Saneerauskohde Nurmijärvellä

[Armas]

Moi!
Mitoituslaskelmaa kaipailen.

- Omakotitalo 201 m2 Keski-Uudellamaalla Nurmijärvellä
- Rinnetalo vuodelta 1984
- Suora sähkölämmitys, ei tarkkaa tietoa edellisen asukkaan kulutksista, mutta sähkölaitoksen mukaan enimmillään lähes 50 000 kwh/v, mutta myös alle 40 000kwh/v kulutuksia löytyy. Talossa iso lasitettu parveke, jossa lattialämmitys. Tätä ilmeisesti käytetty todella paljon.
- Patterilämmitys. Kodinhoitohuoneessa, kylpyhuoneissa ja parvekkeella lattialämmitys.
- Painovoimainen ilmanvaihto
- Ulkoseinien yhteen laskettu pituus 48 400 mm
- 2 kerrosta
- Huonekorkeudet, alakerta 235 cm, yläkerta 250 cm
- 3 lasiset ikkunat, "normaali" kokoiset
- Tilavuus 790 m3, nettovolyymia ei tiedossa.

Liitteenä piirustukset, joista selviää osa tarvittavista tiedoista.

Kiitos paljon laskelmasta jo etukäteen ja vastaan mielelläni kysymyksiin (jos osaan).

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9,7 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Armas”         NURMIJÄRVI      (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 C°
- Kellarikerros: Patterilämmitys, 20 C°, 121 m2, 284 m3,   3,50 kW   10 736 kWh
- Asuinkerros: Patterilämmitys, 22 C°, 126 m2, 315 m3,   5,43 kW   14 013 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   8,9 kW   24 749 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  ( PATTERILÄMMITYS  +46 C° )
• Kiinteistö,  247 m2,  599 m3       3,3 COP   8,34 kW   24 749 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   1,35 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   3,1 SCOP   9,7 kWh   30 749 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 088 kWh   0,34 kW   29 661 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh   0,00 kW   29 661 kWh
- Pumpulla tuotetaan    9,70 kW   29 661 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   29 661 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)  9,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -29 C°
▪ Maasta kerätään    ( 3,1 COP)   6,8 kW   20 175 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   9 486 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)   9 486 kWh
Tarvitaan 198 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,5 l/s (= 30 l/minuutissa).
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,5 l/s):               
• Kaivon painehäviö 0,5 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   60 kPa (0,6 bar)
• Kaivon painehäviö 0,5 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   35 kPa (0,35 bar)
• Kaivon painehäviö 0,5 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   22 kPa (0,22 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 489 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[euroshopperi]

Kun varmaan Patterit vedetään uusiovetona,  niin kannattaa samantien mitoittaa ne törkeästi ylimitalla.  Samoin putket riittävän suurella halkaisijaksi,  että päästään matalammalla lämmöllä reilun kiertoveden määrään ilman suhinoita ja ininää. Saat lisätä tuon COP arvon reilusti yli 4:n, joka vastaa jo huonompaan lattialämmitystä.  Laskisin kalvon metrin tällöin SCOP 4,1 mukaan. Ei ole järkevää mitoittaa uusasennuksessa partnereita siten,  että COP lämmityksellä on ainoastaan 3,3. Täällä palstalla taisi olla joku,  joka juuriin pyyhkäisi todella reippaalla kädellä Patterit ja on tyytyväinen.  600 mm korkeina vielä,  niin ilmankierto tehostuu,  jolloin lämpöä voidaankin alentaa kiertovedellä reilusti yli 10:llä asteella. Eli laita patterit C22 ja niin isot,  kun silmälle sopii.  Ylimitoitusta ei tule,  koska kiertoveden alempi lämpötilan tarve on seurauksena partnereiden suurentamisella.  Eli lämmönluovutuksen laadun parantaminen. Viralliset laskentaohjelmat voi maalämmön kanssa unohtaa.  Ne tuottaa vain minimi lopputuloksen ja hyötysuhteet putoaa turhaan. Eli tavoitteena pitää ensisijaisesti olla mahdollisimman suuri lämmönluovutus kyky.  Sen jälkeen saadaan paras hyötysuhde maalämmöllä. Ja ihan korvakuulolta tuntuisi siltä,  että pumppu tuntuisi vain tykkäävät alemmasta lämpötilasta kiertovedelle. Hintaero isommille Pattereille on kuitenkin mitätön verrattuna niihin riittäviin.  Kiertoveden 10-15 asteen ero on taas dramaattinen vaikutuksiltaan koko hommaan.

