Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen  (Luettu 5221 kertaa)

Poissa Sorvar

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 93
  • Maalämpöfoorumi
Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« : 17.12.18 - klo:21:46 »
Terve!

Olemme suunnittelemassa lämmitystavan muutosta ja 1991 vuoden öljykattila saisi luvan lähteä.

Tietoja kohteesta:

Rakennus 1:
1900-luvun alussa tehty hirsirakennus n.160m2 (Ulkomitat n.20X7M + kuisti), huonekorkeus normi n.2.4m
70/80-luvun taitteessa remontoitu ja silloin valettu lattiat ja rakennettu kuisti.
Ikkunat uusittu 2010-luvulla (3-kerros lämpölasit)
Suunnitelmissa pintaremontin yhteydessä vesikiertoisen lattialämmityksen asennus (myös lattiaviilennys)

Rakennus 2:
Asunto osa 60-70m2 1900-luvun alusta ja 1970-luvulla remontoitu (betonilattiat) huonekorkeus normi n.2.4m .
Ikkunat uusittu 2010-luvulla (3-kerros lämpölasit), patterilämmitys. (joka ehkä joskus myöhemmin muutetaan lattialämmitykseksi)
Tämänlisäksi 1970 luvun alussa rakennettu edellisessä kiinni oleva lisäosa, jossa sauna/kylpyhuone n.16m2 vesikiertoisella lattialämmityksellä
(lattialämmitysremontti 2000 luvulla)
ja n.40m2 tiilirakenteinen autotalli, jonka voi varmaan mitoittaa ylläpitolämmölle (talli ennen lämmennyt pannuhuoneen hukkalämmöllä + 5kw sähkölämmittimellä. Vanhat vesipatterit seinillä, mutta jäi kytkemättä tuon saunarempan yhteydessä.)

Öljyä mennyt n.3000l/vuosi (20kw kattila + oiloni 0.50 gph suutin) ja päärakennuksessa melko aktiivisesti lämmitetty kahta takkaa ja leivinuunia (pienemmässä ei tulisijoja).
Rakennukset n.150mm hirttä, ulkopuolella tuulensuojalevy ja lautavuoraus sisäpuolella 50mm villa ja lastulevy.
Rakennusten välissä n.20m kanaali ja pannuhuone tuossa rakennus nro. 2:ssa.
Sijainti Satakunnassa, Kankaanpää on lähin iso kylä. Kuuden hengen mukaan varmaankin mitotettava käyttövesi.
Mahdollisuus vetää pellolle vaakakeruupiiri saveen, mutta myös lämpökaivon mitoitus kiinnostaa.


Haluaisin teiltä mielipiteitä millaista järjestelmää kannattaisi suunnitella, jotta olisi helpompi sitten alkaa kysellä tarjouksia kun olisi vähän pohjatietoa.
Voin antaa lisätietoja mikäli tarpeellista.

Voi olla vähän sekavaa tekstiä, mutta toivottavasti saa jotain selkoo.

; Päivitys rakennusten tietoihin: Molemmissa lattiavalun alla 100mm styrox ja seinissä sisäpuolella 50mm lisälämmöneristys (vanhat ikkuna ja oviaukot villoitettu umpeen).
« Viimeksi muokattu: 22.12.18 - klo:13:10 kirjoittanut tomppeli »

Poissa Sorvar

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 93
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #1 : 19.12.18 - klo:21:52 »
Tällaiseen kohteeseen olisi ilmeisesti helpoin valita invertteri pumppu kun tuo kulutus on hankala arvioida?
Nibe F1155 4-16kw varmaan olisi aika passeli. Mitä muita hyviä pumppumerkkejä on suurinpiirtein tuossa teholuokassa?
Tuollaiseenen erillisellä varaajalla olevaan pumppuun kannattaisi varmaan samalla ottaa varalle sellainen varaaja, jossa on aurikokierukka? Olisi sitten helppo laittaa keräimet joskus.
Tuntuu google hauissa tuo nibe nousevan aina päällimmäiseksi kun invertteripumppua haeskelee...
« Viimeksi muokattu: 20.12.18 - klo:10:12 kirjoittanut Sorvar »

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #2 : 20.12.18 - klo:02:23 »
Tällaiseen kohteeseen olisi ilmeisesti helpoin valita invertteri pumppu kun tuo kulutus on hankala arvioida?
Nibe F1245 4-16kw varmaan olisi aika passeli. Mitä muita hyviä pumppumerkkejä on suurinpiirtein tuossa teholuokassa?
Tuollaiseenen erillisellä varaajalla olevaan pumppuun kannattaisi varmaan samalla ottaa varalle sellainen varaaja, jossa on aurikokierukka? Olisi sitten helppo laittaa keräimet joskus.
Tuntuu google hauissa tuo nibe nousevan aina päällimmäiseksi kun invertteripumppua haeskelee...

Invertteri ja varaajat voivat olla huono ratkaisu. Nibe ei suosita varaajia inverterin kaveriksi. Kannattaa tutkia asiaa ennekuin tuollaista suunnittelee lisää. Täällä foorumillakin on muutaka tarina aiheesta.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Sorvar

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 93
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #3 : 20.12.18 - klo:20:34 »
Invertteri ja varaajat voivat olla huono ratkaisu. Nibe ei suosita varaajia inverterin kaveriksi. Kannattaa tutkia asiaa ennekuin tuollaista suunnittelee lisää. Täällä foorumillakin on muutaka tarina aiheesta.

Käyttövesivaraajaa siis tarkoitin. Vähän huonosti muotoiltu tuo kysymykseni. (ja olin tuon pumppumallinkin kirjoittanut aluksi väärin. Muokkasin sen.)
Tuo varmaan muutenkin fiksumpaa laittaa aurinkosähkö sitten jos joskus innostuu.
Käyttövesi normaalisti maalämmöllä niin varsinkin jos tulee vaakakeruu+lattiaviileä jäähdyttääpä sitten lämpimän veden tekeminen maahan menevää vettäkin. (ainakin teoriassa)

En tosiaankaan näistä maalämpöasioista mitään tiedä, joten tyrmätkää hullut ajatukseni ja ehdottakaa mieleisiänne ratkaisuja.

Päivitin vähän enimmäiseen viestiinkin tietoja. (Sen, että lattivalun alla 100mm styroxia ja se, että runko on n.6" hirttä)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 597
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #4 : 22.12.18 - klo:13:11 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 16 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä.
Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Sorvar”         KANKAANPÄÄ      (Satakunta)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -31 C°
- Rakennus 1: Patterilämmitys, 21 C°, 160 m2, 384 m3,      8,42 kW   24 446 kWh
- Rakennus 2: Patterilämmitys, 21 C°, 70 m2, 168 m3,      3,18 kW   9 029 kWh
- Saunaosasto: Lattialämmitys, 20 C°, 16 m2, 35 m3,      0,77 kW   2 377 kWh
- Autotalli: Patterilämmitys, 10 C°, 40 m2, 92 m3,      2,67 kW   4 213 kWh
- Lämmönsiirtokanaali Uponor3Quattro2x32/28+28/175, +50 C°, 20 metriä,       0,45 kW   3 921 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      15,5 kW   43 987 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 Cº   -  menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö,  286 m2,  679 m3       3,3 COP   14,78 kW   43 987 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   1,55 kW   7 000 kWh
- Yhteensä   3,2 SCOP   16,3 kWh   50 987 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 244 kWh   0,40 kW   49 743 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   49 740 kWh
- Pumpulla tuotetaan       16,00 kW   49 737 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      3 kWh
  Yhteensä      49 740 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      16,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      16,0 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -29 C°
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   11,1 kW   34 080 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      15 660 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  3 kWh)      15 663 kWh
Tarvitaan 2 kpl 194 aktiivimetrin syvyistä kaivoa. Virtaus vähintään 0,83 l/s ja kaivoa kohden vähintään 0,42 l/s.
Liitäntäputkitus pumpulta kaivoille  Etäisyys 15 m   2 kpl   PE50x4.6   30

Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille yhtä kaivoa kohden (0,83 l/s / 2):
• Kaivon painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      44 kPa (0,44 bar)
• Kaivon painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      27 kPa (0,27 bar)
• Kaivon painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      19 kPa (0,19 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 876 metriä  = 3 x 300 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa Sorvar

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 93
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #5 : 22.12.18 - klo:13:45 »
Kiitoksia tomppeli mitoituksesta!

Nyt kun on tiedossa tosiaan, että tarve on n.16kw pumpulle niin haluaisin ehdotuksia millaista pumppua lähtisi suunnittelemaan.


Paikallisten firmojen tarjonta on tosiaan tuo Nibe esim. F1155-16 invertteri
Toisella firmalla Viessmanin pumppuja. Siellä ilmeisesti vaihtoehtoina Vitocal 200-g ja 300-g tuossa kokoluokassa (mitähän eroa noilla on?)
Myös Bosch ja Alpha innotec on yhdellä firmalla.

Tietysti kyllähän sitä kauempaakin tulee kyseltyä..


Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 774
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #6 : 22.12.18 - klo:22:11 »
Mulla on ajanut tuo 300 G asiansa varsin hyvin. Tuskin on valvonta mahdollista nuo kuitenkaan. Mutta halusin jo lähtökohtaisesti sellaisen määrän käyttövettä, kuin oli öljylämmityksenkin aikana, jolloin oli kattilan 220 L 63 asteista + esilämmityskierukka tuossa 500 L aurinkolämmitys varaajassa. Tuo nykyinen 390 L on ihan ehdoton minimi käyttövesivaraajaksi, jota lämmitetään kierukkakierrolla 17 kW pumpulla. Tällä yhdistelmällä ei ole tarvinnut käyttää vastuksia yhtään tuntia 5:teen vuoteen. 300 G on vaihtuvalauhdutteinen, mutta siinä ei ole vaihtoventtiiliä, vaan kummallekkin kierrolle on oma pumppu, eli ei vaihtoventtiilikone. Ja tullut kyllä sellainen kuva, että elektroninen paisuntaventtiili on hyvä ominaisuus. Viessmannille löytyy myös huoltoverkosta, jonka ajattelen toimivan myös tulevaisuudessa. En tiedä, millä kierroksilla tuo Nibe käy 16 kW teholla, mutta omaa konettakaan ei voi suositella suoraan asuintilaan laitettavaksi. Tai varmaan johonkin kodinhoitohuoneeseen, muttei ihan keittiöön kuitenkaan. Käyttövettä tehdään siis on/off koneella aina täydellä teholla ja voisi melkein suositella sellaista 400-500 L varaajaa, joka lämmitetään kierukalla, eli varaaja on täynnä käyttövettä. Tänä vuonna meni maalämpöpumpulla sähköä 7 800 kWh, kun joskus meni öljyä 4 300 L vuodessa.  Aurinkokennot ja lattialämmitys. SCOP 4,3. Lämmitykseen 4,6 ja käyttövedelle 3,2.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa Sorvar

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 93
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #7 : 11.01.19 - klo:22:05 »
Kyllä vain on pohdittavaa näissä pumppuasioissa. Viimeaikoina mennyt lähinnä muuten remonttia suunnitellessa ja pumppuasiat jäänyt vähän taka-alalle.

Eihän tuo euroshopperin systeemikään pahalta vaikuta.
Täytyy kevään mittaan alkaa kyselemään tarjouksia. Kyllä kauppialtakin tietenkin hyviä ideoita tulee.

Kuinkahan vaakakeruupiiri riittäisi ruokkimaan lattiaviilennystä?






Poissa Sorvar

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 93
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #8 : 27.01.19 - klo:22:41 »
Järkeilin tuota maalämmön paikkaa ja melkeinpä joutuu järjestelmän tuomaan autotallin puolelle.
Pannuhuone on 122cm leveä ja n.200cm syvä. Korkeutta on kyllä huolella... Pannuhuoneesta lähtevät putket lähtee ovelta katsottuna vasemmalta seinältä ihan perältä lattian alle..

