Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Niben ja AIT:n invertterien koneikot samoja? Suorituskyvystä juttua.  (Luettu 3982 kertaa)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Tutkin huvikseen kuinka invertterit jaksavat puskea korkeamman lämpötilan vettä, nibestä oli tietoa varsin heikosti tietoa saatavilla joten katsoin sitten mitä AIT kertoo asiasta. Aikaisemmin olikin olettanut että AIT:ssa olisi käytetty samoja kompressoreita mutta nyt epäilen että koko koneikko saattaa olla sama. Hiukan yllätyin myös siitä että jotkut näistä laitteista suorituvat kuuman veden tekemisestä paremmin kuin toiset.

Valmistaja on ilmoittanut tiedoissa niin että kylmä-ainetäytös on grammalleen sama molemmissa koneissa. Löytyykö porukalta kuvia niben/AIT koneikoista? Samoin jos valikoista viitsii katsoa mitä se kertoo kompressorista.

Yhteenveto valmistajien spekseistä:
Nibe R407c scroll
6kW 1,16kg Mitsubishi 5118 HC
12kW 2.0kg
16kW 2,2kg Mitsubishi 5150

AIT R407C
PWZSV 62H3S 1,16kg
PWZSV 92H3S 1,25kg kompressori Mitsubishi RMT5118HCE1/AHT201C184CS
PWZSV 122H3S 2,0kg
PWZSV 162H3S 2,2kg

AIT:n tehotiedot


Niben tehotiedot

https://www.nibe.fi/nibedocuments/19639/331299-3.pdf

AIT:n spekseistä suorituskyky, coppeja näissä ei ole laskettu mutta äkkihän sen tuosta laskee. Tämä lähinnä kiinnostaa siksi että muistan että Niben mitoitusohjelma taannoin antoi pienemmän vuosikulutuksen jollekin on-off koneelle kuin invertterille jostain syystä.

Pienimmästä lähtien....
Min teholla cop B0W35 min 1,3/0,23=5,65, maks teholla 5,9/1,4=4,2. Mitä sitten kävisi jo tuota konetta pyöriteltäisiin 8kW teholla? Nibestähän tuon metelin takia laitetun lukituksen sai poistettua. (Sama kuin nibe 1255 1,5-6kW?)


Min teholla cop B0W35 min 1,75/0,4=4,4, maks teholla 8,7/2,2=3,95.



Min teholla cop B0W35 min 2,5/0,53=4,7, maks teholla maks 13,7/3,3=4,5 (Sama kuin nibe 1255 3-12kW?)


Min teholla cop B0W35 min 3,2/0,8=4, maks teholla maks maks 17,3/4,6=3,76 (Sama kuin nibe 1255 4-16kW?)

Tiedot täältä: https://www.scanvarm.fi/wp-content/uploads/sites/9/2018/03/83056500ouk_ba_pwzs_pwzsv_maalampopumpun_asennusohje_7.6.2017_net-1.pdf

Yllätyin hiukan näistä kaavioista ja niistä lasketuista hyötysuhteista. Jos silmät on harittanut taulukkoja ihmetellessä niin ilmottakaa niin korjataan  ::)
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 598
  • Maalämpöfoorumi
Semmoonen siinä kyllä on, että harva ajaa invertterillä B0W35 pikkutehoilla lattiaan. Joku B5W30 on lähempänä keskimääräistä silloin kun noita pikkutehoja käytetään, ja omat mittaukset sähkömittarilla vs pumpun kertoma teho näyttävät että COP on kuin onkin yli viitosen silloin kun nuo pikkutehot riittävät. Siitä sitten kyllä aika äkkiä pudotaan COPissa neloseen, omien mittausten nojalla jo 4kW tehoista alkaen jurnutellaan COP4 maastossa.

Suhtaudun inasen skeptisesti siihen että PWZSV9 pystyisi 8,7kW tehoon COPilla 3,95. Ei ainakaan minun lattialämmitykselläni taida pystyä, mutta eipä ole logia maksimitehosta nyt näyttää.

Näiden koneikkojen samankaltaisuus olisi mukava nähdä vähän tarkemminkin. Ilman kuvia niben inverttereistä kompura esillä, sitä on vaikea arvioida. Pitäisi saada kuvia samoilla spekseillä olevista AIT:sta ja Nibestä. Tämä omani on siitä huono että ihan samoilla spekseillä olevaa Nibeä ei ole, tässä on enemmän kylmäainetta ja siten eipä yllättäisi jos levylämmönvaihtimet olisivat eri. Aika liki 6kW Nibeä tämän pitäisi silti olla.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Semmoonen siinä kyllä on, että harva ajaa invertterillä B0W35 pikkutehoilla lattiaan. Joku B5W30 on lähempänä keskimääräistä silloin kun noita pikkutehoja käytetään, ja omat mittaukset sähkömittarilla vs pumpun kertoma teho näyttävät että COP on kuin onkin yli viitosen silloin kun nuo pikkutehot riittävät. Siitä sitten kyllä aika äkkiä pudotaan COPissa neloseen, omien mittausten nojalla jo 4kW tehoista alkaen jurnutellaan COP4 maastossa.

Juu mutta koneiden suorituskyky kuitenkin ilmoitetaan yleensä tuossa pisteessa ja silloin niiden vertaileminen keskenään on helppoa kun mittapisteet ovat samoja ja myös löytyvät yleisimmin kaikista spekseistä.

