Vesipumpun teho ei riitä hyvään virtaukseen

[adix]

Piirsin mun systeemistä kuvan. En ole täysin varma onko se tällanen mutta putkia tutkiessa niin 90% varmuudella näin se menee.



Ongelma on että vesipumppu on täysillä ja virtaus 12litraa minuutissa. Pumpun pitäisi pystyä muistaakseni noin 2000litraan tunnissa mutta tollahan se jää noin 800litraan.

Voinko lisätä järjestelmään toisen pumpun? Voiko liian suuri virtaus rikkoa lämmönvaihtimen?
Mihin kohtaan toinen pumppu pitäisi lisätä?

Lattialämmitys noin 150m2. 9piiriä kahdessa jakotukissa. Saan vain noin 1.5litraa minuutissa per piiri joka on liian vähän mielestäni, joudun ajamaan turhan kuumaa menovettä tällä setupilla.

[pade]

Paljonko lämmitykset DT on tällä hetkellä? Onko putkistossa yksittäisiä osia joita vaihtamalla vastus voisi pienentyä reilusti, esim. liian pieniä takaiskuja tai vastaavaa. Jakotukkien esisäädöt lienevät aikalailla täysin auki ainakin eniten vastustavissa piireissä?

[seppaant]

Mikä on merkiltään ja tyypiltään tuo kiertovesipumppu?
Miten olet mitannut virtauksen 12 l/min?

ATS

[adix]

Vesipumppu on suht äskettäin vaihdettu, se on halppis mallia eli calpeda nce ei 24-60. linkki: http://www.kmv.fi/pdf2/NCE-EI-Kiertovesipumppu.pdf

12litraa minuutissa on mitattu niin että kaikki lattialämmityksen piirit auki ja niiden virtaus yhteensä, ne on kaikki noin 1,5litraa/min ja niitä on 9.

En tiedä miten näen lämmityksen DT. löysin yhden arvon menusta mikä on "lämpö delta" ja se oli 52.50astetta, toki se vaihtelee kun pumppu käy. nyt se teki juuri lämmintä käyttövettä. lämmin käyttövesi oli 44astetta sillä hetkellä.
Mitä tolla deltalla tarkoitetaan? lauhduttimen lämpötilaa?


lisäys:
En suoraan löydä mitään mikä auttaisi virtauksen parantamiseen, voiko lämmönvaihdin olla pullonkaula? Toiselle piirille menevässä jakotukissa on paluupuolella hieman pienempi kulmapala, mutta ns. alakerran jakotukilla sellasta ei ole ja sielläkään virtaukset ei nouse yli 2.0litraa/min. Jos suljen koko toisen jakotukin pois käytöstä niin nousee kyllä hieman virtaus jäljelle jäävässä mutta parhaan kokonaisvirtauksen saan kuitenkin avaamalla kaikki piirit täysille.

lisäys2: painetta on 1.3bar järjestelmässä, oli 1bar paikkeilla aikasemmin mutta nostaminen ei ole auttanut virtaukseen

[seppaant]

Kumpi pumppu on kyseessä?
-Ensimmäisen viestin kuvassa on "24-40" ja
-viestissä No3 on mainittu "24-60"

Missä asennossa on pumpun päässä oleva valintakytkin?

Oli pumppu kumpi tahansa niin pumppukäyrästä voi päätellä että
-Systeemissä on ylimääräistä virtausvastusta tai
- pumppu ei pumppaa täysillä

ATS

[adix]

Hmm pitää tutkia pumppua lähemmin, kai se on tuo 24-60. Pyysin 24-80 mallia mutta ei ollu hyllyssä niin sain "samatehoisen" kun vanha.

Pumppu on manuaalisäädöllä ja täysillä.

Itsekin olen sitä mieltä että joku täällä painaa vastaan, kun virtaus on huono. Tietty tätä on hankala tutkia, että missä puristaa.

[Matias]

En tiedä miten näen lämmityksen DT. löysin yhden arvon menusta mikä on "lämpö delta" ja se oli 52.50astetta, toki se vaihtelee kun pumppu käy. nyt se teki juuri lämmintä käyttövettä. lämmin käyttövesi oli 44astetta sillä hetkellä.
Mitä tolla deltalla tarkoitetaan? lauhduttimen lämpötilaa?

Yleensä kompressorin käydessä lämmitysverkon meno- ja paluuveden lämpötilojen ero
Esim jos menoveden lämpötila on +35 ja paluuveden lämpötila on +30 niin dt on 5.

Heikko lämmityspiiirien virtaus näkyy suurehkona dt:nä,jotain 3-6 astetta on normaalia ja jos on reilusti suurempi niin silloin lämmityspiirien virtaus on liian hidas.

[adix]

Ok. No siis DT on siinä tapauksessa noin 7. Paluupuolella ei ole mittaria mutta mulla on oma lämpökamera.

Vaikka DT on ihan ok olevinaan, niin haluan sen pienemmäksi koska jos menovesi on 32astetta, niin paluu on 25 joka on melkein sama kuin huoneen lämpö (ei lämmitä enää ollenkaan).

Pitää nostaa menovesi lähemmäs 40 jos haluan että loppupäässä piiriä lattia luovuttaa jotain lämpöä huoneeseen. Lämmin se on tietenkin jalalle mutta ei se mitään lämmitä.. Ja DT pahenee huomattavasti jos nostan menoveden lämpötilaa 40asteeseen, paluu varmasti alle 30 koska hidas kierto.

Optimi olisi ihan parin asteen DT kovalla kierrolla. Tällä systeemillä on tasaisen lämmin lattia, parempi cop, parempi säätää, sisälämpötila vaihtuu paremmin ulkolämpötilan mukaan jne jne..


Koitin avata paluupuolelta ilmaus/tyhjennystulppaa jakotukista ja heti nousee menopuolella kiertomittarit 5litraan/minuutti.
Tämä kertoo sen että ainakin putkikoko on riittävä ja menopuolella ei ahdista.


Pumppu oli 24-60.

[KiSaVa]

Heikko lämmityspiiirien virtaus näkyy suurehkona dt:nä,jotain 3-6 astetta on normaalia ja jos on reilusti suurempi niin silloin lämmityspiirien virtaus on liian hidas.

Pitää lainata ketjua sen verran, että mitä tästä on käytännössä haittaa? Minulla on uudessa systeemissä dt 9-10 astetta jatkuvasti. Huonelämpö kyllä säilyy tasaisena ja lattiatkin on spiraaliksi putkitettu, joten nekin ovat riittävän tasalämpöiset. Nibe 1255 säätää kiertovesipumpun tehoa automaattisesti, joten en mielestäni pääse siihen vaikuttamaankaan. Paitsi ilmeisesti pakottamalla sen jollekin teholle?

[tk-]

Pitää lainata ketjua sen verran, että mitä tästä on käytännössä haittaa? Minulla on uudessa systeemissä dt 9-10 astetta jatkuvasti. Huonelämpö kyllä säilyy tasaisena ja lattiatkin on spiraaliksi putkitettu, joten nekin ovat riittävän tasalämpöiset. Nibe 1255 säätää kiertovesipumpun tehoa automaattisesti, joten en mielestäni pääse siihen vaikuttamaankaan. Paitsi ilmeisesti pakottamalla sen jollekin teholle?

Pääsee vaikuttamaan, jossain huoltovalikon syövereissä on virtausasetukset lämmitysjärjestelmä missä voi määrittää dt:n mitoituslämpötilassa. Sitten Nibe säätää pumpun nopeutta sen perusteella.

[KiSaVa]

Pääsee vaikuttamaan, jossain huoltovalikon syövereissä on virtausasetukset lämmitysjärjestelmä missä voi määrittää dt:n mitoituslämpötilassa. Sitten Nibe säätää pumpun nopeutta sen perusteella.

Ahaa. Pumpun yleisin nopeus on ollut 21-22%, mitä olen sitä seurannut. Ilmeisesti nostovaraa siis olisi. Ehkä laitan sen dtn vaikka sinne 3-6 asteeeseen jos siitä kerran jotain hyötyä on? Jos joku osaa suoraan heittää valikon numeron, niin auttaisi.

Edit: Valikko taitaa olla 5.1.14.

En ole muuten tuota muuttanut. Miksi dt oletuksena olisi tuon 9-10 astetta, jos kerran alempi on parempi?

[adix]

Pattereille DT 10astetta taitaa olla ihan hyvä. Voi olla että sun koneeseen on lyöty vain perusasetukset asentajan toimesta, ei ne perehdy välttämättä niihin säätöihin.

Näetkö jostain paljonko virtausta on per piiri? Kiinnostaisi tietää..

Kai mä tällä munkin systeemillä pärjään, harmittaa vaan kun pumppu jauhaa täysillä ja vettä pyörittää hitaammin kun keittiön hana puskee ulos.

[KiSaVa]

Näetkö jostain paljonko virtausta on per piiri? Kiinnostaisi tietää..

1...1,5 l/min per piiri. Piirejä on käytössä 7 ja kiertovesipumpun nopeus nyt 39% (nousi heti, kun muutin jo tuota dt-arvoa).

[adix]

1...1,5 l/min per piiri. Piirejä on käytössä 7 ja kiertovesipumpun nopeus nyt 39% (nousi heti, kun muutin jo tuota dt-arvoa).

Ok. Muista että joudut ehkä tiputtamaan menoveden lämpötilaa kun vesi kiertää nopeammin, muuten tulee lämmin

Kai mä sitten näillä virtauksilla meen tän talven, ihmetellään sitten kesällä.

[KiSaVa]

Kysyn vielä sellaista, että en ihan ymmärrä tuota Niben manuaalin sanomaa:

"dT MUT:ssa on tulo- ja menolämpötilojen välinen ero asteina mitoitetussa ulkolämpötilassa."

Mikä tuo MUT siis on? Oletuksena siinä on kai -18. Mitä se dt sitten kaikissa muissa lämpötiloissa on? Laitoin nyt MUT-18 ja dt7, kun ajattelin tehdä muutokset pienin askelin. Samalla pudotin lämpökäyrää 1 pykälällä.

Edit: Löysinkin nyt Niben maalämpöpumppuoppaan netistä. Siinä sanotaan, että MUT on mitoittava ulkoilman lämpötila ja -26..-38 läpi suomen. Ehkä muutan siihen vielä jotain tämän suuntaista.

[euroshopperi]

Kannattaa varmaan jossain vaiheessa kokeilla lämmitysjärjestelmän todellisia kykyjä. Eli laittaa kierto mahdollisimman suurelle joka paikassa ja rupeaa sitten alentamaan menolämpöä raakalla kädellä. Tällöin saat kaivosta otettua mahdollisimman paljon lämpöä ja maksat sähköyhtiölle vähemmän. Jos kiertoa saa kerran lisättyä, niin ei ole järkeä maalämmön kanssa pyrkiä pienempään päin.

[tk-]

Kysyn vielä sellaista, että en ihan ymmärrä tuota Niben manuaalin sanomaa:

"dT MUT:ssa on tulo- ja menolämpötilojen välinen ero asteina mitoitetussa ulkolämpötilassa."

Mikä tuo MUT siis on? Oletuksena siinä on kai -18. Mitä se dt sitten kaikissa muissa lämpötiloissa on? Laitoin nyt MUT-18 ja dt7, kun ajattelin tehdä muutokset pienin askelin. Samalla pudotin lämpökäyrää 1 pykälällä.

Edit: Löysinkin nyt Niben maalämpöpumppuoppaan netistä. Siinä sanotaan, että MUT on mitoittava ulkoilman lämpötila ja -26..-38 läpi suomen. Ehkä muutan siihen vielä jotain tämän suuntaista.

https://ilmatieteenlaitos.fi/energialaskennan-testivuodet-nyky

Tuossa kartta ja sivun lopussa vyöhykkeiden mitoituslämpötilat. Periaatteessa tuon dt:n voi antaa olla tehdasasetuksellakin, se on jotain 7-10 astetta mut:ssa patteritalossa. Mutta toki kierto saa olla mahdollisimman suurella niin, ettei patterit ala kohisemaan.

[fraatti]

Lämmönjaon toteutunut DT riippuu monesta asiasta. Kerron nyt muutaman esimerkin aiheesta.

