Lattialämmityksen kiertonopeus vaikuttaa sähkönkulutukseen?

[adix]

Oma maalämpöpumppuni on invertterikone joka on säädetty tällä hetkellä toimimaan 35-75hz välillä.

Omassa järjestelmässä ei ole erillistä varaajaa, ja paluuputki menee suoraan lauhduttimelle jossa vesi lämpeää uudelleen heti.

Lattialämmityspiirejä on talossa yhteensä 10, olen aikaisemmin kolmea piiriä pitänyt todella pienellä kierrolla, noin litran minuutissa. Tämä on johtanut siihen että näiden kolmen piirin vesi ehtii jäähtymään matkalla todella paljon. Ajatus tässä on ollut että tiloissa pidetään ns. pientä lämpöä päällä.

Minua on häirinnyt kylmemmällä kelillä kova sähkönkulutus ja pumppu saa todella tehdä hommia että menovesi saadaan esim. 40 asteeseen.

Testasin laittaa nämä 3 "hidasta piiriä" ns. normikiertonopeuteen noin 3litraan minuutissa, sen seurauksena sähkönkulutus laski huomattavasti ja pumppu tekee paljon vähemmän töitä. Nollakelillä näkee hieman parannusta mutta kunnon pakkasilla ero on huomattava. Esim. 15asteen pakkasilla tehdään 38asteista menovettä ja sähkönkulutus oli vuorokaudessa noin 50-55kwh yleensä mutta nyt ne on ollut sellasta 45-48, säästöä siis jopa euro päivässä lisäksi ne "hieman kylmät huoneet" ovat normaalilämpöisiä joten ei sekään huono ole.

Ihmettelen kummasti miksi näin on, ja voisiko järjestelmää optimoida jotenkin vielä?

[fraatti]

Mainitsemasi lattialämmityksen kiertoveden lämpötila kuulostaa varsin kovalle. Mitä kuumempaa vettä mlp tekee niin sen huonompi on hyötysuhde. Suljetut ja kuristetut piirit tietysti aiheuttavat sen että kierto on heikko ja saman tehon saamiseksi vaaditaan korkeampi lämpötila.

Mulla ei oo lattiassa termostaatteja ollenkaan. Piirit vain pitää tasapainottaa/säätää sitten oikein.

[adix]

Joo lämmin vesi kiertää koska meillä on 28mm lankkulattia jonka alla lattialämmitys on. 28mm puu eristää niin hyvin että joutuu pitämään kiertolämpötilaa kovana että lämpö ylipäänsä nousee puulattian läpi tarpeeksi tehokkaasti. Tämä oli kompromissi rakentaessa koska vaimo halusi puulattian ja minä lattialämmityksen.

[luu5]

Meillä on Karelian kantava parketti, noin 23mm, ja lämmöt on alle 40 astetta aina. Tuntuu oudolta, että 28mm vaatisi noin paljon kovemmat lämmöt.

[adix]

Paljonko tolla lattialla on -15asteessa menoveden lämpötila? Täällä tosiaan 38 asteisella vedellä on talossa 22 astetta lämmintä.
Nollakelillä on 30astetta eli noin 0,5astetta per pakkasaste. Eli -20 kelillä menovesi on jo 40.

Joskus testaillessa ajoin vaan 35astetta -20asteessa mutta sillon sisällä oli vaan +20

[luu5]

En seurannut kovin tarkkaan ennen MLP:n asennusta, koska vanha PILP oli aika rajoittunut. Joten mikään ei ole vielä kiveen hakattua ja voin olla väärässäkin. Mutta 40 astetta oli aikoinaan max raja ja siihen olen nytkin asettanut. Eikä nyt olleilla -25 ja -28 pakkasilla kylmä tullut.

Mittaustuloksista arpoen -24:ssä menee 35 asteista ja -15 menee reilu 31 asteista, about. Mutta noista käyristä katsominen on aika epätarkkaa. Meillä tosin koko huusholli ei ole tuota parkettia, alakerrassa ehkä 35m2. Sitten osa kipsilevyä rossin päällä ja osa betonilaattaa kosteissa tiloissa. Yläkerta on kokonaan harvalaudan päällä kipsilevyä ja siinä laminaatti/vinyyli.

Katsotaan pitääkö säätää kun seuranta jatkuu.

[adix]

Ok, meillä eteisessä kipsilevy jonka päällä lattialaatta, muualla puulattia. Eteisessä lattia onkin turhan lämmin jalalle näillä kiertoveden lämpötiloilla mutta en mahda sille mitään koska se on samassa jakotukissa, no kuivaa kengät ainakin 

Harmillisen huonosti tulee lämpö 28mm puun + maalin läpi. Asiaa ei varmasti auta sekään että puulattian alla on askelsuojamuovi ja vasta sen alla putket.

On kyllä käynyt mielessä että jos tosta hiois pois vaikka 5mm yhdessä huoneessa ja lämpökameralla tarkistais vaikutuksen.

Mittasin nyt lämpökameralla pintalämpötiloja, kun menovesi on 34astetta puulattian pintalämpötila on 22.4

Pumpun putket mittasin myös. Koko järjestelmän menovesi 34.4 ja paluu 30.8.

[PekkaK]

Ok, meillä eteisessä kipsilevy jonka päällä lattialaatta, muualla puulattia. Eteisessä lattia onkin turhan lämmin jalalle näillä kiertoveden lämpötiloilla mutta en mahda sille mitään koska se on samassa jakotukissa, no kuivaa kengät ainakin 

Harmillisen huonosti tulee lämpö 28mm puun + maalin läpi. Asiaa ei varmasti auta sekään että puulattian alla on askelsuojamuovi ja vasta sen alla putket.

On kyllä käynyt mielessä että jos tosta hiois pois vaikka 5mm yhdessä huoneessa ja lämpökameralla tarkistais vaikutuksen.

Mittasin nyt lämpökameralla pintalämpötiloja, kun menovesi on 34astetta puulattian pintalämpötila on 22.4

Pumpun putket mittasin myös. Koko järjestelmän menovesi 34.4 ja paluu 30.8.

Hei,

Meillä kipvalussa lattialämmitysputket ja päällä 28mm puulattia. Kertaalleen hiottu eli ehkä 27mm. En ulkoa muista menoveden lämpötiloja, mutta tuntumalla heitän, että ovat lähes 10-astetta pienemmät mitä sinulla. Lisäksi toinen asia, että minulla on meno-paluu erotus aika paljon suurempi mitä sinulla.

Mietin itse jonkin aikaa, että pistänkö kipsivalun ja lattialautojen väliin mitään. Tulimme johtopäätökseen, että se olisi ylimääräinen eristekerros, eikä sitä laitettu.

Mietin nyt, että mikä mahtaa olla solumuovin vaikutus puulattian ja valun välissä sinun tapauksessasi? Oletan nyt siis, että sinulla betonivalussa putket?

[adix]

Voi hitto pelkäsin että muovi on ainakin yksi syy.

Koitin nyt laittaa tuota askelsuojamuovia pannuhuoneessa putken ympärille ja mitata lämpötilaa, 3astetta syö se muovi kun se on tiukasti putken ympärillä. Lattiassa tietysti on välissä vielä hieman ilmaa, jopa molemmin puolin joten uskon että muovi muovin takia joutuu varmasti pitämään vähintään 5 astetta lämpimämpää kiertovettä =/

Korkea paluulämpötila viittaa myös siihen että ei luovuta lämpöä hirveesti tietenkin.

Miten talon lämmitystarve lasketaan jos menovesi 34 , paluuvesi 30 ja kierto yhteensä 18litraa/minuutissa.? Voiko tosta laskea jotain muuta hyödyllistä?

[Matias]

 

Miten talon lämmitystarve lasketaan jos menovesi 34 , paluuvesi 30 ja kierto yhteensä 18litraa/minuutissa.? Voiko tosta laskea jotain muuta hyödyllistä?