Tässä vertailun vuoksi ait:n 8kW on-off kone. B0W35 cop 4,9
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 598
  • Maalämpöfoorumi
Ainakaan invertteriä ja onoffia ei kannata vertailla keskenään pelkän yhden toimintapisteen nojalla keskenään, siitä ei saa kuvaa kokonaisuudesta. Eri invertterien vertailu yksittäisistä toimintapisteistä voi kyllä kertoa kumpi on parempi, sama homma eri onoffien välillä. Ennemmin luottaisin kuitenkin energiamerkintään kuin pelkkään yksittäiseen toimintapisteeseen.

Tässä on käytännön kuva siitä mikä on invertterin COP näin syksyllä.







Tuo on myös pienin teho johon pwzsv pystyy hetkellisesti. Käytännössä pumppu nostaa kierrokset aika nopeasti 28 hertsiin ja yli 2kW tehoon.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Ainakaan invertteriä ja onoffia ei kannata vertailla keskenään pelkän yhden toimintapisteen nojalla keskenään, siitä ei saa kuvaa kokonaisuudesta. Eri invertterien vertailu yksittäisistä toimintapisteistä voi kyllä kertoa kumpi on parempi, sama homma eri onoffien välillä. Ennemmin luottaisin kuitenkin energiamerkintään kuin pelkkään yksittäiseen toimintapisteeseen.

Tässä on käytännön kuva siitä mikä on invertterin COP näin syksyllä.

Tuo on myös pienin teho johon pwzsv pystyy hetkellisesti. Käytännössä pumppu nostaa kierrokset aika nopeasti 28 hertsiin ja yli 2kW tehoon.

Sama pätee myös on-offiin kuin invertteriinkin, jos liuos on lämpöisempää niin cop nousee ja jos menoveden lämpötila on alhaisempi niin myös cop nousee. Ympäristö sitten ratkaisee mikä on kokonaisuus. Pumppaushäviöt tuossa näyttelee myös jonkinlaista roolia. Koneen käydessä jatkuvasti voidaan laskea lämmönjohtopumpun häviöt kuitatuksi. On-Offi kuitenkin vispaa sitä samaa vettä vaikka sinne ei lämpöä laitettaisikaan ja tämä on vain miinusta. Kuitenkin yksittäisen mittauspisteen arvosta näkee myös että on-offit on itsessään jo varsin hyvin trimmattu toimimaan kokonaisuutena.

Eikä tässä tarkoitus olla ollut on-offia ja invertteriä verratakaan vaan ihmetellä lähinnä näiden invertterien keskinäisiä eroja. Tai onko noi koneet samoja.

Tämän perusteella 16kW kone ei kyykähdä kuumiin lämpötiloihin vaan jaksaa painaa tappiin saakka samalla teholla vaikkakin näyttää että se tekee sen huonoimmalla hyötysuhteella. Pienin mylly taas jaksaa hyvin osatehoilla hyvällä hyötysuhteella. 9kW kone taas kyykähtää koviin lämpötiloihin kaikista eniten antotehon puolesta. Kummallista on myös että miksi 9kW koneen pienin ottoteho on niin paljon suurempi kuin 6kW koneen. Mielenkiintoista olisi myös verrata paljonko antoteho putoaa eri koneilla kuin siirrytään korkeisiin lämpötiloihin. Samoin mitä tapahtuu hyötysuhteelle saman asian suhteen.

Nyt en ainakaan jaksa tutkia asiaa. Ehkä myöhemmin.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 598
  • Maalämpöfoorumi
Sinulla kun on itselläsi paljon logeja tallessa pidemmältä ajalta, niin varmaan tiedätkin mikä onoffin käytännön cop on silloin kun lämmitystarve on tyyliin esimerkiksi 2kW. Periaatteessa tuo tarkoittaa COPpia per koko sykli jossa on se idlailu mukana.

En ole pahemmin perehtynyt siihen mikä käytännössä tuollaisen pätkää käyvän onoffin menoveden lämpö on käyntijakson aikana keskimäärin siinä kohtaa kun käyntiaikasuhde on jotain 1/3 tai 1/4. Jotain eroa invertteriin voi olla,  mutta toki kiertopumppukin käy ihan eri kierroksilla. Lämmönlähteen vaikutus on tietysti aika lailla sama kuin invertterilläkin.

Toivottavasti saadaan jokusesta Niben 1255 pumpusta kuva kylmämodulista etukansi auki, niin voidaan ainakin verrata tähän PWZSV9-malliin. Yhtään PWZSV6-omistajaa foorumille ei ole valitettavasti tainnutkaan ilmoittautua.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Onneton luurilla otettu kuva pikkupumpun sisältä. Piti joskus avata tuo uudelleen ja ottaa kunnon kuvat mutta on jäänyt tekemättä.


Heti pumpun kytkemisen jälkeen otin huvikseni muutaman Coppelokuvan pumpun tekiessä jostain 7-asteisesta kaivovedestä 25-asteita lämmitysvettä.
Vaikka tuon pollunkin tarkkuus on mitä on, niin ihan kivasti pikkupumppu toimii tyhjäkäynnillä 20Hz:llään, eli sillä taajuudella millä ajallisesti mennään
ylivoimaisesti suurin osa vuodesta.

(Pollu pumpun ja varaajan välissä ja Efergy näyttää pumpun oman mittarin vilkkuledistä ottotehoa)
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 598
  • Maalämpöfoorumi
Kiitoksia, kyllä tuosta voi heti sanoa, että eri koneikko, mutta taitaa tulla samalta tehtaalta.

PWZSV9 sisuksissa on vain liuospumppu, ja se on aivan oikeassa laidassa. Kondenssiyhde on samanlainen ja samassa paikassa. Peltiboksi näyttää melko samalta.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo