Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Pelletistä maalämpöön koillismaalla  (Luettu 4547 kertaa)

Poissa matasuo

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumi
Pelletistä maalämpöön koillismaalla
« : 16.08.18 - klo:08:37 »
Hei

Kiitos hienosta foorumista ylläpidolle ja kaikille osallistujille. Todella paljon tietoa ja kokemusta jaossa.
Samasta tuntuu olevan valitettavan paljon puutetta pumpun myyjillä ja asentajilla.

Saaneeraus kohde on -64 rakennettu 150m² talo, sekä vanha navetta jossa 100m² puolilämmintä tilaa. Taloon on tehty eristys remppa 30 vuotta sitten, sekä 3xikkunat. Pelletti lämpökeskus on navetan puolella josta 15m eristetty kanaali taloon. Navetta ei ole kovin häävisti eristetty.
Talossa patterit, pesutiloissa lattialämpö. Navetassa lattilämpö ja pattereita. Menovesi maksimi 50°

Lämmintä käyttövettä menee paljon! Eläimiä ja suihkunorppia:)

Pellettiä on mennyt 8 tonnia vuodessa +-500kg riippuen talvesta. Maksimi päivä on tainut olla 80kg! (pakkasta -40)
Pellettipoltin on uusi ja hyvä mutta kattila 30 vuotta vanha. Hyötysuhde voi olla melko huono. Kattila lämmittää 2500litran varaajaa.
Varaaja on vanha Rautaruukin pajalla rakennettu ISOLLA käyttövesikierukalla. Varaajan eristin 5 vuotta sitten hyvin(100mm uretaania) ja sen haluaisin pitää. Aurinko lämpöä tulevaisuudessa?

Vaakapiiriä sopii peltoon riittävästi.

pumppua olen suunnitellut itse niben 12kw joko invertteri tai on/off. maapiiri 2x350m melko kosteaan suopeltoon puolet.

Eli mitoitukseen apua ja ajatuksia varaajan käyttöön. Myös pumppu vaihtoehdot kiinnostaa. Vaatimuksena helppokäyttöisyys ja luotettava etäkäyttö mahdollisuus.

Kiitos

Markku
« Viimeksi muokattu: 18.08.18 - klo:11:41 kirjoittanut tomppeli »

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: Pelletistä maalämpöön koillismaalla
« Vastaus #1 : 16.08.18 - klo:12:57 »
Lainaus
ajatuksia varaajan käyttöön.

Meillä on tuollainen liitekuvan tapainen systeemi,voi lämmittää puukattilalla,maalämpökoneella tai sähkövastuksella yhdessä tai erikseen 1250l:n varaajaa tilanteen mukaan.Käytännössä 99% lämmitys on jäänyt maalämpökoneen hoidettavaksi.

Jos hankit invertterilämpöpumpun niin silloin kannattaa miettiä kannattaako isoa varaajaa yhdistää siihen koskapa invertterilämpöpumppu osaa tehdä lämpöä juuri sen verran kuin talo kuluttaa eikä sen puolesta tarvitse varaajaa.

Käyttöveden lämmitystä varten kannattaa hankkia lämpöpumppuun integroitu käyttövesivaraaja(200-300l) niin ei tartte kesäaikaan isoa varaajaa sen takia pitää kuumana
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa matasuo

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Pelletistä maalämpöön koillismaalla
« Vastaus #2 : 16.08.18 - klo:14:40 »
Jotain tuon tapaista mielessäni olen hahmotellut. Kattilan mielellään pitäisin vaikka ei sitä varmaan paljoa tule lämmitettyä.

 Voiko maalämpöpumpun säätää pitämään varaajan yläosan vaikkapa yhden asteen lämpimämpänä kuin menovesi pyynti? onko lämpöpumpuissa yleensä shunttille ohjaus vai miten homma oiken pelaa? Käyttövesi tulisi ensin varaajan kierukan kautta, jossa se vähän esilämpenisi. Lopullinen kuumennus sitten pumpun varaajasta. Onko lämpöpumpulle hyväksi pitkät käyntiajat? Tai vastaavasti maapiirille pitkät palautumis ajat?

Markku


Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: Pelletistä maalämpöön koillismaalla
« Vastaus #3 : 16.08.18 - klo:15:20 »
Lainaus
Voiko maalämpöpumpun säätää pitämään varaajan yläosan vaikkapa yhden asteen lämpimämpänä kuin menovesi pyynti? onko lämpöpumpuissa yleensä shunttille ohjaus vai miten homma oiken pelaa?

Yleensä menoveden lämpötila määräytyy ulko- ja huonelämpötilan mukaan säätyvän lämpökäyrän mukaan.Ohjauslogiikka siis kontrolloi jatkuvasti että menovesi on sopivan lämmintä.

Käytännössä on/off lämpöpumppu lämmittää varaajan veden lämpötilan pari-kolme astetta korkeammaksi kuin menoveden pyytämä lämpötila on ja kompressori pysähtyy.
Kun varaajan lämpötila on laskenut menoveden pyytämään lämpöön käynnistyy kompressori uudestaan ja sama toistuu.Varaajaa siis tarvitaan kohtuullisten käynti/taukojaksojen aikaansaamiseksi kompressorille,sopiva käyntisykli on 1-2h.
Liian lyhyet käyntisyklit rasittaa tarpeettomasti kompressoria,jos tulee esim 10 käynnistystä tunnissa niin kompressorin kestoikä jää lyhyeksi mekaanisten rasitusten takia

Invertterilämpöpumppu pystyy pitämään varaajan ja menoveden lämpötilan juuri asetuksen mukaisena koska kompressori pyörii jatkuvasti,ainoastaan pyörimisnopeus muuttuu lämmöntarpeen mukaan,tässä ei siis varaajasta ole juurikaan hyötyä.

Yleensä kaikkiin lämpöpumppuihin on saatavissa shuntti,joihinkin lisävarusteena,kehitys näyttää kuitenkin menevän siihen suuntaan että logiikan lämpökäyrä pystyy säätään menoveden lämpötilan riittävän tarkasti ilman erillistä shunttia,jos tarvitaan kaksi- tai useampi lämmityspiiri joissa on eri menoveden lämpötilat niin niihin on shuntti+ohjauskortti saatavana.

Lisäksi tietysti säätöpuolen voi rakentaa yksilöllisesti,esim meillä on niin vanha lämpöpumppu ettei logiikoita vielä ollut niin lisäsin Ouman EH-80 shunttiin mikrokytkimen joka kytkee kun shuntti ajaa täysin auki ja kompressori käynnistyy,kun varaajan lämpötila on noussut n 4 astetta niin shuntti alkaa kääntyä pienemmälle,mikrokytkin avautuu ja kompressori pysähtyy.
Tämä siis ohjaa kompressoria Oumanin lämpökäyrän mukaan
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Pelletistä maalämpöön koillismaalla
« Vastaus #4 : 18.08.18 - klo:11:42 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
En saanut rakennustietojen perusteella laskien polttoaineen vuosikulutusta niin pieneksi, kuin olit ilmoittanut.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 12 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä.
Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Kiinteistö ”matasuo”         TAIVALKOSKI   (Pohjois-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talo: Patterilämmitys, 21 C, 150 m2, 375 m3,      7,50 kW   21 328 kWh
- Navetta: Patterilämmitys, 12 C, 100 m2, 220 m3,      4,27 kW   8 580 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX7 QUADRIGA H32+32/S28+22/142, +45 C, 15 metriä,       0,20 kW   1 793 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      12,0 kW   31 701 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( PATTERILÄMMITYS  +46 C )
• Kiinteistö,  250 m2,  595 m3       3,3 COP   11,36 kW   31 701 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,6 COP   0,68 kW   6 000 kWh
- Yhteensä      3,2 SCOP   12,0 kWh   37 701 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus      -1 100 kWh   0,35 kW   36 601 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   36 601 kWh
- Pumpulla tuotetaan       12,00 kW   36 600 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   36 601 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   12,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   12,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -39 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   8,4 kW   25 009 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      11 592 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)   11 592 kWh
Tarvitaan 2 x 194 m = 388 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,62 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille yhtä kaivoa kohden:               
• Kaivon painehäviö 0,31 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      0,24 bar (24 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,31 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      0,14 bar (14 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,31 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      0,09 bar (9 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 850 metriä, upotussyvyys vähintään 1,5 m. Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa matasuo

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Pelletistä maalämpöön koillismaalla
« Vastaus #5 : 18.08.18 - klo:13:43 »
Hei

Kiitos laskelmasta. Talossa on puulla lämpiävä sauna ja sitä lämmitetään 3-4 krt viikossa. Lisäksi yöksi lämpötilaa talossa lasketaan 2°.
Muuten on niinkuin kirjoitin.

Miten tuo vaakapiirin toteutus kannattaisi tehdä?

Markku

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Vs: Pelletistä maalämpöön koillismaalla
« Vastaus #6 : 19.08.18 - klo:07:25 »
2*400m varmasti riittää teille, mutta jos on helppo levittää niin 2*500m rullat sitten. Normaalia putkea sitten eikä porakaivojen 2,4mm seinämäistä. Tomppelin ohjelma antaa syvyydeksi vähintään 1,5m? Mihinkähän tuo perustuu. Reiluun metriin minä suosittelisin.
Kun maalämpö kytketään isoon varaajaan saavuttaako invertterillä mitään etuja kun ne taitaa olla hakusalla muutenkin? Jotain 12kW tehoista on/offia itse katselisin tuohon laitteeksi.
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *