Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Pumpun kestävyyteen vaikuttavat tekijät??  (Luettu 2454 kertaa)

Poissa Perheenisä

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Pumpun kestävyyteen vaikuttavat tekijät??
« : 05.11.18 - klo:18:42 »
Huomioiden että mitkä ilmastotavoitteiden tulevat seuraukset on seuraavien 5-10 vuoden aikana, olen suunnitellut kohtuu suuren talon maalämmön 1) täysitehoiseksi 2) hybridiksi 3) toteuttaa painovoimaiseen taloon LTO:n ja Vesitakan. Tuntuu äkkiä ylilyönniltä, kunnes muistetaan että Suomessa sähkön hinta on noussut 5 vuodessa 24% 12c/kwh tasolle samalla, kun hinta Ruotsissa on 19-20c/kwh ja Tanska-Saksa jne. akselilla 25-30c/kwh.

Jos Suomessa olisi sähkö 30c/kwh, olisikohan koko lämmittämisen filosofia ihan toinen??

2020 käyttöön tuleva kiinteistövero-uudistus ja sähköyhtiöiden maksimitehoon perustuva laskutus on toiset ohjaavat tekijät...

Suunnittelen kokonaisuutta eli siis asiaan… Maalämpöpumpun ylimitoittaminen käyntituntien minimoimiseksi on yksi tapa ajatella kompuran elinkaarta, toinen tapa ajatella on huolehtia varaajien + ohjausten toteutuksella, että kun pumppu lähtee käyntiin, niin se käy mahdollisimman pitkään. Kolmas tapa on ajatella, että Tamun (invertteri siis) avulla säädetään tehontuottoa tarpeen mukaan.

Eli tietääkö kukaan sanoa, että mikä saa aikaan sen että kompuralle "tulee tunnit täyteen"
Käynnistyksien määrä, käyntitunnit vai joku dynaaminen yhdistelmä näistä?


Hyvä suunnittelu sisältään elinkaaren, ei vain hetkeä elämässä.
1973, 559m2, 1380m3, 75m2 ikkunoita. Vilp+Öljy

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 986
  • Vanha pieru!
Vs: Pumpun kestävyyteen vaikuttavat tekijät??
« Vastaus #1 : 06.11.18 - klo:09:22 »
Ei ole kukaan vielä rohjennut kertoa siitä, vaikuttaako kompressorin ikään "Käynnistyksien määrä, käyntitunnit vai joku dynaaminen yhdistelmä näistä?"

Ilmeisesti se on tuo dynaaminen yhdistelmä niistä.
Eniten valmistajien antamien tietojen mukaan vaikuttaa käynnistysten määrä.

Pohdit myöskin maalämpökoneen teholuokkaa.
Ylitehoisen hankinnassa pitää huomata se, että isontuva lämmitysteho yhdessä korkean hyötysuhteen kanssa edellyttää samalla suurentuvaa lämpötehon ottamista keruupiiristä.
Suureneva tehon ottaminen keruulta, edellyttää suurenevaa keruun nestevirtauksen määrää samassa aikayksikköä kohden.
Nestevirtausta voidaan lisätä nostamalla keruun kiertopumpun tehoa.
Siinä tulee kuitenkin raja vastaan. Keruun kierron painehäviö nousee kohtuuttoman suureksi ja mahdottomaksi toteuttaa.
Silloin on pakko pienetää keruun virtausvastusta ja se tapahtuu keruun putkikokoa suurentamalla.
Muistakaa, että suurempi ottoteho, (kW -teho) pakottaa suurentamaan keruun putkituksen läpimittaa.
Toinen vastaan tuleva raja on lämpökaivosta metriä kohden saatavissa oleva maksimi teho.
Kaivo sietää jäätymättä lyhytaikaisesti korkeintaan noin 7 W/mK. (7 wattia kaivometriä ja kaivon kallioperän lämpötilan astetta kohden).
Jatkuvaa kuormaa vain noin 1,7 W/mK.
Nämä arvot kaivolle, joka on kalliossa, jonka kiviaineksen lämmönjohtoluku on noin 3,0 w/mK.



Poissa PuhisNalle

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 12
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Pumpun kestävyyteen vaikuttavat tekijät??
« Vastaus #2 : 06.11.18 - klo:17:39 »
Liikkuvat laitteet hajoaa seuraavasti:
-tiivisteet -> öljyvuoto -> voitelupuutos -> kitkaa laakerissa tai rattaissa -> jumi
tai
-ylikuumeneminen/jäätyminen -> tiivistevika/voiteluvika -> kitkaa -> jumi

Tiivisteiden kestoon vaikuttaa mm. puhtaus asennettaessa, kemikaalit, ympäristön otsooni ja UV.

Sähkölaitteiden hajoamiseen vaikuttaa moni muukin tekijä. Pahinta on suola ja kosteus. Softaan ja mikropiireihin on vielä omansa.

Tärinä, lika ja lämpötilavaihtelut on pahasta.

Poissa luu5

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 102
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Pumpun kestävyyteen vaikuttavat tekijät??
« Vastaus #3 : 08.11.18 - klo:11:30 »
Kaivo sietää jäätymättä lyhytaikaisesti korkeintaan noin 7 W/mK. (7 wattia kaivometriä ja kaivon kallioperän lämpötilan astetta kohden).
Jatkuvaa kuormaa vain noin 1,7 W/mK.
Nämä arvot kaivolle, joka on kalliossa, jonka kiviaineksen lämmönjohtoluku on noin 3,0 w/mK.

Nibe tarjoaa maksimimitoitusarvoiksi esim alueella II näin:

Lämpökaivo
140 kWh/m (tämä taitaa olla vuosikuormitus/m)
38-41 W/m (tämä taitaa siis olla huipputeho?)
Liuoksen keskilämpötila -2,5…+1 C

Saako näitä lukuja kuinka suhteutettua?
Kanta-Häme, puutalo (2003), 170m2 1,5 krs lattialämm. rossi + 30m2 AT sähkö. 2003 - 2018 Nibe 410P (tot 21MW/v). 1/2019-> Nibe F1255-12 R EM + UKV100, Vallox 110MV, 220m kaivo/218m akt

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 986
  • Vanha pieru!
Vs: Pumpun kestävyyteen vaikuttavat tekijät??
« Vastaus #4 : 09.11.18 - klo:09:11 »
Nibe tarjoaa maksimimitoitusarvoiksi esim alueella II näin:

Lämpökaivo
140 kWh/m (tämä taitaa olla vuosikuormitus/m)
38-41 W/m (tämä taitaa siis olla huipputeho?)
Liuoksen keskilämpötila -2,5…+1 C

Saako näitä lukuja kuinka suhteutettua?

Minulla ei nyt tässä ole ihan tarkkaan sinun laskelmaasi, mutta katso siitä solu G124.
Siinä on kaivosta kerätyn määrä, noin 97 kWh/mK, tai G136, jossa on noin 32 W/mK.

Nämä ovat kaivosta kerätyn energian ja tehon määriä ja nuo arvot riippuvat kaivon lämpötilasta, syvyydestä ja kallioperän lämmöjohtavuudesta.
Kaivon lämpötila puolestaan riippuu sijainnista Suomen kartalla.
Lämpötilan gradientti, muutos syvemmälle  mentäessä vaikuttaa myös asiaan.
Jos joku laskee nuo kokonaistehosta ja tuotosta, tulee melkoisesti suurempia lukemia.


Edit.: Korjasin oman asiavirheeni.!
« Viimeksi muokattu: 10.11.18 - klo:16:36 kirjoittanut tomppeli »