Kompuran käyntiajoista

[tulkku]

Moi!

Mieltäni askarruttaa oman Ekowell EVT 752:n käyntiajat, näillä n. -5 asteen pakkasilla kompura käy 15 minuuttia ja huilaa 15 minuuttia. Onko OK? Nollakeleillä suhde on noin 10 minuuttia/puoli tuntia. Eli käykö liian usein liian lyhyitä pätkiä?

Tiedonkeruuketjussa tietoja lisää, tähänkin niitä laitan pyydettäessä, jos jollain on kommentoitavaa. Kiitos.

[eksile]

Vaikea kommentoida ilman asetustietoja.
Laita näkyville:

Varaaja Ala min / max
Varaaja Ylä min / max
Differenssi
1. piirin käyrä / suuntaissiirto
2. piirin käyrä / ss
Onko pumpun lämpötila automatiikka päällä (sisälämpötilan säätö: Perusnäyttö - F2 - F2 -F2)?
Onko huonetermostaatteja, onko lattiakierrot säädetty kohdalleen?

Kulutuksenne kuutioihin suhteutettuna on pari kWh/kuutio/vuosi  enemmän kuin meillä. Käyttövesikään tota tuskin selittää, meillä suihkuttelee 5 henkee päivittäin ja saunotaan muutaman kerran viikossa.

Valkeakoski on pohjoisempana kuin keskiuusimaa, siitä tullee ainakin osa erosta.

Käyntiaikavertailu päällä - pois ei oikeastaan kerro mitään, koska ton sisälämpötilan automatiikan takia käyntijaksojen pituudet vaihtelee runsaasti. Just katoin graafista että esimerkiksi 1.1. klo 18.00 - 2.1.09 klo 18.00 ulkolämpötila laski suhteellisen tasaisesti -5:stä -8:n asteeseen. Tolla aikavälillä pumpun käyntiajat vaelsi välillä 15 min käyntiä - tunti taukoa, 45 min käyntiä - 15 min taukoa ja kaikkea siltä väliltä.

Tämä johtuu siitä että automatiikka pyrkii pitämään sisälämpötilan vakaana ulkolämpötilasta riippumatta. Ulkolämpötila menee alas - menoveden lämpöä ylös ja jos vielä samaan aikaan sisälämpötila on laskussa menoveden lämpöä nostetaan entisestään.
Tässä tilanteessa pumppu tekee töitä tosissaan mutta kun seuraavaksi taas ulkolämpötila nousee otetaan menoveden lämpöä alemmas ja käynnit harvenee. Samoin jos sisälämpötila on nousussa.

Ehkä parhaiten/nopeiten saat selville "normikulutuksen" kun otat jonkin aikaa päivittäin ylös kilowatit ja ulkolämpötilan noin keskimäärin. Logiikan arvoja/rajoja säätämällä ja taas mittaamalla saat verrokkiarvoja ja huomaat kyllä jos kulutus menee ylös/alas eli onko tehty säätö ollut oikeaan suuntaan.

Tämä vie aikaa ja ...noh, kaikilla ei nikotiiniriippuvuutta ole.

Aluksi kuitenkin jos laitat nyt noi kysymäni jutut ensin näkyviin niin pähkäillään alkuarvot läpi.

[tulkku]

Kiitos eksile.

Eli:

Varaaja Ala min   30 / max  50
Varaaja Ylä min   55 / max  65
Differenssi     6  
1. piirin käyrä  12  / suuntaissiirto  0
2. piirin käyrä  11  / ss  1
Onko pumpun lämpötila automatiikka päällä (sisälämpötilan säätö: On päällä

Onko huonetermostaatteja, onko lattiakierrot säädetty kohdalleen? On huonetermostaatit, kierrot säädetty Warmian toimesta. Kaikissa muissa huoneissa toimilaitteet täysin auki, paitsi yhdessä makuuhuoneessa säädetty termostaatilla 20 asteeseen. Joten piireissä vapaa kierto.

Katsoin äsken päivittäisen käyntiajan, karvan alle 9 h. Käyntiajan lopussa maasta tulevan liuoksen lämpö -0.7, maahan lähtevä -2.7. Pakkasta klo 20 oli - 3 astetta. Menovesi näytti olevan 26 astetta.

