Öljystä maalämpöön.

[vanniha]

Mietintämyssyn alla maalämpöpumpun valinta. Nibe F1255-6 on kovasti ehdolla. Meininki on touhuta itse moinen projekti, eli tehdä laitteiden hankinta ja kaivon poraus erillisenä urakkana. Asennustyöhön on lupautunut aiemminkin Nibejä asennellut asentaja, jonka kanssa en ole vielä muuta sopinut, kuin tuntihinnan?  Sen takia kysymyksiä riittäisi enemmänkin, mutta tässä muuutama:

Tarvitaanko puskurivaraaja ja jos, niin  kuinka iso?
Missä vaiheessa tarvitaan noita lisävermeitä, kuten Topset ja täyttöryhmä?
Kaivon syvyys invertteripumpulle?

Kaikenlaisia vinkkejä otetaan nöyrästi vastaan.
Tiedän, että investointi nykyisillä kulutuslukemilla on vaikea perustella, mutta alkuperäinen kattila on tullut tiensä päähän ja öljyyn en enää palaa.

Omakotitalo Oulun seudulla. -79 rakennettu 140m2, ilmalämmitys öljyllä + ILP. Vahvat eristeet, joten öljyä mennyt noin 1300 l/vuosi. Sähköä noin 10 000 kWh/vuosi. 2 henkeä nykyisin.

[Kuumaa_kalliosta]

Ensiksi sinun pitäisi ehdottomasti selvittää lämpökaivon riittävä syvyys ja lämpöpumpun vähimmäisteho. Anna täällä annetut tiedot ja pyydä foorumin ansioitunutta jäsentä nimimerkki "tomppelia" tekemään mitoituslaskelma tällä sivulla.

Puskurivaraajasta en osaa sanoa, kun ei ole tiedossa, miten aiot tulevaisuudessa hoitaa lämmönjaon. Jatkatko ilmalämmityksellä?

[Jopelo 1957]

Hei. Asun Rovaniemellä ja olen myös suunnitellut Öljystä eroon jossain vaiheessa. Olen vähän lukenut näistä maa lämpöpumpuista ja hirvittää se hinta, että mitä se tulee maksamaan. Meille varmaankin noin 20-25000€uroa. Sillä saa paljon öljyä. Ja riittääkö vesipatterit sitten lämmittämään?  Pitäisi olla melkein lattialämmitys niin silloin olisi iso lämmön luovutus pinta-ala. Meilläkin menee suhteellisen vähän polttoöljyä vuosi tasolla tasaisesti on mennyt n.1800-2000litraa lähempänä se on ollut 2000litraa. Meidän öljykattila on  Högfors 2000 Moduli. Kattilan palopesä on valurautaa ja ei se lopu minun aikana. Todella hyvä kattila. Hyötysuhde on 96%:a. Jos ei ole lattialämmitystä niin ehdottomasti tarvitset sen lämmön varaajan koska muuten kompressori jauhaa yhtä laulua ei hetkenkään rauhaa ja sehän ei sitä kestä montaa vuotta. Nyt on Öljylämmityksen korvaajaksi tullut Ilma/vesi/lämpöpumppu. Sitä kannattaa vakavasti harkita. Tarkistin myös sen mahdollisuuden että jos vaihtaisit esim. Atlantic Alfea Hybrid Duo Oil järjestelmän. Lämpöpumputhan eivät jaksa kovilla pakkasilla joten on oltava kaverina joko sähkö tai öljy. Jos asennuttaa pelkästään : vesi/ilma/lämpöpumpun niin silloin kovilla pakkasilla on vastukset varaajassa jotka lämmittävät talon. Eihän niitä hirmu pakkasia kuitenkaan hirveän paljon ole mutta jos niitä on niin silloin tulee se kulutuspiikki jonka mukaan alkavat maksattamaan sitä sähköä. Öljylämmityksessä on monta hyötyä. Sitä voi pyörittää 500W Agregaatilla ja Öljylämmitys pelaa kuin junan klosetti. Toista on nämä lämpöpumput. Niissä on todella paljon helposti rikkoontuvia osia. Tuossa Atlantic Alfea Hybrid Duo Oil laitteessa on sitten se uusi Öljykattila samassa. Todella järkevä valinta. Mutta kuka tietää tulevaisuudessa mitä tapahtuu. Norjassa on Öljylämmitys kielletty ja niin ne sen kieltävät vielä Suomessakin. Ilmastonmuutos on nyt ja sellainen sekoilu päällä, että ihan hirvittää. Tosin sitten tulee ongelmia sähkön riippuvuuden kanssa. Öljylämmittäjiä kun on noin 200000 ja jos ne siirtyisivät kaikki sähkön kuluttajiksi niin ei tarvitse olla insinööri kun tietää miten sitten sähkön saannin käy. 

[tomppeli]

IILV ja VILP -laitteissa tosiaankin lämmitysteho (ja COP) tippuu kovasti ulkolämpötilan laskiessa.
Noiden laitteiden lämmitysteho ja COP ilmoitetaan yleensä +7 C ulkolämpötilalle. Tämä luultavasti siksi, että siinä lämpötilassa ei vielä tarvita ulkoyksikössä sulattelua.
Sulatus hukkaa aika paljon lämmitystehoa.
Ilmalämpöpumppu toimivat kohtuullisen hyvin noin -10 C saakka.
Tuota kylmemmällä lämmitysteho laskee kovasti ja noin -20 C ulkolämpötilalla laitteen hyötysuhde jo lähenee arvoa 1.
Lämmitysteho siis laskee, kun pakkanen kiristyy ja silloin kuitenkin tarvittaisiin entistäkin enemmän lämmitystehoa.
Maalämpöpumpulla ei ole tuota ongelmaa. Keruu ei mene koskaan kovin kylmäksi.
Pohjoisessa maalämmölle tarvitaan kuitenkin huomattavasti pidempi keruupiiri, oli se sitten lämpökaivo tai vaakakeruu.
Lähistöllä oleva vesistö olisi hyvä lämpöenergian lähde pohjoisessakin.
Koetan huomenna tehdä tähänkin jonkinlaisen laskelman.