Maalämpöpumpun vaihto

[Vormisto]

Moi, täällä ensikertalainen tällä foorumilla.

Maalämmöstä on kokemusta 19 vuotta. Vanha Ekowell (lämmitysteho 10 kw + 6kw vastukset) tuli elinkaarensa loppuun. Uusi kone on harkinnassa ja tällä hetkellä Nibe houkuttaa eniten.

Talo sijaitsee Kirkkonummella ja on 2 kerroksinen rinnetalo, rakennusvuosi -99. Alakerta on puolittain rinteeseen upotettu ja lekaharkkoa. Yläkerta on hirsirakenteinen (seinissä hirsi + ekovilla, yläpohjassa ekovillaa jotain 40-50 cm). Koko talossa on vesikiertoinen lattialämmitys, lämmitettävää pinta-alaa n. 185 m². Molemmat kerrokset ovat jotakuinkin saman kokoisia, eroa vain seinien paksuuden erojen verran, Alhaalla huonekorkeus 2,5m, ylhäällä keskimäärin n. 2,9m.

Löysin vanhaa kirjanpitoa kulutuksesta talon alkuvuosilta. Sen jälkeen en ole lukemia talteen ottanut. 10kw:n tuoton mukaan laskettuna vuosikulutus (kompuran tuotto + vastukset) oli tuolloin n. 30000 kwh. Nyt kun meitä asuu talossa enää 2 eikä teinit ole vettä valuttamassa, näyttää tältä vuodelta lämmitysenergian kulutus jäävän selvästi alle 25000kw:n, jos loppuvuodesta ei tule hirmupakkasia.

Lämpökaivo on 150m. Se on ymmärtääkseni vähän alamittainen nykyisille 10kw koneille. Päällimmäisenä mielessä onkin ollut F1255-6/8, F1245-8 tai F1226-8. Myyjienkin kanssa olen keskustellut ja arvioita on esitetty. Lisänäkemys ei kuitenkaan ole pahitteeksi Onko foorumilaisilla näkemystä siitä, onko yhdistelmä jäämäaaä kovastikin vajaatehoiseksi? Ja onko noissa mainituissa koneissa oleellista eroa, kun otetaan huomioon tuo niukahko kaivon syvyys? Isomman koneen hankkimisesta ei ilmeisesti kaivosta johtuen ole hyötyä?

Kiitos etukäteen vastauksista!

[Matias]

Ihan uteliaisuuttani kysyisin että mikä/miten hajosi Ekowellista?
Meillä kun on samanikäinen ja samamerkkinen lämpöpumppu ja ehkä sama tilanne kohta edessä
(Ekowell EPT400)

[Vormisto]

Ihan uteliaisuuttani kysyisin että mikä/miten hajosi Ekowellista?
Meillä kun on samanikäinen ja samamerkkinen lämpöpumppu ja ehkä sama tilanne kohta edessä
(Ekowell EPT400)

Varaajan sisällä oleva kierukka vuotaa -> lämmityskierron paineet nousee liikaa. Alkuperäinen kompura käy edelleen nätisti.

[Matias]

Kiitos tiedosta,täytyypä tarkkailla omaa samoista kohtaa,eihän nämä ikuisia ole

[fraatti]

Onko keruupiiriin mahdollista saada lisälenkkiä kaivamalla sitä maahan sarjaan ?

Keruupiirin kasvaneeseen tarpeeseen voinee johtaa myös se että uudempi kone on parempi parempi hyötysuhteelta kuin vanha kone.

Osaako tomppeli heittää mitä eroa kaivon puolesta on 8 tai 10kw koneella?

[Roori]

Varaajan sisällä oleva kierukka vuotaa -> lämmityskierron paineet nousee liikaa. Alkuperäinen kompura käy edelleen nätisti.

laita kierukka  tulpaten ja laita sen toiminnot varaajan ulkopuolelle, tuolla saat ikää lisää jos muuten kerran vehkeet pelittää....

