Mitoitusapua vanhan talon saneeraukseen

[AP]

Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? KAARINA
 
- Rakentamisvuosi? 1959

Onko RINNETALO? EI
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. VUOSIKULUTUS? 3500 l öljyä (edellisen asukkaan kertoma)
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Asuintiloissa lattialämmitys kellarissa patterit.

- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Painovoimainen ilmanvaihto.

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Talo koostuu kahdesta suorakulmion muotoisesta osasta jotka ovat limittäin. Ulkoseinää yhteensä 48m.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Lämpöeristeenä kutterinpurua 100mm ja puukuitulevy 24mm. Kokonaispaksuus 150mm.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? Asuinkerros ja kellari.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Asuintilat 100m2 ja kellari 100m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? Asuintiloista 20m2 huonekorkeus 2m ja loput 2,4m. Kellarin huonekorkeus on 2m.
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Maanvarainen, ei eristetty.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Kutterinpurua 300mm.
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? Normaali määrä alkuperäisiä 2-lasisia ikkunoita.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Kellari on puolilämmin, noin +12.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä kohteessa on rakennuksen lämpöeristys vuodelta 1959 ja ulkovaipan lämpövuodot ovat melko suuret.
Asuinkerroksen ominaiskulutus on noin 20 Wh/m3/Ap/a. Sen olisi hyvä olla alle 15 Wh/m3/Ap/a.
Suosittaisin tähän jotain energiatalouden remonttia, esimerkiksi 30 - 40 cm puhallusvillaa ullakolle, jos se jotenkin vain on mahdollista.
Alapohja saattaa myöskin luovuttaa lämpöä kellariin, kun on kyseessä asuintilojen lattialämmitys.
Jos on mahdollista, olisi kellaritilojen ulkoseiniin hyvä laittaa jotain lisäeristettä.
Lämmitysöljyn vuosikulutukseksi edellinen asukas oli ilmoittanut noin 3500 l/vuosi. Se on aika paljon ja voi olla ihan oikea määrä.
Valitsin maalämpökoneen lämmitystehoksi 8 kW, jotta lämmönkeruussa (lämpökaivo) voisi käyttää tavallista 40 mm putkitusta.
Jos valitaan isompitehoinen kone, on keruun putkikokoa pakko suurentaa.
Katsele viestiisi laittamaani laskelman PDF -tulostetta.
Se kertoo ne suurimmat lämpöä hukkaavat rakenneosat.
Voit niiden perusteella miettiä, olisiko joku rakenneosa sellainen, jonka lämpötalous olisi parannettavissa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”AP”   KAARINA      (Varsinais-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 C°
- Kellari: Patterilämmitys, 12 C°, 100 m2, 200 m3,      3,24 kW   6 212 kWh
- Asuinkerros: Lattialämmitys, 21 C°, 100 m2, 232 m3,      6,59 kW   18 456 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      9,8 kW   24 669 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  ( PATTERILÄMMITYS  +35 C° )
• Kiinteistö,  200 m2,  432 m3       4,4 COP   9,30 kW   24 669 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,90 kW   4 000 kWh
- Yhteensä      3,8 SCOP   10,2 kWh   28 669 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -900 kWh   0,32 kW   27 769 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   27 365 kWh
- Pumpulla tuotetaan       8,00 kW   26 961 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         404 kWh
  Yhteensä      27 365 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      10,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Liian osateho)   8,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -17 C°
▪ Maasta kerätään    ( 3,8 COP)   6,2 kW   20 366 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      6 999 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  404 kWh)      7 403 kWh
Tarvitaan 194 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,46 l/s (= 27,6 l/minuutissa).
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,46 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,46 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      50 kPa (0,5 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 467 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3,7  SINIRAITA.               
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[AP]

Kiitos laskelmasta! Samansuuntaisia olivat myös eri firmojen laskelmat. Nyt olisin päätymässä 200m kaivoon ja Niben f1226 8kw pumppuun. Ullakolle olisi tarkoitus puhaltaa 200-300mm selluvillaa. Seinien lisäeristäminen ei vaikuta järkevältä investoinnilta tässä kohtaa.

Olen ajatellut, että lämmön karkaaminen asuintilojen lattialämmityksestä kellariin ei ole suuri ongelma, koska kellarin betoni katon päällä on 150mm kutterinpurua, jonka päällä on umpilaudoitus. Tämän umpilaudoituksen päälle tulee harvalaudoitus ja lämmönluovutuslevyt, joissa lattialämmitysputket menevät. Lämmönluovutuslevyjen päälle tulee suoraan 21mm tammilauta.

[tomppeli]

Lattiarakenne tulee vuotamaan kellarikerrokseen enimmillään jopa 5000 kWh/a lämpöenergiaa.
Se lämpömäärähän ei mene hukkaan, koska se lämmittää kellarikerrosta.
Kellarin ulkoseinien eristyksellä on merkitystä.

Mietin tuon lattialämmityksen tehokkuutta.
Täälläkin on ollut keskusteluja siitä, kuinka tehokkaasti lattialämpö toimii, kun lämmitysputkitus lattialaudan alla.
Tammi lienee kohtalaisen hyvin lämpöä johtavaa; on muita puulajeja tiheämpää; kuivatiheys on noin 650 - 700 kg/m3. Se on myöskin kova puulaji.
Kuitenkin lattiaputkissa tulee kiertämään aika korkealämpötilainen vesi, kun sen pitää luovuttaa laudoituksen läpi lähes 6 kW teholla lämpöä MUT ulkolämpötilalla (-27 C). Tammipuun lämmönjohtavuus on noin 0,18 W/mK. 21 millisen tammilaudan U -arvoksi tulee noin 9.
Kun 100 m2 lattialaudoituksen läpi pitää siirtyä lämpöä lähes 6 kW lämpötehoa, on laudan yläpinnassa vajaa 7 astetta alempi lämpötila, kuin on lattialaudan alapinnassa.
Lattialautaan jää siis vähän vajaa 7 astetta.

Kiertoveden maksimilämpötilaan vaikuttaa vielä se, kuinka hyvin lattiaputkituksesta saadaan lämpö siirtymään lattialautaan.
Joka tapauksessa lattian alla kiertää kohtalaisen lämmin kiertovesi ja tammilauta tulee kovilla pakkasilla aika kuumaksi.
Kuinka hyvin tammipuumateriaali kestää sitä kuumuutta? Ainakaan mattoja ei olisi hyvä pitää lattialla.
Olisi hyvä keskustella lattiarakenteesta jonkun lattiasuunnittelun ammattilaisen kanssa.
Kuitenkin; puuaines on luonnon tuote, jonka ominaisuudet eivät ole vakioituja. Kova tammilaatu voi toimia hyvinkin lattiapintana.