Mainitaan nyt yhtenä tekijänä vaikka lattialämmitysputkitus. Mulla on 16mm lattialämmitys putkistoa jotain 1000-1200m välistä. Maalämpöpumppuna on 10kW kone jossa lämmönjaon pumppuna on noin 70W tehoinen 7m nostokorkeudella oleva pumppu. Tällä lämmönjaon lämpötilaeroksi ei saa mitenkään alle 7 astetta. Kuitenkin tällä virtaus on jo 1,5x kertainen siihen nähden mitä se on lattialämmityssuunnitelmassa. Miksi sitten virtausnopeus pitäisi olla suurempi? Virtausnopeuden kasvaessa myös virtausvastus kasvaa. Jos haluaisin tuosta vielä vaikka yhden asteen pois niin luultavasti mulla pitäisi olla pumppu jonka teho olisi jo reilusti yli 100W.Ja nyt kun kyseessä on on-off kone niin tällöin itse maalämpöpumppu käy vain osan vuodesta ja muuten lattialämmityksen pumppu pyörii "turhaa".

Esim mulla kone käy vuositasolla ehkä 2250h (en muista tarkkaa arvoa mutta olkoon nyt tuollainen joka on varmasti sinnepäin). Vuodessa on tunteja 8544 joten jäljellä jää 6294h. Lisäksi kesällä kun ulkolämpötila ylittää 15 astetta pidemmksi aikaa niin lämmönjaon pumppu pysähtyy koska lämmitystarvetta ei ole. Olkoon tämä aikajakso vaikka 3vko. Tästä tulee 504h. Loppujen lopuksi jäljelle jäänyt tuntimäärä kun lattialämmityspiirin pumppu pyörii vain tasaamassa lämpöä on 5790h. Jos olisin käyttänyt pumppaamiseen sen 30W ylimääräistä tehoa josta ei olisi mitään hyötyä kun kone ei käy niin tällöin sähköä kuluisi "hukkaan" vuodessa 174kWh.

Sitten taas kaverilla on lattialämmitysputkitus 20mm putkella kuten uponorin järjestelmissä on tapana. Tässä näkee selvästi että jos piirit ovat "selkosen" selällään ja pumput täysillä niin koneen meno- ja paluulämmöt alkavat nousemaan koska kaikki lämpö ei ehdi siirtymään lattiaan. Tässä tapauksessa en näe että on mitään järkeä ajaa pumppuja/piirejä "täysillä". Lämpötilaero on tässä helposti 5 astetta tai alle.

Sitten koneen tehosta. Mun asunnossa kävisi myös 8kW maalämpöpumppu. Koska tehoa on 8kW koneessa vain 80% 10kW koneesta niin tällöin lämpötilaerokin olisi pienempi, vain 5,6 astetta. Vastaavasti jos mulla olisi asunnossa invertteri jonka teho vaihtelisi vaikka 3-12kW välistä niin tällöin kone vaihtelisi automaattisesti lattialämmityksen kirtovesipumpun tehoa sen mukaan paljonko kone tuottaa lämpöä. Jos kone käyttäisi kiertovesipumppua myös 3kW täysillä niin tämä laskisi koneen hyötysuhdetta selvästi.

Missään nimessä ei välttämättä ole mitään järkeä pyrkiä mahdollisimman pieneen arvoon kuten yllä olevat esimerkit näyttävät. Kuitenkin kaikki ylimääräiset vastukset olisi hyvä olla tietynlaisissa tapauksissa minimissä. Esim 16mm lattialämmitysputkituksen suurimman virtausvastuksen omaavan piirin esisäätö saisi olla täysin auki. Muuten tilanne on sellainen kun autolla ajettaisiin käsijarru päällä.

[fraatti]

Itse ketjun aloittajan koneesta kun puhutaan niin sen toimintaperiaate on todella huono koska se sekoittaa huonollä hyötysuhteella tehtyä käyttövettä myös lämmityspiireihin sekä se että koneen varaajan lämmitys tapahtuu manttelivaraajan tapaan. Uudemmissa maalämpöpumpuissa käyttövesi lämmitetään omalla puolella kierukalla ja lämmitysvesi erikseen eikä niit sekoiteta missän vaiheessa keskenään.

Enää en muista mikä valmistaja moiseen hölmöilyyn oli aikoinaan lähtenyt mutta olisiko kyseessä ollut oilon vai ivt?