Noi käyntiajat on mulla yleensä erittäin tarkkaan samanpituiset aina samalla lämpötilalla, esim. -5 asteessa se on aina se 15 min - 15 min.(tarkempaa tutkimusta vain tältä vuodelta tosin.) Sisälämpötila on aikas tasainen, ei paljon heitä siitä pyydetystä 22 asteesta.

Eli kaikki ihan ok, mutta just toi käyntiaikojen tiheys on ihmetyttänyt. Että oisko parempi jos kävis vaikka kauemmin kerrallaan, mutta että käynnistyksiä tulisi harvemmin. Mitä kompura useista käynnistyksistä tykkää...

[_ead_]

Meillä Ekowell ECT-500. Tässä on 260 litran varaaja, joka on mielestäni hieman liian pieni siinä mielessä, että käynnistyksiä tulee usein ja käyntiajat ovat lyhyehköjä. Tosin lämmintä on riittänyt, lämmin käyttövesi ei ole koskaan loppunut ja sähkövastuksia ei ole koskaan käytetty, joten ongelma on lähinnä akateeminen.

Käyntiaikoja pidentääkseni olen säätänyt differenssin maksimiarvoon 10. Näillä -5 keleillä kompressoria ajetaan alasäiliön ohjaamana 30 -> 40 asteeseen. Kompura on käynnissä n. 20 min. ja lepää n. 30 min (silloin kun ei käydä suihkussa/saunota).  Menovesi lattiaan 28 (käyrä 11). Voithan tuota differenssin nostoa kokeilla ja hakea itselle sopivan arvon. Kannattaa kuitenkin käyttöohjeesta lukea mitä differenssin nosto vaikuttaa lämpimän käyttöveden riittävyyteen.

[eksile]

Toimiiko differenssi alasäiliön osalta, eli kelaako se ton 6 astetta ylöspäin käyntijakson aikana vai katkaiseeko yläsäiliön yläraja käynnin? Tuntus vähän että se hakkaa vajaateholla kun 26 asteinen kiertovesi kuluttaa varaajan energiat vartissa. Paljonko on piirien yhteenlaskettu kierto l/min? Yläsäiliön yläraja saa olla ainakin 80, se ei siitä kärsi.

Äkkinäisin käyntiajan pidennys tulee lisäämällä differenssiä (mulla 1002:ssa 10) mutta toisaalta huolestuttaa/arveluttaa noi maapiirin meno-paluu lämpötilat.
Asut ilmeisesti ensimmäistä vuotta? Onko maaperä savea, siis keruupiirin ympärillä?
Kun jo nyt (-3 asteessa) mennään pakkaselle sekä meno- että paluupuolella, mieleen tulee että piiri ei ole vielä asettunut eli maa ei ole tiivistynyt putken ympärille ja lämmönsiirtyminen on näin ollen heikkoa.
Keruun meno-paluun välinen ero (vain 2 astetta) kertoisi siitä että keruupiirin pumppu pyörii liian lujaa, samaan teoriaan sopisi että kierto ei ehdi lämmetä tarpeeksi ennen paluuta pumpulle.

Millä nopeudella I- ja II -piirin pumput ovat? Entä maapiirin pumppu? Mitkä on keruupiirin meno-paluu lämpötilat käynnin alussa?

Voisit tulevana viikonloppuna kun voit valvotusti kokeilla (siis jos olet kotosalla) vaihtaa differenssin 10:n ja pudottaa maapiirin pumpun, jos nyt täysillä niin II:lle. Differenssin muutos pakottaa pumpun nostamaan alasäiliötä sen 10 astetta joka käynnillä (yläsäiliön yläraja sinne 80:n) ja näin säiliöstä riittää energiaa pidemmäksi aikaa ja pumpun lepoaika kasvaa. Käyntiaika muutoksen pitäisi näkyä miltei välittömästi, mutta seuraa myös maapiirin lämpötiloja, jos sukeltaa enemmän pakkaselle niin palauta ensin differenssi esim. 7:n, seuraile ja jos piirin lämmöt palaa nykyiselle tasolle niin anna maapiirin kierron olla II:lla.

Mikäli keruupiiri putoaa enemmän pakkaselle, niin suositan jatkoa nykyisillä asetuksilla ja palaamista säädön saloihin vuoden parin päästä kun maa piirin ympärillä on tiivistynyt. Käynnistyksiä tulee vielä siihen asti paljon, mutta eipä ole talokaan kylmänä kun ei ole keruu jäässä.

Jos tulee käyttövedestä pulaa niin nosta mieluummin alasäiliön alarajaa kuin pudota differenssiä, aste kerrallaan ylös kunnes riittää. Mulla alaraja nyt 31 astetta eikä ongelmia.

Onko toi lattiameno käyrän pyytämään vai logiikan kompensaation aikaansaama? Ks. Säätöketju -> menoveden kompensointi. Mikäli siinä on kompensaatio mukana pitäisi pumpun lepoajan kasvaa koska energiaa tarvitaan "ylilämpöisessä" talossa vähemmän.

[tulkku]

Differenssi toimii kyllä, eli lämmittää sen 6 astetta ja sitten kompura pysähtyy. Yläsäiliön lämpö tosin lähes tavoittaa ylärajan, muutenkin tuo yläsäiliö on lähes aina 65 astetta (tietenkin kun kulutusta ei ole).

Maalämpöpumppu on tehnyt töitä n. 1,5 vuotta, eli ihan ekaa vuotta ei asuta. Maa, jossa liuosputket makaa, on enimmäkseen kosteaa savimaata. Osa putkistosta, talolta peltomaahan,  on sitten hiekkaisessa sekamaassa.

Maapiirin pumppu on 2-asennossa, eli asteikko 1-3.   1- ja 2- piirien kiertopumput ovat molemmat 3-asennossa eli täysillä. N. minuutti käynnistymisestä, maapiirin lämpötilat on meno -1,9 / paluu 0,8.  Ennen käynnistymistä 4,7 ja 2,6 .. mikä ei nyt oleellista olekaan.

Lattian menoveden lämpö on käyrän mukainen, takkaa lämmitettäessä kompensaatio on yleensä n. 3 astetta pienempi kuin käyrän mukainen menoveden tavoite.

[guru]

Mikä on lämmönkeruuputkiston rakenne ? Voihan virtaus olla niin laminaari ettei lämpöä "tartu"

[tulkku]

Enpä vielä ehtinyt nostella differenssiä, mutta vaikka pakkasta on nyt 17 astetta, käyntiajat eivät juurikaan ole tihentyneet verrattuna - 5 asteeseen. Maapiirin lämpötilat näyttivät olevan meno -2,5 ja tulo -0,1.

Ja tuosta lämmön tarttumisestakaan en oikein tiedä, itse asiassa olen ihan kohtuutyytyväinen kulutuslukemiin näillä pinta-aloilla/tilavuuksilla (160/650). Just katoin tammikuun kulutuksen, kokonaiskulutus 1846 kWh, josta lämmityksen osuus 1009 kWh. Tosin tänä vuonna lämmityskertoja takalla noin kymmenen(pari pesällistä/kerta) kun viime vuonna ei yhtään ja silloin kulutus tammikuulta 1853 kWh. Tietysti aina vähemmällä voisi päästä, jos systeemi toimisi täydellisesti.

Eli kulutukseen tyytyväinen, vielä kun saisi käyntikertoja hieman harvennettua, siihen saattaa auttaa tuo differenssiarvon muutos.

[_ead_]

Tuossa differenssin nostossa kannattaa myös muistaa se, että se hieman huonontaa hyötysuhdetta, koska alasäiliö ajetaan kuumemmaksi. Toisaalta käyntijakson alkuhetkillä hyötysuhde ei ole parhaimmillaan. Ja näitä huonon hyötysuhteen käynnistyshetkiä on tietenkin vähemmän, jos differenssiä nostaa. Siinäpä onkin sitten mietittävää: pätkäkäynti vs. hieman huonompi hyötysuhde pidemmän käyntijakson lopussa.

(Disclaimer: En ole mikään asiantuntija: nuo yllämainitut asiat on tältä foorumilta joskus luettu ja kenties väärin ymmärretty )

Ja selvennykseksi yläsäiliön yläraja asetuksesta. Asetuksen nimi on hieman harhaanjohtava: esimerkiksi meillä yläsäiliön yläraja-asetus on 62 astetta ja tänään yläsäiliön lämpötila on kuitenkin huidellut jossain 80 asteen tienoilla. Ainakin meidän ekoloki-versiossa asetus vaikuttaa korjaavasti vain kompressorin käyntialueeseen: jos yläsäiliön lämpötila alittaa yläsäiliön yläraja-asetuksen, käyntialueen alarajaa nostetaan. Eli jos haluaa ajaa pumppua alasäiliön ohjaamana mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella (alhaisilla alasäiliön lämmöillä), pitää yläsäiliön ylärajaa laskea. Ja asetuksen laskeminen vaikuttaa puolestaan lämpimän käyttöveden riittävyyteen.

[guru]

Tuo yläsäiliön yläraja,eihän siihen voi mitenkään vaikuttaa kuin välillisesti se on täysin höyrystymislämmöstä,lauhtumislämpötilasta ja lämpimän käyttöveden kulutuksesta kiinni.
Se on tulistuksenpoistoa, kylmäaineen tulistuminen tapahtuu kylmäprosesissa se vain joissain lämpöpumpuissa siirretään hyötykäyttöön toisissa ei, Ekowell näyttää olevan tehokkain tuon ilmaislämmön käyttäjä

[evt752]

Moi!

Mieltäni askarruttaa oman Ekowell EVT 752:n käyntiajat, näillä n. -5 asteen pakkasilla kompura käy 15 minuuttia ja huilaa 15 minuuttia. Onko OK? Nollakeleillä suhde on noin 10 minuuttia/puoli tuntia. Eli käykö liian usein liian lyhyitä pätkiä?

Oletko seurannut, käykö alasäiliön lämpötila min - min+diff välillä? Pumpussa on muitakin parametreja, jotka vaikuttavat siihen, missä vaiheessa kompressori käynnistyy. En vaan muista mitä ne olivat, mutta jos muistan oikein, menoveden lämpötilavaatimus voi aiheuttaa sen, että lämpötila ei saavuta koskaan (kovemmalla pakkasella) alasäilön minimiä. Tällöinkin diff-asetus pitäisi vaikuttaa, eli alasäiliön lämpötila nousee, mutta edelleen min/max asetusten ero pitäisi olla diff-asetuksen verran, kunnes (mahdollisesti) tulee alasäiliön yläraja vastaan. Jokatapauksessa, ihan maalaisjärjellä, olennaista on, että alasäiliön lämptila min/max lämpötilojen erotus on vähintään (ja varmaan myös korkeintaan) käyntijaksolla diff-asetuksen verran. Itselläni se oli aluksi 6, taisin nostaa sen astetta ylemmäs.

[tulkku]

evt752 kysyi:

"Oletko seurannut, käykö alasäiliön lämpötila min - min+diff välillä?"

Olen, ja se on käynyt sillä välillä, joka näkyy kompressorin käyntiasetuksissa (en nyt muista tarkkaan sanamuotoa). Tosin joskus tuo min-raja on korkeampi, en tarkkaan tiedä mikä siihen vaikuttaa, mutta ainakin kovemmilla pakkasilla kompuran käynnistysalaraja voi olla jopa 40 astetta. Kuitenkin yleensä käyntiaika on 30.0-36.0 astetta, ja juuri noissa lämpötiloissa kompura käynnistyy ja pysähtyy.

Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille keskusteluun osallistuneille, saa jatkaa!  

[Rauski]

Se on tulistuksenpoistoa, kylmäaineen tulistuminen tapahtuu kylmäprosesissa se vain joissain lämpöpumpuissa siirretään hyötykäyttöön toisissa ei,

Nyt pitää tyhmänä kysyä, miten tuo prosessi sitten noissa toisissa sitten toimii, eikö niissä sitten hyödynnetäkään koko faasimuutoksen energiasisältöä, energian talteenotossa?

[tulkku]

Oikeastaanhan tuo lyhyt taukoväli johtuu siitä, että vesi jäähtyy alasäiliössä nopeasti. Eli kyllähän säiliön vesi lämpenee siihen 36 asteeseen ihan hyvin, mutta sitten tuo jäähtyminen 30 asteeseen, jolloin kompura taas käynnistyy, tapahtuu kohtuullisen nopeasti... Tuli vaan mieleen...näin väsyneenä..

[seppaant]

Oikeastaanhan tuo lyhyt taukoväli johtuu siitä, että vesi jäähtyy alasäiliössä nopeasti. Eli kyllähän säiliön vesi lämpenee siihen 36 asteeseen ihan hyvin, mutta sitten tuo jäähtyminen 30 asteeseen, jolloin kompura taas käynnistyy, tapahtuu kohtuullisen nopeasti... Tuli vaan mieleen...näin väsyneenä..

