jää karvan verran heikommaksi eikä muutaman satasen edullisemmasta hankinta hinnasta jää näinollen paljoakaan hyötyä.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6577.0
Ai 1255:kö on halvempi? Niin tai näin, 1255 on invertteri ja tuo toinen käsittääkseni ei. Oli hintaero kummin päin tahansa, itse ottaisin ehdottomasti sen invertterin vaikka pienen hyötysuhdelaskun kustannuksella huippupakkasilla.

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
Ohessa saamani 3 mitoituslaskelmaa F1255-6, F1255-12 ja F1245-8 pumpuille. Mihin nyt pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota? Minusta nuo datat näyttävät liiankin identtisiltä.
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa KiSaVa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 184
  • Maalämpöfoorumi
Otat sen 1255 invertterin, koska se osuu tuohon lämmitystarvekuvaajaan kuin nenä naamaan. Saatat joutua valjastamaan 8 kW käyttöön jokusen tunnin joinakin vuosina, mutta se ei haittaa mitään. On-off pumpusta saat joko 0 tai 8 kW, eli tarvetta vastaavaa määrää et lähes koskaan. Tomppeli laskee kohta kaivon, joka on 10...30% syvempi kuin noissa lapuissa ja tässä välissä Euroshopperi käy kertomassa ettei kaivosta kannata säästää, koska siitä saa kotitalousvähennystä. Sitten poraat 150...200 m väliltä sen mikä tuntuu hyvältä ja lompakko kestää. Case closed!  :)

Ei pahalla ketään kohtaan  :)

Ja teet tietenkin miten itse haluat

Poissa Nopostan

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 61
  • Maalämpöfoorumi
Komppaan kanssa 1255 inverteriä, itsellä juurikin tuo 3-12kw ja 75% ajasta se jauhaa tuolla 20hz teholla vaikka tännekin oli mitoituksessa laskettu 10kw on/off pumppu :)
Uudisrakennus 2018. Neliöitä 169 ja kuutioita 590. Lattialämmitys. Nibe 1255 invertteri 3-12kw Vallox 110mv. Vaakakeruupiiri 2X220m hienosilttimoreeni.

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 219
Mikä sen vanhan lämmityslaitteen teho oli?
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
Mikä sen vanhan lämmityslaitteen teho oli?

Mitsu Zubadan inverter PUHZ-HRP100YHA scroll 2.5 kw kompuralla. Todellisista tehoista en tiedä. Netistä löytynee kaikenlaista diipadaapaa. Mulla on testitulokset kyllä töissä paperilla, mutta epäilen että tämä laite aikoinaan valittiin enemmänkin mututuntumalla. Hyvin toimi kunnes kenno puhkesi. - 20 asteen alapuolisissa keleissä olisi voinut heittää yhtä hyvin suoralle sähkölle.
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Otat sen 1255 invertterin, koska se osuu tuohon lämmitystarvekuvaajaan kuin nenä naamaan. Saatat joutua valjastamaan 8 kW käyttöön jokusen tunnin joinakin vuosina, mutta se ei haittaa mitään. On-off pumpusta saat joko 0 tai 8 kW, eli tarvetta vastaavaa määrää et lähes koskaan. Tomppeli laskee kohta kaivon, joka on 10...30% syvempi kuin noissa lapuissa ja tässä välissä Euroshopperi käy kertomassa ettei kaivosta kannata säästää, koska siitä saa kotitalousvähennystä. Sitten poraat 150...200 m väliltä sen mikä tuntuu hyvältä ja lompakko kestää. Case closed!  :)

Ei pahalla ketään kohtaan  :)

Ja teet tietenkin miten itse haluat
Tuo pieni invertteri vaikuttaisi ilmeisesti aika sopivalle.

Sitten vaikka 149m +20m kaivo. On vähän varmuusvaraa, jos sattuu tulemaan kuivaa osuutta vähän.

Itsellä tuli 201 metriä aktiivisyvyyttä vähän vastaavalle kulutukselle, eli kaivosta tuli tosi hyvä. Vähän matalampikin olisi riittänyt, mutta näin oli varmempi tehdä.
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
Sain Nibeläiseltä vielä varmistuksen että tuo pienempi invertteri riittää meille. Tähän edesauttoi se että lämpimän veden kulutus on meillä "maltillista", eikä pattereihin tarvitse ajaa kuin maksimissaan noin 45 asteista vettä. Eli F1255-6 (8) koneella mennään.

Kyselin tarjouksia myös lämpökaivon poraksesta. d115 mm reiällä ja 40 mm muoviputkella sisään asti putkitettuna 190 m kokonaissyvyinen kaivo karkeasti noin 6500 eur. Kallioporaushinnat noin 30...31 eur/metri. Niben laskelmassa oli tuo vaadittu aktiivisyvyys 160m. Onko nyt niin että syvempää kuin 200 m kaivoa ei 40 mm muoviputkella kannata käytännössä tehdä?
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa luu5

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 772
  • Maalämpöfoorumi
Kyselin tarjouksia myös lämpökaivon poraksesta. d115 mm reiällä ja 40 mm muoviputkella sisään asti putkitettuna 190 m kokonaissyvyinen kaivo karkeasti noin 6500 eur. Kallioporaushinnat noin 30...31 eur/metri. Niben laskelmassa oli tuo vaadittu aktiivisyvyys 160m. Onko nyt niin että syvempää kuin 200 m kaivoa ei 40 mm muoviputkella kannata käytännössä tehdä?

45mm taitaa nostaa hintaa vähän yli euron metri. Joku putki tai kaivometri, oletan jälkimmäistä. Onko se paljon vai ei niin en tiedä.
Kanta-Häme, puutalo (2003), 170m2 1,5 krs lattialämm. rossi + 30m2 AT ML konvekt. 2003 - 2018 Nibe 410P (ka. 21MWh/v). 1/2019-> Nibe F1255-12 R EM + UKV100, Vallox 110MV, 219m kaivo/219m akt (nyt 9,3MWh/v)

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
Täällä puitiin tuota F1255-6 keruupumpun riittävyyttä / painehäviö asiaa, ja Tomppeli totesi että riittäisi n. 7 kw tehoon asti:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8539.msg114828#msg114828

Keskustelu on näköjään lukossa. :( Valitettavasti olen sen verran maallikko että tuo asia ei minulle ihan selvinnyt, että millä kaivon syvyydellä tuo toteutuu. Pystyisikö joku avulias vääntämään rautalangasta? Saanko mitään lisähyötyä suuremmasta putkikoosta, vai onko se pelkkää rahan tuhlausta? Poraushomma pitäisi lyödä lukkoon tässä lähipäivien aikana.
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Lainaan tuon viestini tänne..


Tuon liitekuvan graafin mukaan 1255-6 koneen maakiertopumpun teho olisi riittävä noin 7 kW lämmitystehoon saakka, jotta dT pysyisi arvossa 3,3 K.

7 kW lämmitysteho riittää noin -25 C pakkasille, joten ei tuo muodostu ongelmaksi 200 metrin kaivolla ja 40 mm putkituksella.
Siis haluamasi pumppu ja 200 metrinen kaivo 40 mm putkituksella toimivat.

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi

Siis haluamasi pumppu ja 200 metrinen kaivo 40 mm putkituksella toimivat.

Loistavaa! Kiitos! Kysyn nyt kuitenkin vielä että miten se vaikuttaa jos putkikoko olisi pykälää isompi? Paranisiko hyötysuhde?
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Ei paranisi.
Joku teoreetikko tietysti pytyisi kyllä todistamaan, että paranisihan se, sillä maakiertopumpun sähkönkulututus laskisi vähän.
Se on kumminkin niin vähän, että se ei kattaisi suuremmasta putkikoosta aiheutuvaa lisäkustannusta.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 775
  • Maalämpöfoorumi
Paluulämpö voi myös nousta, koska liuos kiertää hitaammin kaivon pohjalla ja Dt höyrystimellä pienenee.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
Tilanne pikkasen parani. Bergheatissa oli yläpohjalle liian suuri U-arvo. Onneksi tajusin käydä vintillä tarkistamassa villapaksuudet. Tarvittava lämmitysteho siis pieneni 7.5 -> 7.2 kW. Nyt ei välttämättä tarvitse repiä pikkuNibestä ihan kaikkia mehuja irti.
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
On tosi hyvä, että käyttäjät itse asettavat laskentaohjelmaan oikeat tiedot omasta rakennuksestaan.
Näin päästään aina kaikkein parhaaseen lopputulokseen.
Kun teen laskelmia, toivon, että mahdollisimman moni ottaisi koko laskelman itselleen ja kävisi siihen laitetut tiedot läpi ja korjaisi laskelmassa olevat virheelliset tiedot.
Minä teen laskelman sen tiedon varassa, jonka saan viesteistänne ja saatan vielä jopa ymmärtää niitäkin väärin.
Siksi se omatoimisuus olisi oikein hyvä.

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
Oli puhtaasti oma vikani kun kuvittelin tietäväni/muistavani yläpohjan rakenteen. No onneksi tuli tarkistettua. Puuinfon sivulta löytyy muuten oletettavasti aika hyvä u-arvo laskuri jota itsekin käytin:

https://www.puuinfo.fi/mitoitusohjelmat/puurakenteen-u-arvon-m%C3%A4%C3%A4ritt%C3%A4minen
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
Kaivon poraus ja putkiston asennus oli viime viikolla. Kaikki meni onneksi hyvin ja vedenpinta asettui noin kolmeen metriin maanpinnasta. Kallio tuli myös vastaan reilussa kolmessa metrissä. Pumppu käy hyvin. Jotain mikroilmaa keruupiirissä edelleen on koska täysin äänetön se ei isommilla virtauksilla ole. Asentajan mukaan ilmat pitäisi tulla ajastaan itsekseen pois. Enemmän huolestuttaa tuo patterikierto josta edelleen kuuluu lorinoita, vaikka pattereita on kuinka ilmattu, erityisesti silloin kun vaihtoventtiili siirtyy käyttövesipuolelta patterikierrolle. Itse patterit eivät mielestäni lorisi. Putkistossa on automaatti-ilmaimet katonrajassa suunnilleen pumpun yläpuolella. Epäilen että toimiiko nuo ollenkaan. Painetta järjestelmässä noin 0.7...0.8 bar. Onko jotain kikka kolmosta millä ilmat saisi pois?
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa Kajakki

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 396
  • Maalämpöfoorumi
Tuo paine patteripuolella on minusta vähän matala. Saisi olla yli 1bar. Onko ilmanpoistajien alla sulkuventtiilit? Entä onko linjassa epäkeskolaajennukset ilmanpoistajien kohdalla? Jos on sulkuventtiilit, voisi ottaa ilmanpoistimet pois ja laittaa sisä ulko  käyrät alaspäin ja tuhautella käsin ilmoja ulos. Eivät ainakaan "vuotais" sisäänpäin. Onko keruupuolella ilmanpoisto mahdollisuutta?
Nibe F1255 3-12kw +100 UKV kaivo 149 m Makrotalo rv. -86 117m2 + 60 m2 Pattereita 14 joista 5 Purmoja 450 c21

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos vinkeistä! Saimme ilmat pois laittamalla linjassa viimeisenä olevaan patteriin ilmausruuvin tilalle letkuliitännällä olevan venttiilin, ja laskemalla vettä reilummin ulos putkistosta. Näin saatiin ilmatkin liikkeelle. Automaatti-ilmaimet eivät selvästikään jostain syystä toimi, ovat kenties väärässä kohtaa tms. Keruupuolella on luonnollisesti imupuolella korkeimmassa kohdassa se Niben muovinen paisunta-astia. Ja painepuolella korkeimmassa kohdassa sellainen "pieni pilli" jonka päässä käsiventtiili. Siitä voi koneen huilatessa suhauttaa ilmat pois.
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 237
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Semmonen kyssäri että kuinka kauan se VILP kesti, jos rohkenen kysyä?

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
Semmonen kyssäri että kuinka kauan se VILP kesti ja mikä merkki ja malli, jos rohkenen kysyä?

Mitsu Ecodan/Zubadan vm. 2008. Tai eihän tuossa Mitsua ollut kuin ulkoyksikkö. Oli kyllä kaiken kaikkiaan aika pettymys tuo laite. Hyötysuhde jäi myös valitettavan huonoksi. Vuositasolla karkeasti arvioituna noin 1.6...1.7. Niben varaaja on paljon paremmin eristetty ja pitää lämmöt sisällään.
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
Ekat datat ulos uplinkista. Miltä vaikuttaa? Itseäni hieman ihmetyttää miksi lämmönkeruupumppu tekee tuollaisia teräviä piikkejä? Onko kukaan törmännyt vastaavaan?
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa luu5

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 772
  • Maalämpöfoorumi
Johtuu siitä, että pumppusi kompressori ja kiertovesipumppu pysähtyvät. Taloon ei syystä tai toisesta tarvita lämpöä. Yöllä pumppu on käynyt pitemmän jakson.

Sen verran ihmettelen, että miksi keruupumpun nopeus nousee vasta kiertovesipumpun käynnin lopussa? Voisi olla tietysti lämpimän veden tekopiikki, mutta muuten käy kyllä aika hitaalla.
Kanta-Häme, puutalo (2003), 170m2 1,5 krs lattialämm. rossi + 30m2 AT ML konvekt. 2003 - 2018 Nibe 410P (ka. 21MWh/v). 1/2019-> Nibe F1255-12 R EM + UKV100, Vallox 110MV, 219m kaivo/219m akt (nyt 9,3MWh/v)

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
Käynnistyksiä näyttää väkisin tulevan aika paljon nyt kun ulkona oli tänäänkin yli 10 astetta lämmintä. Katsoin uudelleen noita käppyröitä ja minusta näyttäisi siltä että kun laite lähtee huilitauon jälkeen lämmittämään niin keruupumppu käynnistyy silloin täysillä (100%) (jotta nesteet kaiketi lähtisi nopeasti liikkeelle). Sen jälkeen kierrokset tippuu nopeasti yleensä jonnekin muutaman prosentin tasolle. Järkevää vai ei, en tiedä mutta pienillä kierroksilla tuo pumppu suurimman osan ajasta näyttäisi pyörivän.
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa luu5

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 772
  • Maalämpöfoorumi
Laita käppyröihin mukaan kompressorin käyntinopeus, niin näkee lähteekö kompura päälle samaan aikaan.

Itselläni kiertovesipumppu pyörii 30% tauoilla ja keräyspumppu 0%. Kun kompura käynnistyy keräyspumppu käy 100% ja laskee sitten alaspäin. Samaan aikaan kiertovesipumppu kiihdyttelee ehkä 40%.

Sinulla jotenkin oudosti kiertovesipumppu kiihdyttää ensin ja vasta sen jälkeen näyttää siltä, että pumppu käynnistyisi. Olisikohan joku termari, joka aukeaa lähes säännöllisesti ja aiheuttaa ensin kiertoveden kiihdytyksen ja sen jälkeen kompuran käynnistystarpeen?

Kanta-Häme, puutalo (2003), 170m2 1,5 krs lattialämm. rossi + 30m2 AT ML konvekt. 2003 - 2018 Nibe 410P (ka. 21MWh/v). 1/2019-> Nibe F1255-12 R EM + UKV100, Vallox 110MV, 219m kaivo/219m akt (nyt 9,3MWh/v)

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
Kompura ja keräyspumppu kiihdyttävät täsmälleen samaan aikaan.
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa v130882

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 654
  • Maalämpöfoorumi
Samalla tavalla tekee täälläkin keruupumppu, ei huolta.
Pirkanmaa, 1-tasoinen puurunkoinen okt 180m2 rv. 2002, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1255-6 R EM 11/17 -->, kaivo 150m

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • Maalämpöfoorumi
Samalla tavalla tekee täälläkin keruupumppu, ei huolta.

Kiitos tiedosta! Meillä mennään nyt lämpökäyrällä 6 joka vaikuttaisi olevan likimain sopiva. Huoneanturi kytketty (keittiön/olohuoneen välimaastossa katossa) ja lämpötila asetus 21.5 C. Viime viikolla kun oli aurinkoisia ja lämpimiä kelejä, tuli käynnistyksiä useampi päivässä, ja sisälämpötila pyrki nousemaan jopa reilulla parilla asteella. Laskin asteminuutteja -60:sta -100:aan joka harvensi hieman käynnistyksiä. Huoneanturin vaikutus (kerroin) on nyt 3. Maksimiarvo on kai 6. Jos nostan sitä niin pitäisikö laitteen reagoida sisälämpötilan muutoksiin silloin nopeammin, ts. lämpötila pysyisi tasaisempana? 
« Viimeksi muokattu: 10.04.19 - klo:08:46 kirjoittanut jaasarto »
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa v130882

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 654
  • Maalämpöfoorumi
Huoneanturin vaikutus (kerroin) on nyt 3. Maksimiarvo on kai 6. Jos nostan sitä niin pitäisikö laitteen reagoida sisälämpötilan muutoksiin silloin nopeammin, ts. lämpötila pysyisi tasaisempana?

Itsellä ei huoneanturi ole käytössä mutta ao. manuaalista löytyy seuraavaa sivulta 35:

https://www.nibe.fi/nibedocuments/24356/231526-7.pdf

Tässä voit myös asettaa kertoimen (matemaattisen arvon), joka määrittääkuinka paljon huoneen yli- tai alilämpötila (halutun ja todellisen huone-lämpötilan välinen ero) vaikuttaa menolämpötilaan. Suurempi arvo antaa suuremman ja nopeamman lämpökäyrän muutoksen.
Pirkanmaa, 1-tasoinen puurunkoinen okt 180m2 rv. 2002, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1255-6 R EM 11/17 -->, kaivo 150m