[Armas]

Kiitos laskelmasta Tomppeli! Ajattelin kaivon kokonaissyvyydeksi 220m ja invertteripumpun.
Kiitos myös euroshopperi. Tarkoitus tosiaan on laittaa niin suuret c22 patterit, mitkä vain ikkunan alle sopii, juurikin 600 suurin osa.

Nyt enää hinta kohdalleen..

[tomppeli]

Kiitos laskelmasta Tomppeli! Ajattelin kaivon kokonaissyvyydeksi 220m ja invertteripumpun.
Kiitos myös euroshopperi. Tarkoitus tosiaan on laittaa niin suuret c22 patterit, mitkä vain ikkunan alle sopii, juurikin 600 suurin osa.

Nyt enää hinta kohdalleen..

Kiitos sinulle, kun tulit mukaan joukkoomme!
Euroshopperin ehdotus isoista pattereista on hyvä. Paranee COP.
Kun COP paranee, otetaan kaivosta enemmän lämpöä ja sähkölaitokselta tulee sitä silloin vähän vähemmän.
Kun kaivosta otetaan enemmän, on syytä lisätä vähän kaivon syvyyttä.
Jos talossa olisi lattialämmitys tarvittaisiin vieläkin syvempi kaivo, koska silloin alhaisen menoveden lämpötilan takia COP voi nousta arvoon 5, tai jopa ylikin.

[Armas]

Kiitos, ja erityisesti pinnat siitä, että täällä osataan esittää asiat niin, että maallikkokin ne auttavasti ymmärtää. Ilmeisesti siis tuo 220m ja invertteri saa siunauksenne?

[tomppeli]

Ainakin täältä saa, kunhan tehdään 45 mm putkituksella!

[Armas]

Hyvä! Miten muuten invertteripumpun kohdalla, onko puskurivaraaja jne kannattavaa ottaa? Aiemmin löysin aiheesta jotain keskustelua, mutta eipä enää löytynyt kun yritin etsiä..

[tomppeli]

Invertterikoneella on periaatteessa jatkuva lämmön tuotto, joten noin yht'äkkiä ajatellen puskurivaraajaa ei tarvita.
On kuitenkin yksi tilanne, jossa puskurivaraaja saattaa olla tarpeellinen.

Invertterikonekin on yleensä ns. vaihtoventtiilikone.
Kun vaihtoventtiilikone tekee lämmintä käyttövettä, ei se lämmitä patterivettä ollenkaan, kun kaikki lämmitysteho ohjataan käyttöveden tekoon.
Tuon paussin aikana saattaa lämpöpatteriverkoston putkitus alkaa napsumaan.
Jos ei pidä putkiston napsumisesta, on syytä laittaa lämmitykselle puskurivaraaja.

Tähän on kyllä poikkeuskin.
Thermian HGW - tekniikka on ns. tulistustekniikkaa ja se saattaa olla edelleenkin laite, joka myöskin invertteriversiona lämmittää samanaikaisesti sekä patteriverkoston vettä, että käyttövettä.
Thermiaa tuntevat voinnevat kertoa asiasta tarkemmin.

[repomies]

Ainakin isommat Thermian invertterit pystyvät tulistukseen, katsoin noita joskus. Pienistä en saanut selvää.

On myös inverttereitä jotka alkavat oskilloida jos puskurivaraajaa ei ole. Esim AIT PWZSV9 on oskilloinut aika mojovasti jäsenellä "kaupunkitila", jolla ei ole patteriverkoston kanssa puskurivaraajaa. Lattialämmityksen kanssa AIT ei puskuria tarvitse. Napse on toinen syy, tämähän on vaihtoventtiilikone.

[KiSaVa]

Minulla on invertterikone ja osittain lattialämmitystä, osittain C22 pattereita samassa kierrossa. Ei lattian lisäksi muita puskureita. Ainakin näillä keleillä järjestelmä toimii vielä hyvin. Käyttöveden teon aikana kiertovesipumppu pyörii 30% teholla, joka tasaa lämpöä lattiasta pattereihin. Kun näin pattereiden lämpötilat sekä niiden muutokset ovat maltilliset, eivät patterit käytännössä pidä mitään ääntä. Pitää kyllä painottaa ettei mitään talvikäyttökokemusta vielä ole.

Edit: Aloittajan tapauksessa lattialämmitykset taitavatkin olla suoralla sähköllä, vai ovatko? Minullahan tuo vesikiertoinen lattia vastaa kohtuullisen kokoista puskuria, joten ei tuo ylläoleva nyt oikein todista etteikö sitä (puskuria) tarvittaisi.

[Armas]

Kiitos kommentoijille informaatiosta. Kyllä, suoralla sähköllä lattialämmitys. Se tieto riittää, ettei siitä puskurivaraajasta ainakaan haittaa ole.