Noilla arvoilla lämmitysteho on 5,02kw/h

Tuolta löytyy laskukaavoja moneen tarpeeseen,laskin veden lämmityksen kaavalla

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0

[luu5]

Jos siellä alapuolella on hyvät eristeet, niin voisin kuvitella lämmön tulevan kuitenkin lattiasta läpi. Tosin ei tietenkään optimaalisesti. Mutta pääasia, että tilanne selviää ja pääsee miettimään muita asioita.

[tomppeli]

Laskin esimerkin lämmön luovutuksesta puulattian läpi.

On puulattia, (K = 0,16) paksuus 28 mm.
Sen alla solumuovimatto (K = 0,03), ehkä 6 mm paksu ja
maton ja muovin välissä hiukan ilmataskuja.

Lattian ala 1oo m2. Huonelämpö 21 C.

Laskin, että lattian alla olevassa lämmönjakolevyssä pitäisi olla keskimäärin noin 43 C lämpötila, jotta huoneeseen, siirtyisi lämpöä 5 kW teholla.

Lämmönjakolevyjen (lämmönluovutuslevyt) lämpötila lienee noin menoveden ja paluuveden keskilämpötila – muutama aste (= 2 K).

Jos lattiaan menee +45 C ja palaa +41 C, olisi keskiarvo +43 C
Siis nyt jo tarvitaan lähtevän lämpötilaksi +45 C.
Kun lämmönjakolevy ei ole alaltaan keskimäärin tuon +43 C lämpöinen, vaan sen keskilämpö on ehkä noin 2 astetta alle kiertoveden keskilämpötilan, tarvitaankin jo lähtevän kiertoveden lämpötilaksi +47 C, jotta lattian läpi siirtyisi 5 kW teholla lämpöä huoneisiin.

Kannattaa harkita kovasti lattian pintarakenteen "koostumusta".
Lisäksi on syytä muistaa se, että jos lattian alla on kylmä tila, lisääntyy lämpövuoto harakoille kovasti, ellei lämpimän lattian alla ole tosi hyvä lämpöeristys.
Mitä korkeampi on lattian lämötila, sitä suurempi on lämpöhukka ulos.
Lattialämmityskohteessa tulisi lämpimän lattiakerroksen alla olla vähintään 0,13 U eristys.
Se arvo saadaan noin 250 mm styroxilla.

[adix]

Kiitos kaikille!

Hehe innolla odotan -30 pakkasia, saa nähdä. Itse myös toivoisin max 40asteista vettä kiertoon, taitaa olla jopa säädetty pumpussa niin ettei tee yli 42 vaikka käyrä sitä haluaisikin. Voi myös olla että kun veden lämpötila kasvaa tarpeeksi niin se luovuttaa suhteessa enemmän kun pienellä lämpötilalla koska huoneen ja putken lämpöero on niin suuri.

Esim. jos lattiassa kiertää 30asteinen vesi niin ymmärrän hyvin ettei huone lämpene yli 22asteen kun 28mm lauta ja askelmuovi välissä, ihan sama onko ulkona 0 vai -15. Huoneen ja putken lämpötilaerohan on vain 8astetta.

Mutta kun ajetaan 40asteista vettä niin lämpötilaero on jo 18astetta jos huone on 22, niin alkaahan se väkisinkin luovuttamaan sitä lämpöä.

Tämä opetti ainakin sen etten yläkertaan laita askelsuojamuovia puulattian alle. Pitää vaan toivoa ettei yläkerrasta tuu saunaa, en haluaisi lähteä shunttaamaan yhtä jakotukkia erikseen enää. Ehkä sen voi pienemmällä kiertonopeudella hoitaa sopivaksi. Tai termostaatit yläkertaan.



Lattian alla on kellarikerros joka on myös lämmin, joten harakoille ei mene kuin mitä sivuille vuotaa ulos.