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Vormisto”   KIRKKONUMMI   (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talon alakerta: Lattialämmitys, 21 C, 91 m2, 226 m3,      3,99 kW   11 767 kWh
- Talon yläkerta: Lattialämmitys, 22 C, 94 m2, 273 m3,      5,08 kW   12 939 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   9,1 kW   24 706 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( LATTIALÄMMITYS  +31 C )   
• Kiinteistö,  185 m2,  499 m3       4,8 COP   8,60 kW   24 706 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä      4,2 SCOP   9,1 kWh   29 506 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus      -838 kWh   0,26 kW   28 668 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,00 kW   28 667 kWh
- Pumpulla tuotetaan       9,00 kW   28 666 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      1 kWh
  Yhteensä         28 667 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      9,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   9,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -27 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,2 COP)   7,1 kW   21 856 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 811 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  1 kwh)   6 812 kWh
Tarvitaan 203 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,53 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:               
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      0,67 bar (67 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      0,35 bar (35 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      0,21 bar (21 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 503 metriä, upotussyvyys vähintään 1 m. Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Tipi]

Lämpökaivo on 150m. Se on ymmärtääkseni vähän alamittainen nykyisille 10kw koneille. Päällimmäisenä mielessä onkin ollut F1255-6/8, F1245-8 tai F1226-8. Myyjienkin kanssa olen keskustellut ja arvioita on esitetty. Lisänäkemys ei kuitenkaan ole pahitteeksi Onko foorumilaisilla näkemystä siitä, onko yhdistelmä jäämäaaä kovastikin vajaatehoiseksi? Ja onko noissa mainituissa koneissa oleellista eroa, kun otetaan huomioon tuo niukahko kaivon syvyys? Isomman koneen hankkimisesta ei ilmeisesti kaivosta johtuen ole hyötyä?

Kiitos etukäteen vastauksista!

Järkevin ratkaisu taitaa olla uusi kaivo nykyisen rinnalle. Kaivonporauksesta saa hyvät kotitalousvähennykset, ja voit valita täystehoisen lämpöpumpun.

[Vormisto]

Kiitos vastauksista. Ja suurkiitos Tomppelille laskelmasta!

Kyllä tämä päänvaivaa aiheuttaa ja myyjäkandidaattien kanssa pitää edelleen mitoitusta pohtia. Kynnys toisen reiän poraamiseen tuntuu tässä vaiheessa aika isolta. Valmista pihaa ei millään viitsisi ruveta tärvelemään. Ja lisäksi epäilyttää, tulisiko sitä vastuskäyttöä mitenkään niin paljoa, että sen välttämiseksi oni taloudellisesti järkevää ruveta porailemaan lisää reikää. Kyllä sillä porauksen hinnalla ostaa melkoisen määrän koivuklapiakin poltettavaksi - tietämättä tosin yhtään, mitä tuollainen lisäreikä voisi maksaa .

Saako tuolla Tomppelin laskurilla laskettua, millaisiin pakkaslukemiin saakka tehot riittää, jos on 8kw kone ja tuo vanha kaivo? Tai paljonko vuoden mittaan tulisi arviolta vastuskäyttöä? Jos tuo onnistuu, voisin ottaa sen itselleni pyöriteltäväksi.

Olisipa silloin 19 vuotta sitten joku kertonut, että tulevaisuuden maalämpöpumpujen kanssa silloinen optimi kaivo ei enää riitäkään. Silloin olisi ollut helppo porata 50m lisää. Mutta ei tuosta kukaan mitään puhunut, enkä itse osannut asiaa ajatella. Eli ensimmäistä maalämpöpumppua nyt hankkivat: pistäkää lämmönkeruuputkistoa reilusti yli nykyisen tarpeen. Se tulee tarpeeseen, kun on aika uusia lämpöpumppu.

[Roori]

Niin onko jostain käytännön mittaroinneista nyt päätelty että kaivo on mennyt kylmäksi...kun täällä nyt jo uutta semmosta ehdotellaan?

[maalämmittää]

Yksi vaihtoehto on ottaa 3-12 kW  kone ja rajoittaa se 9kW:iin.

[Vormisto]

Yksi vaihtoehto on ottaa 3-12 kW  kone ja rajoittaa se 9kW:iin.

Lieneekö tehokkaammasta koneesta hyötyä edes tuon 1 kw:n verran ilman lisäporailua? Toki tuossa olisi se hienous, että jos alkuun ei halua lisäreikää porata, mutta mieli muuttuu myöhemmin, olisi tehoja helppo nostaa.

[Matias]

Onko tiedossa miten alhaalla keruuliuoksen lämpötilat on käyneet kovimpien pakkasten aikaan ?
Onko esim joskus joutunut pysäyttämään lämpöpumpun ja lämmittämään vain vastuksilla kaivon jäätymisen välttämiseksi?
Onko nykyinen lämpökaivo 2-vai 3 putkinen?

[maalämmittää]

Lieneekö tehokkaammasta koneesta hyötyä edes tuon 1 kw:n verran ilman lisäporailua? Toki tuossa olisi se hienous, että jos alkuun ei halua lisäreikää porata, mutta mieli muuttuu myöhemmin, olisi tehoja helppo nostaa.

Mahdoton sanoa, mutta ajatus oli että menisi kaivon ehdoilla ja vanhan pumpun tehoa aluksi noudattaen.
Jos teho riittää, niin sillä eteenpäin ja jos ei niin lisää kaivoa kuormittamalla jos mahdollista.
Ainakin Nibessä on kohtuulliset seurantamahdollisuudet, varmaan muissakin.

Kaivot eivät ole veljeksiä keskenään, kun kivilajit ja vesien virtaukset eroavat.

[Roori]

Niin onko jostain käytännön mittaroinneista nyt päätelty että kaivo on mennyt kylmäksi...kun täällä nyt jo uutta semmosta ehdotellaan?

Onko tiedossa miten alhaalla keruuliuoksen lämpötilat on käyneet kovimpien pakkasten aikaan ?
Onko esim joskus joutunut pysäyttämään lämpöpumpun ja lämmittämään vain vastuksilla kaivon jäätymisen välttämiseksi?
Onko nykyinen lämpökaivo 2-vai 3 putkinen?

Lieneekö tehokkaammasta koneesta hyötyä edes tuon 1 kw:n verran ilman lisäporailua? Toki tuossa olisi se hienous, että jos alkuun ei halua lisäreikää porata, mutta mieli muuttuu myöhemmin, olisi tehoja helppo nostaa.

Oliskos nyt syytä vähän katsastaa ensin sen nykyisen kaivon kyvyt ennenkuin katselee korjauskeinoja kaivon korjaamiseen ...

Se kannattaa muistaa että vaikka pumppua rajoittaa vaikka jonkin verran osatehoiseksi, niin ei se paljoa kaivon vuosikuormitukseen vaikuta.
Hyvällä suhteella tuo vanhakin kone on käynyt kun on lattialämmitys... ettei se uusi kone nyt mitään järin suurta eroa tee kaivoonkaan jos vanha kone vaan on normaalisti toiminut.

[tomppeli]

Saako tuolla Tomppelin laskurilla laskettua, millaisiin pakkaslukemiin saakka tehot riittää, jos on 8kw kone ja tuo vanha kaivo? Tai paljonko vuoden mittaan tulisi arviolta vastuskäyttöä? Jos tuo onnistuu, voisin ottaa sen itselleni pyöriteltäväksi.

Tämän laskelman mukaan pumpun lämmitysteho riittää ilman vastuksia noin -22 C ulkolämpötilaan.
Kaivo kestää arviolta noin 6,5 kW lämmitystehoisen pumpun, mutta sitäkin on mahdotonta sanoa tarkasti, kun kaivon ominaisuudet eivät ole tiedossa.
Saattaahan olla, että kaivo on sellaisessa kallioperässä, josta saadaan keskimääräistä enemmän lämpöenergiaa.

Kaivon syvyydestä on vaikea sanoa mitään ihan tarkkaa arvoa, koska ei ole tiedossa kallioperän kiviaineksen lämmönjohtokyky.
Paras tieto oli ollut tieto siitä, mitä olivat kaivoon menevän ja sieltä palaavan nesteen lämpötilat kovimmilla pakkasilla.

Kaivo menee todennäköisesti vähän liian kylmäksi uudemmalla ja tehokkaammalla maalämpökoneella.
Ehdotan, että et vielä muuta keruupiiriä mitenkään, vaan katsot ainakin ensi talven. Seuraa maakierron lämpötiloja.
Päätä vasta sitten, teetkö jotain keruupiirille.

Kierron Dt pitäisi olla noin 3 astetta ja maahan menevän lämpötila ei saisi olla -4 astetta kylmempää.
-5 C menolämpötilalla kaivoon menevän putken ympärille muodostuu paksu jäävaippa.
Jää on vettä kevyempää ja se nostaa alas menevää putkea, joka menee mutkalle kaivon yläosassa.
Mutkalle taipunut putki haittaa virtausta ja keruun Dt kasvaa suuremmaksi.
Lopulta heikentynyt kierto pysäyttää pumpun, kun kaivoon lähtevän nesteen lämpötila menee -8 C asteeseen.

Maalämpökone pysähtyy viimeistään silloin, kun pumpulta maahan lähtevän lömpötila laskee -9 C arvoon.
Pysäytys tehdään siksi, ettei koneen höyrystinlämmönvahdin jäätyisi.

Lähetän sinulle koko laskelman sähköpostiisi.

[Vormisto]

Onko tiedossa miten alhaalla keruuliuoksen lämpötilat on käyneet kovimpien pakkasten aikaan ?
Onko esim joskus joutunut pysäyttämään lämpöpumpun ja lämmittämään vain vastuksilla kaivon jäätymisen välttämiseksi?
Onko nykyinen lämpökaivo 2-vai 3 putkinen?

Keruulioksen lämpötiloista ei ole tilastotietoa, vanha kone ei kerää dataa.

Kaivon kanssa ei ole ikinä ollut jäätymisongelmia.

Kaivo on 3-putkinen.

[Vormisto]

Kierron Dt pitäisi olla noin 3 astetta ja maahan menevän lämpötila ei saisi olla -4 astetta kylmempää.
-5 C menolämpötilalla kaivoon menevän putken ympärille muodostuu paksu jäävaippa.
Jää on vettä kevyempää ja se nostaa alas menevää putkea, joka menee mutkalle kaivon yläosassa.
Mutkalle taipunut putki haittaa virtausta ja keruun Dt kasvaa suuremmaksi.
Lopulta heikentynyt kierto pysäyttää pumpun, kun kaivoon lähtevän nesteen lämpötila menee -8 C asteeseen.

Tämän tiedon pistän tarkasti talteen ja seuraan tilannetta talvella. Kiitos!

[Vormisto]

Pikainen päivitys siitä, miltä tilanne tämän laitteistopäivityksen kanssa nyt näyttää. Valituksi tuli lopulta Nibe F1155-6 EM, josta on maksimitaajuus nostettu 120Hz:iin eli toimii 8kw koneena. Vieressä on Nibe VPB300R-varaaja. Laitteisto on ollut käytössä lokakuun alkupuolelta ja hyvin on toiminut. Sähkön kulutus on ollut huomattavasti alempi kuin vanhan Ekowellin kanssa. 20 vuoden ikäero näkyy energiataloudellisuudessa selvästi ja säästöä tulee.

Pakkasten kiristyessä on jännitetty sitä, miten vanhaa Ekowelliä pienempitehoinen Nibe ja alamittainen kaivo pakkasista selviävät. Nyt on ensimmäiset kovat pakkaset koettu ja havainnot tehty. Toissa yönä meillä oli kovimmillaan reilu 26 astetta pakkasta. Toki tämä pakkasjakso oli lyhyt, mutta kertoo jo jotain.

Pelkällä kompuralla mentiin koko ajan. Sähkövastusta ei ole laitteiston käyttöönoton jälkeen käytetty vielä yhtään. Kaivolle meno oli alimmillaan tasan -5 ja kaivolta tulo alimmillaan -1,1. Noin alhaiset lukemat oli vain lyhkäisiä piikkejä, muuten kylmimmillä keleillä mentiin suunnilleen tasolla -4,0/-0,7. Jotain jään muodostusta kaivossa näillä lukemilla varmaankin on ollut, mutta ainakaan näin lyhyen kylmän jakson aikana siitä ei ole ollut mitään haittaa.

Juuri nyt näyttää siltä, että voin unohtaa ajatukset lisäporauksista. Katsotaan, muuttuuko mieli, jos joskus on pitkä jakso tulipalopakkasia. Veikkaan, että mieli ei muutu. Näin kylmät kelit ei ole etelärannikolla edes jokavuotisia.

[Roori]

Onko ihan fakta lukemia heittää mitä Ekowell>>Nibe vaihto on kuluttanut vähemmän sähköä?

[Vormisto]

Onko ihan fakta lukemia heittää mitä Ekowell>>Nibe vaihto on kuluttanut vähemmän sähköä?

Lämpöpumpulle ei ole omaa mittaria, eli voin ainoastaan verrata kokonaiskulutusta niiltä vuosilta, kun on ollut etäluettava mittari. Ainoat kokonaiset kalenterikuukaudet Niben kanssa on olleet marras- ja joulukuu. En osaa sanoa, onko muu kulutus ollut miten samaa, eli onko esim. Hetivalmis kiuas ollut koko ajan muhimassa vai ei ja miten usein on saunottu. Mutta oletetaan, että muu kulutus on ollut suunnilleen samaa eli ero johtuu parikymmentä vuotta modernimmasta maalämpösysteemistä (tai säästä).

Tilanne näyttä tältä:
- Marraskuut 2014-2017 (vanha Ekowell): keskiarvo 1540kwh/kk.  Nibellä 11/2018: 1155 kwh.
- Joulukuut 2014-2017: keskiarvo 1874 kwh/kk. Nibellä 12/2018: 1438 kwh.
- Tammikuut 2015-2018: keskiarvo 2004kwh/kk. Nibellä 1.-22.1.2019 1112 kwh eli koko kuu lienee jotain reilut 1500kwh.

Tällä lyhyellä kokemuksella, lämmityskaudella näyttäisi tulevan säästöä  vajaat 500 kwh/kk

[Roori]

Lämpöpumpulle ei ole omaa mittaria, eli voin ainoastaan verrata kokonaiskulutusta niiltä vuosilta, kun on ollut etäluettava mittari. Ainoat kokonaiset kalenterikuukaudet Niben kanssa on olleet marras- ja joulukuu. En osaa sanoa, onko muu kulutus ollut miten samaa, eli onko esim. Hetivalmis kiuas ollut koko ajan muhimassa vai ei ja miten usein on saunottu. Mutta oletetaan, että muu kulutus on ollut suunnilleen samaa eli ero johtuu parikymmentä vuotta modernimmasta maalämpösysteemistä (tai säästä).

Tilanne näyttä tältä:
- Marraskuut 2014-2017 (vanha Ekowell): keskiarvo 1540kwh/kk.  Nibellä 11/2018: 1155 kwh.
- Joulukuut 2014-2017: keskiarvo 1874 kwh/kk. Nibellä 12/2018: 1438 kwh.
- Tammikuut 2015-2018: keskiarvo 2004kwh/kk. Nibellä 1.-22.1.2019 1112 kwh eli koko kuu lienee jotain reilut 1500kwh.

Tällä lyhyellä kokemuksella, lämmityskaudella näyttäisi tulevan säästöä  vajaat 500 kwh/kk

No onhan tuo sitten jo jonkin verran, hihanvarresta kun tiputtelee marras-huhti keskiarvolla -400kWh vähemmän ja loput 6kk -200kWh vähemmän niin tuosta kopsahtaa kirstuun:
-6*400-6*200=-3600kWh =>> noin 0.12c/kWh*3600kWh = -400€/vuosi säästöä eli 10v tommosta niin jo 4000€ eli teoriassa kirii hintansa ~20v (en tiedä kylläkään mitä maksoit vaihdosta) ja ei tietysti noin kauaa voisi lykätä vaihtoa (taas lukematta edellisiä että oliko jo pakko muutenkin vaihtaa).
Tämä tämmösenä muttuiluna 

PS. tässä samalla tulee hajateltua missä kohtaa järkevintä olisi vaihtaa...vielä kun saisivat noihin invertteri pumppuihin vähän lisää älyä 

[euroshopperi]

3-putkinen keräin taitaa pelastaa tässä koko homman. Reikään ei mahdu vettä niin paljon, että alkaisi rutistaa keräimiä ja nosteen vaikutus myös eliminoituu. Taitaa vielä lisäksi kerätä paremmin lämpöä pohjaltakin.

[Vormisto]

No onhan tuo sitten jo jonkin verran, hihanvarresta kun tiputtelee marras-huhti keskiarvolla -400kWh vähemmän ja loput 6kk -200kWh vähemmän niin tuosta kopsahtaa kirstuun:
-6*400-6*200=-3600kWh =>> noin 0.12c/kWh*3600kWh = -400€/vuosi säästöä eli 10v tommosta niin jo 4000€ eli teoriassa kirii hintansa ~20v (en tiedä kylläkään mitä maksoit vaihdosta) ja ei tietysti noin kauaa voisi lykätä vaihtoa (taas lukematta edellisiä että oliko jo pakko muutenkin vaihtaa).
Tämä tämmösenä muttuiluna 

PS. tässä samalla tulee hajateltua missä kohtaa järkevintä olisi vaihtaa...vielä kun saisivat noihin invertteri pumppuihin vähän lisää älyä 

No kyllä tuo koko setti maksoi 5-numeroisen määrän euroja, olihan siinä lämpöpumppu, varaaja, asennus ja ison vanhan melkein 400kg (tyhjänä) hirviön irrotus ja kierrätys. On siinä ja siinä maksaako itsensä takaisin elinkaarensa aikana verrattuna siihen teoreettiseen vaihtoehtoon että vanhaa olisi voinut vielä pitkään ajaa. Tällä ei tietysti ole merkitystä, kun vanha tuli tiensä päähän. Mutta on tuo ihan mukava säästö, ottaen huomioon että vanhakin oli maalämpöpumppu.

Meillä ehdittiin jo muutama vuosi miettiä, että pitäiskö lämpöpumppu uusia ennen kuin se hajoaa. Mietittiin vähän liian kauan, olis vaan pitänyt ryhtyä toimeen silloin kun alkaa tuntumaan siltä, että nyt on aika uusia. Tämä näin jälkiviisaasti vinkkinä annettakoon.

[maalämmittää]

Lämpöpumpulle ei ole omaa mittaria, eli voin ainoastaan verrata kokonaiskulutusta niiltä vuosilta, kun on ollut etäluettava mittari. Ainoat kokonaiset kalenterikuukaudet Niben kanssa on olleet marras- ja joulukuu. En osaa sanoa, onko muu kulutus ollut miten samaa, eli onko esim. Hetivalmis kiuas ollut koko ajan muhimassa vai ei ja miten usein on saunottu. Mutta oletetaan, että muu kulutus on ollut suunnilleen samaa eli ero johtuu parikymmentä vuotta modernimmasta maalämpösysteemistä (tai säästä).

Tilanne näyttä tältä:
- Marraskuut 2014-2017 (vanha Ekowell): keskiarvo 1540kwh/kk.  Nibellä 11/2018: 1155 kwh.
- Joulukuut 2014-2017: keskiarvo 1874 kwh/kk. Nibellä 12/2018: 1438 kwh.
- Tammikuut 2015-2018: keskiarvo 2004kwh/kk. Nibellä 1.-22.1.2019 1112 kwh eli koko kuu lienee jotain reilut 1500kwh.

Tällä lyhyellä kokemuksella, lämmityskaudella näyttäisi tulevan säästöä  vajaat 500 kwh/kk

Sään vaihtelun aiheuttamaa vaikutusta voi "pestä" käyttämällä esim. ilmatieteenlaitoksen paikkakunnalle tarjoamia lämmitystarvelukuja, noiden kulutustietojen rinnalla.