Tuonne pannuhuoneeseen ei kyllä millään varmaan tuollaista "erillisjärjestelmää" saa sovitettua, eikä varmaan edes Lämpöässän VMI 17 pumppua, mikä vaikutti pikavilkaisulla kanssa melko pätevältä.
Piippukin on vain putkitettu "puolentiilen" piippu, joten siihen ei oikeen minkäänlaista "harraste/varajärjestelmä" puukattilaakaan saa varmaankaan toimiin. Muutenhan tuollainen pikku puukattila helpottaisi mikäli tulee pitempiä sähkökatkoja tms.

Onko kellään ehdotuksia järjestelmätä joka sopisi tuonne pannuhuoneeseen?

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 774
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #9 : 28.01.19 - klo:20:31 »
Eikös tuonne se VMi mahdu helposti, kun se on vähän yli metrin levyinen?
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa Sorvar

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 93
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #10 : 29.01.19 - klo:07:15 »
Ainakin manuaalin mukaan haluavat toiselle sivulle 50mm ja toiselle 500mm ja koneen eteen 700mm.
Kone itsessään tosiaan 1020x700. Täytyypä kysellä tarkemmin sieltä.

Toisaalta tuo varalämmitysmahdollisuus kyllä kiinnostaisi kanssa.

Poissa Sorvar

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 93
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #11 : 02.09.20 - klo:14:17 »
Tämäkin projekti on pikkuhiljaa nytkähtämässä eteenpäin.
Siirtoputket pannuhuoneen nurkalta kaivettiin pellonreunaan keväällä sadevesihommien yhteydessä ja maanantaina tuli 3x400m putkea Virosta. Toimenpidelupa pitäisi laittaa hakuun ja odotella että kaurat valmistuu niin pääsee sitten hautailemaan putkea.

Pumpun valinta ja asennusajankohta vielä on auki.

Pumpun valinnassa askarruttaa lähinnä pumpun koko ja käyttöveden kierto.

Nibeltä tarjottiin seuraavanlaista yhdistelmää, jotta myös kiertohävikki lämmitettäisiin pumpulla.
S1155-16 lämpöpumppu
KB R32 keruupiirin täyttöventtiili
FSK 101 lämminvesilatausryhmä
UKV 300 käyttövesipuskuri
UTT323 6kW sähkövastus
CU3N kytkentärasia
UKV 100 puskurivaraaja
ECS 41 shunttiryhmä
Miltäs tämä kuulostaa? Ainakin tehojen kannalta pitäisi olla hyvä kun on invertteri. Tuon latausryhmän toiminnasta ei mitään tietoa miten se pelaa.

Lämpöässän VMI mallien manuaaleissa suositellaan sähköistä tehostusta mikäli hävikkiä on paljon ja se taas ei kuulosta kovin mielyttävälle. Ja tässä myös mitoituksen kanssa hankaluus koska VMI14 on 0/55 14,47kw ja VMI17 on 16,71kw. Kumpihan noista sitten olisi parempi. 17 voi olla turhan iso?

Viesmannin myyjä tarjos olikohan 12,2kw invertteriä ja 2x269m peltoon.
Lupasi laskella tarjousta täystehomitoitetusta 13kw on/off pumpulla, mutta ei ole kuulunut mitään.

Parilta muultakin kyselin mitoitusta/tarjousta, mutta hiljaista on ollut..

Periaatteessa pitäisi kumpikin nibe ja lämpöässä olla mahdollista saada ängettyä pannuhuoneeseen...



Poissa Sorvar

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 93
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #12 : 06.09.20 - klo:22:10 »
Mahtoikohan mennä tämä projekti suteen jo noilla pannuhuoneen ja jakokaivon välisillä putkilla?

Ovat siis 40x2,4/68 uponorilainen eristetty.
Ja keruupiiriksi tuli kolme 400m rullaa uponorin 40x2,4 putkea.

Meneeköhän tuolla painehäviö liian suureksi?


Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 597
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #13 : 06.09.20 - klo:23:12 »
Jos etäisyys pannuhuoneelta kaivolle olisi 10 mertriä, olisi painehäviö oheisen liitteen mukainen, eikä vielä mitään hätää..
Sinänsä maahan laitetaan yleensä PE40x3,7 putkea. Se sietää vähän paremmin ulkoisia rasituksia.

Poissa Sorvar

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 93
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #14 : 07.09.20 - klo:06:38 »
Kiitoksia laskelmasta 50m laitettiin tuota putkea, että päästiin pellonreunaan.
Täytyy pyöritellä tuota laskuria vielä kun koneelle pääsen.. Paikalliselta otin tuon eristetyn enkä huomannut pyytää isompaa putkea. 50 olis ollut jo mahtava.

Mikä noissa n.16kw pumpuissa yleensä suurinpiirtein on rajana tuolle painehäviölle?

Tuota 2,4mm seinällä olevaa putkea kaikki kyllä tarjosi ja kun nuo sai alle tonnin alv 0 kotiin tuotuna niin päädyin siihen.

Poissa Sorvar

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 93
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #15 : 08.10.20 - klo:08:40 »
Nyt on putket haudattuna ja pumppukaupatkin on tehty.

Onneksi tuli otettua tuo 1200m kun ei oikeen ollut optimi olosuhteet.
Yläpää oli kivenkovaa savea, keskellä oli sellaista hyvää askartelusavea ja alapää sellaista vetistä paikoitellen harmaata mutta ruokamullan ja saven välissä paksu hiekkakerros. Mentiin tuolla alapäässä sitten vähän syvemmälle, ettei jäänyt hiekkaan.

Pumpuksi valikoitui Thermia Atlas 4-18kw 300l puskurilla.
Saas nähdä millainen vehjes on. Jonku aikaa kyseinen firma kuitenki pumppuja tehnyt, joten tuskin kovin huono.

Poissa commo73

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 365
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #16 : 08.10.20 - klo:22:27 »
Nyt on putket haudattuna ja pumppukaupatkin on tehty.

Onneksi tuli otettua tuo 1200m kun ei oikeen ollut optimi olosuhteet.
Yläpää oli kivenkovaa savea, keskellä oli sellaista hyvää askartelusavea ja alapää sellaista vetistä paikoitellen harmaata mutta ruokamullan ja saven välissä paksu hiekkakerros. Mentiin tuolla alapäässä sitten vähän syvemmälle, ettei jäänyt hiekkaan.

Pumpuksi valikoitui Thermia Atlas 4-18kw 300l puskurilla.
Saas nähdä millainen vehjes on. Jonku aikaa kyseinen firma kuitenki pumppuja tehnyt, joten tuskin kovin huono.
Hyvä on pumppu ja keruupiiri riitttävän suuri. Vielä savimaahan, hyvä homma. Laita keruupiiriin oikea kalvopaisunta-astia ja paineista piiri ~ 1 bar paineeseen. Minulla on 600 m piirissä 24L kalvopaisunta.
Lämmitettävä 240m2

Poissa Sorvar

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 93
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö kahden rakennuksen talouteen
« Vastaus #17 : 09.10.20 - klo:07:31 »
Paisari tulee kyllä kun laittavat samalla keruuputkiin mahdollisuuden lattiaviilennykselle. Siinä oli jotain takaiskuja, painemittari, ilmakello  ym.

Täytyy tänään soitella sähkärille, että laittaa tallin päähän uuden sähköpääkeskuksen (mallia varavirtaliitännällä) tilaukseen.

Sitten tarvitsisi vielä kaivella kaapeleiden vetoja varten putket maahan. (Eri rakennuksen kyljessä tuo keskus)
Olisi tarvinnut odottaa ensvuoteen niin olisi ollut helppo siirtää keskus, kun sähköyhtiö tulee auraamaan uudet piuhat ja kerää nuo ilmalangat pois.