Nyt en viitsi lähteä Ekowellin sivuilta haeskelemaan pumppusi tietoja, vaan kerrohan itse.
Mitkä ovat varaajien tilavuudet
- Alavaraaja
- Ylävaraaja
Minkä valmistajan automatiikka koneessa on?
Valmistajan antama koneen otto/antoteho?

Mikä on koneen käyntiaikaprosentti
- Vuositasolla
- Kuukausitasolla
- Päivätasolla (viimepäivien pakkasilla, C???)

ATS

[evt752]

Oikeastaanhan tuo lyhyt taukoväli johtuu siitä, että vesi jäähtyy alasäiliössä nopeasti. Eli kyllähän säiliön vesi lämpenee siihen 36 asteeseen ihan hyvin, mutta sitten tuo jäähtyminen 30 asteeseen, jolloin kompura taas käynnistyy, tapahtuu kohtuullisen nopeasti... Tuli vaan mieleen...näin väsyneenä..

Noin minäkin sen ajattelin. Mikäs sitä jäähdyttää niin nopeasti? Ja nopea jäähtyminen viittaa kovaan kulutukseen, eli se pitäisi näkyä kwh-lukemassa. Meillä menee neljällä hengellä 130m2 alakerran (20cm:n yläpohjan eristeillä) noin 6MWh vuodessa ja käyntitauot ovat pidempiä kuin sinulla.

Tuli sitten mieleeni, että olisko mitenkään mahdollista, että se säiliö ei sitten lämpenekään sitä kuutta astetta? Vaikka mittari näyttää niin. Ei tosin hajuakaan miksi niin voisi olla.

Tai sitten säiliön tilavuus ei olekaan sitä mitä väitetään. Sinne on jäänyt rakentamisvaiheessa jotain... ylimääräistä.

[eksile]

Nonnih, palataas taas.
Ohessa taas selvitettävää:

Näkyykö Warmian jakotukeista kierto L/min? Jos näkyy, ynnää kierrot yhteen (I -piiri ja II -piiri erikseen) ja laita näkyville.
Lämmönjakopiirien kiertopumppujen nopeudet (I, II vai III)?
Paljonko lämmityspiirin menoveden lämpö putoaa kierroksella, eli meno- ja paluu lämpötila (F1)?
II-piirille ei ole erillistä paluulämmön näyttöä, mutta jos otat mittarilla lämmöt jakotukista esim. lattiaputken kiinnitysmutterista sekä meno-  että paluupuolelta niin saat lämpötilaeron riittävällä tarkkuudella.

Mittaus on "aikaherkkä", eli jos ulkolämpötila laskee/nousee nopeasti mittauksen aikaan, siitä aiheutuu isoja heittoja. Paras aika on mitata kun ulkolämpötila on ollut kohtuu vakaa pari päivää.

Pumppu näyttäisi ottavan maapiiristä normaalin annoksensa lämpöä eli 2,2 - 2,5 astetta, eli saadaan se mitä pyydetään. Kompuran tehot laskee hiukan kun mennään pakkasille maapiirin puolella, mutta se ei sulla ole ongelman aiheuttaja.

Laskeskelin että jos/kun alavaraajan tilavuus on luokkaa 280 L, ja sitä lämmitetään 6 astetta sinne varautuu energiaa 7050 kJ --> about 1,9 kWh.
Että toi saadaan syötyä vartissa niin virtauksen pitäisi olla esim. 22 L/min ja meno-paluu lämpöero 5 astetta. Ei tunnu realistiselta.

Laskien edelleen mulla lämmitys/kuutio/vuosi on 9,5 kWh, sulla 11,7 kWh joten semmosen viidenneksen enemmän sun kuutiot syö, mistä sitten aiheutuukin.

Vertailun vuoksi mulla 293 m2, kierto 21,6 L/min (termarit auki myös) ja lämpötilaero meno-paluu 3,0 -5 asteen pakkasella.

Miltä sulla virtaukset/lämmöt näyttää?

[tulkku]

No niin, elikäs:

Ensin vastaukset "seppaant" -kysymyksiin.

Mitkä ovat varaajien tilavuudet?  V: En löytänyt Ekowelln manuaalista enkä sivuilta tähän vastausta. Oleellinen tieto, mutta tähän hätään en löydä. Ilmoitettu vaan 360 litraa.

Minkä valmistajan automatiikka koneessa on? Paisuntaventtiilit ja magneettiventtiilit Danfoss, Kiertopumput (liuos ja lämmönjako) Wilon, Joventan shuntit. Copeland scroll -kompura

Valmistajan antama koneen otto/antoteho?  3,2 kW/ 9,6 kW

Mikä on koneen käyntiaikaprosentti
- Vuositasolla
- Kuukausitasolla
- Päivätasolla (viimepäivien pakkasilla, C???)  

Eli viime vuonna pumpun kulutus 7600 kWh ja käyntitunteja 1785. Nyt tammikuussa kulutus 1009 kWh ja käyntitunnit 287.  Tässä yksi päivä, kun oli koko päivä n. -15 astetta tai enemmän, käyntitunteja oli reilu 13. Jos näitä tarkoitit.


Siten "eksile": n kysymykset:

Näkyykö Warmian jakotukeista kierto L/min? Jos näkyy, ynnää kierrot yhteen (I -piiri ja II -piiri erikseen) ja laita näkyville.
En näe/osaa katsoa litramääriä, mutta säätötaulukossa on tällaiset lukemat, joiden mukaan virtaukset on ilmeisesti säädetty. En tiedä onko luvut oletusarvoja silloin, kun vesi kiertää vapaasti:

Piiri I yhteensä: Jakotukki 1: 324 L/h  & jakotukki 2: 636 L/h. Piiri II: 287 L/h.

Eli Piiri I: 960 L/h =  16 L/min  & Piiri II: 287 L/h = 4,78 L/min. Voikohan olla tollaset.

Lämmönjakopiirien kiertopumppujen nopeudet (I, II vai III)? Molemmat III-asennossa.

Paljonko lämmityspiirin menoveden lämpö putoaa kierroksella, eli meno- ja paluu lämpötila (F1)?  Nyt -4 asteen pakkasella, menolämpötila 27 astetta ja paluu 25,5 astetta. II piirin paluuta en tähän hätään saa.

[eksile]

Ok, pärjätään näilläkin (voit kyllä mitata sen kun pystyt, varmuuden vuoksi), eli jos oletetaan että se II -piirin menoveden lämpötila laskee 4 astetta, niin kierto "syö" lämpötehoa n. 0,76 kWh vartissa.

Pöntössä on reservissä käynnin jälkeen lähes 2 kWh joten tauon pitäisi olla tommonen 3 varttia eli 45 minuuttia, ellei muuta lämpimän veden käyttöä ole samanaikaisesti.

Vaikuttaisi siltä että nyt on anturissa (eli alasäiliön alaosan anturi) joka valvoo tota differenssiä ongelma.

Nosta jossain vaiheessa se differenssi kokeeksi 8:n niin katsotaan onko sillä sellainen vaikutus kuin pitäisi. Siis 6 --> 8.

[tulkku]

No niin, nostin eilen illalla differenssin 6 --> 8 ja pääsin äsken klo 22 jälkeen seuraamaan vaikutusta. Olosuhteet samat kuin eilen, - 4 astetta pakkasta. Menoveden lämpö sama 27, paluu 25,5.

Klo 22.05, kun kompura pysähtyi, tapahtui: taukoa 39 min - käyntiä 15 min - taukoa 29 min - käyntiä 16 min - taukoa 24 min - käyntiä 16 min - taukoa 23 min - käyntiä 18 min- taukoa 23 min

Tänä 3.5 tunnin aikana lämpötila on laskenut - 5:een ja menoveden lämpö on vähän yli 28 astetta.

Askel parempaan suuntaan, kai...

[seppaant]

Mennäänpäs vähän sivuun varsinaisesta asiasta.

Käyntiajan lopussa maasta tulevan liuoksen lämpö -0.7, maahan lähtevä -2.7. Pakkasta klo 20 oli - 3 astetta.

Minua hämmästyttää, kun maapiiri käy lähes jatkuvasti pakkasen puolella.
Sinullahan on pintaputkisto 2x300m.
Olisiko mahdollista, että liuos kiertäisi vain toisessa lenkissä?

Onko lenkkien lähdöt luoksepäästävässä paikassa, jos on niin mittaa kummankin lenkin meno ja paluulämpötila (menonhan pitäisi kuitenkin olla sama kummassakin). Putkiston huurtumisestakin voi tehdä johtopäätöksiä.
Jos lämpötiloissa on epätasapainoa, niin onko venttiilejä, joilla voi säätää lenkkien virtauksia.
Jos on venttiilit, niin kannattaa ajaa kumpaakin lenkkiä yksinään jonkin aikaa ja seurata lämpötilojen kehitystä. Paisuntasäiliön pintaa tulee seurata, jos lenkeissä mahdollisesti ollut ilma lähtee liikkeelle.

Toinen ihmetyksen aihe?
Yksikerroksisen talon pinta-ala on 160m2 (ulkoseinien mukaan?), tilavuus 650m3 (ilmamäärä?)
Näistä laskien huonekorkeus olisi reilu neljä metriä?

ATS

[tulkku]

Joo, ainakin mittaukset maapiirissä näyttävät yleensä hieman pakkasen puolella, jopa kierrosta tulevakin hieman. Enpä silti ole huomannut putkien olevan huurteessa käyttöönoton jälkeen, jolloin aloin betonilaattaa lämmittämään. Joten onkohan noihin mittauksiin luottamista. Äsken menon lämpötila -2,2 astetta ja paluun maasta +0,4, pintalämpömittarilla en saanut alle +2 asteen lukemia kummastakaan, en tiiä kuinka tarkimman saisi. Maaliuosputkien tulo on helposti nähtävillä teknisessä tilassa, piirejä ei saa suljettua erikseen.

Tai jos tuo maa-aines sittenkin on hieman epäsopivaa, tai sitten varsinaiseen peltoon menevällä osalla putket liian lähellä, siinä kun ei kompromissejä pystynyt tekemään. Eli lämpöä keräävä putkisto jäänyt liian lyhyeksi..? En tiiä.

Ja sitten tuohon kuutiomäärään. Meillä on "moderni, paljon sähköä syövä   " vaimon suunnittelema, pitkästä rakennettu, talo. Eli pulpettikatollinen, korkeat vinosisäkatot muualla paitsi 1 mh ja eteinen + märkätilat. Talon pitkittäissuunnassa (17m) huonekorkeus on n. metrin leveydeltä 5,4/5,2 metriä ja toisen puolen kaikki makuuhuoneet on toiselta seinältään 5,2 m ja toiselta 4 metriä. Plus toisen puolen keittiö-olohuoneyhdistelmä (samaa tilaa) on 4 m ja 3 m seinät. Eli avaruutta löytyy.

Eksile kysyi yks päivä II-piirin paluun lämpöä, se on n. 2 astetta viileempi kuin menoveden lämpö.  

Sit semmonen asia, mikä mulla on jäänyt "huomioimatta".. Eli mulla on kaikki teknisessä tilassa olevat käyttövesi- ja lattialämmitykseen lähtevät kupariputket vielä eristämättä  . Kuinka paljon toi vaikuttaa, putkea on noin 20 metriä.. Eipä oo tullut tehtyä.

[Matias]

Samansuuntaiset meilläkin tähän aikaan vuodesta maaliuoksen lämpötilat,maasta tuleva -0,6C ja koneelta maahan - 1,7C.Meillä tässä Lahden liepeillä tuo on useamman vuoden kokemuksella ihan normaalia tähän aikaan vuodesta.
Jos tulee pidempi suojakeli niin saattaa hiukan nousta, mutta muuten pysyy noissa lukemissa siihen asi kun routa alkaa keväällä sulamaan,silloin nousee suunnilleen viikon aikana tuonne +8 tienoille

[evt]

asuinpaikka: vajaa 100km Oulusta pohjoiseen.
Talo: Hirsitalo, 145m2 (muistaakseni 470m3), vesikiertoinen lattialämmitys, huonetermostaatit, yhdessä piirissä, leivinuuni, poreamme
Pumppu: evt 500
Kaivo: 155m

tänään saunaan lähtiessä katsoin lukemat, poreamme just täytetty

Ulkolämpötila: -15.8
Sisälämpötila: 21.7 (Eilen lämmitetty leivinuuni)
Pumpun sisämit. ei käytössä
Asetukset: käyrä 7
SS:3
menovesitavoite:30,7/mitattu 29,3 paluu 26,7
alasäiliö alaraja:32
yläraja: 38
hyst: 1
lämpötilaero:0
yläsäiliö: min 50
              max 56
vastusvive:15
Kompurankäyn.aika 3
min tauko 3
diff 5

yläsäiliö: 49
alasäiliö: 27,9
lauhdutus: 33,5
imukaasu: -1,3
maahan: -4,4
maasta: -1,9
kuumakaasu: 76,7
käyttövesi:38,2
alasvast. lämpöt.:48

En tiedä yhtään kuinka persiillään tai hyvin nuo asetukset ovat. Nyt kiinnitin huomiota paluuliuoksen lämpötilaan, joka ei aiempina vuosina ole mennyt noin pakkaselle, yleensä max -1,0.
Käynti/taukoaikojakaan en ole enää viimeisen vuoden aikana seurannut. Nyt on käynyt viitä vaille 16 h tämän vuorokauden aikana(klo 22:22)
Talo ei ole mikään "matalaenergiaratkaisu", palella ei ole tarvinnut ja toisaalta en ole mikään pääleivinuuninlämmittäjäkään, kwh on mennyt noin 8-9 tuhatta per vuosi(pumpun mittari).
Mitä asioista enemmän tietävät ovat luvuista mieltä? Mukavahan tuo masiina olisi saada "päivitettyä" oikeille asetuksille.

[jzl]

EVT versio: säiliön koko 360 litraa, josta alasäiliön koko 240 litraa ja yläsäiliö 120 litraa.
ECT versio: säiliön koko 260 litraa, josta alasäiliö 170 litraa ja yläsäiliö 90 litraa.

[tulkku]

Kiitti jzl tiedoista.

Katsoin Ekowellin esitteestä nuo tehot uudelleen, eli ottoteho 2,3 kW ja lämmitysteho 9 kW ( ei 3,2/9,6 niinkuin aiemmin ilmoitin).

Jos tuo alasäiliön koko on tuo 240 litraa, onko normaalia että vesi siellä jäähtyy 38 asteesta --> 30 asteeseen n. 30 minuutissa?
Tällaiseen sykliin olen päässyt nyt kun nostin differenssin 6 --> 8, eli 15 min käyntiä ja 30 minuutin tauko. -10 asteen pakkasilla. Mistä kaikista asioista voisi johtua ja mitä vielä kannattaisi tsekkailla?

[eksile]

Tervehdys.

Miten maapiirin lämmöt, pysyykö ne samalla tasolla kuin ennen differenssin nostosta huolimatta?

Jos ei differenssi vaikuta maapiirin lämpöihin (loppulämpötila käynnin lopussa) ja lämminvesi riittää edelleen niin lisää differenssiä, ensin 9, jos sen jälkeen arvot edelleen ok, niin lopulta 10.

Eihän sulla ole käyttövedenkiertoa?

[tulkku]

Maapiirin lämmöt samalla tasolla. Lämminvesi on riittänyt hyvin, ei siinäkään ongelmaa.

Täytyypä nostaa vielä asteittain differenssiä ja seurata, mitä tapahtuu.

Ei ole käyttövedenkiertoa.

[_ead_]

Jos tuo alasäiliön koko on tuo 240 litraa, onko normaalia että vesi siellä jäähtyy 38 asteesta --> 30 asteeseen n. 30 minuutissa?
Tällaiseen sykliin olen päässyt nyt kun nostin differenssin 6 --> 8, eli 15 min käyntiä ja 30 minuutin tauko. -10 asteen pakkasilla. Mistä kaikista asioista voisi johtua ja mitä vielä kannattaisi tsekkailla?

Tässä meidän tietoja vertailun vuoksi. Alasäiliön tilavuus 170 litraa. Vesi jäähtyy 38 asteesta 30 asteeseen n. 17-19 min. Ulkolämpötila -13 ja lattialämmityksen menovesi n. 30 astetta. Kun ottaa huomioon tuon meidän pienemmän varaajan, niin aika samoissa mennään alasäiliön jäähtymisajan kanssa. Eli en olisi huolissani, minä en ainakaan ole  

[tulkku]

OK, kiitos.

Eiköhän se sit oo ihan normaalia. Nyt vielä pelaan hetken tuon differenssin kanssa ja sitten annan pumpun tehdä hommansa, säädöt alkaa oleen kohdillaan. Sit katotaan kauanko menee "itekseen". Eli kauanko kompura kestää.