Mitoitusta 60-luvun 1,5krs puutaloon (Etelä-Savo)

[koopa]

Hei,
pähkäillään 60-lukuisen puutalon tulevia lämmitysratkaisuja. Kohde vastaa rakennusteknisesti aika pitkälle perinteistä rintamies- tai tyyppitaloa mutta pohja on selkeästi isompi. Öljynkulutus (varauksin) on ollut kuitenkin aika kohtuullinen huomioiden rakenteet ja neliöt. Jos ylläpito ehtii räknäämään laskelman niin olemme kovin kiitollisia.

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
Hirvensalmi

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
1963, ei

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
Öljynkulutus aiemmin 2500 l/vuosi, jolloin eristeenä purut ja osittain lasivilla, mutta asukkaana käytännössä yksi vuodepotilas, ts. erittäin vähäiset käyttövedet. Pieni kulutus sinänsä mahdollinen, koska öljyt tilattu kesäisin ja 3000 l tankki todennetusti ajettiin tyhjäksi marraskuussa (eli riitti noin 1v 4 kk). Tämän jälkeen tehty remontteja (ilmanvaihtoa lisätty/eristeiden vaihto). Nykyinen öljykattila noin 90-l. alusta.

- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
Patterit, mh isot kaksilehtiset. Mitoitus alunperin vapaakierrolle, kiertoveden lämmöt hyvin kohtuulliset pakkasella.

- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Painovoimainen, tuloilmaventtiileitä lisätty

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
pohja jotakuinkin 10x12 + ulokkeena pienet viileät eteiset

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Nyt selluvilla 100mm, 12 mm puukuitulevyt rungon molemmin puolin, tuuletusrako on. Kellarissa ulkoseinät 250 mm betoni/sementtitiili tms. (ei kuitenkaan siporex) jossai paljon vierekkäisiä ilmaonteloita, lisäksi verhomuuraus sauna/pesutilat ulkoseinällä (puolet pitkästä seinästä)

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
1.5 + täysikokoinen kellari

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Vinttikerros 50 m2, keskikerros 120 m2, kellarissa 35 m2 lämmintä, 85 m2 puolilämmintä

- Huonekorkeudet kerroksittain?
2.3/2.5/2.1

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Maanvarainen betonilaatta, tuskinpa eristettä alla

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
50 % pinta-alasta kattaa 400 mm purueriste, 10% osalla uretaani 100 mm, loput 40% 200 mm selluvilla

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
Normaalit, 3-lasiset.

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Ei

- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
Asuintilat 22 (ml. kellarin pesutilat), kellarissa puolilämpimät arviolta 10-15 vuodenajan mukaan.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10,5 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”koopa”         HIRVENSALMI      (Etelä-Savo)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Kellari: Patterilämmitys, 17 C, 117 m2, 246 m3,            2,51 kW   7 752 kWh
- Keskikerros: Patterilämmitys, 21 C, 120 m2, 300 m3,            5,39 kW   13 720 kWh
- Talon yläkerta: Patterilämmitys, 21 C, 50 m2, 115 m3,            2,32 kW   5 900 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            10,2 kW   27 372 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:            ( LATTIALÄMMITYS  +31 C )   
• Kiinteistö,  287 m2,  661 m3          4,8 COP   9,56 kW   27 372 kWh
- Lämmin käyttövesi         2,6 COP   0,57 kW   5 000 kWh
- Yhteensä         4,2 SCOP   10,1 kWh   32 372 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus         -1 248 kWh   0,39 kW   31 124 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   31 124 kWh
- Pumpulla tuotetaan             10,50 kW   31 124 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
  Yhteensä               31 124 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho               10,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )               10,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -34 C
▪ Maasta kerätään          ( 4,2 COP)   8,3 kW   23 767 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               7 357 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)               7 357 kWh
Tarvitaan 239 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,62 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      1,12 bar (112 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      0,58 bar (58 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      0,33 bar (33 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 619 metriä, upotussyvyys vähintään 1,2 m. Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[koopa]

No niin… palataanpa asiaan. En tiedä kuuluuko paikalliseen netikettiin nostella vanhoja ketjuja, mutta ehkäpä tähän eksyviä voi kiinnostaa mihin tässä tapauksessa päädyttiin. Lisäksi tyyppitalojen kanssa askarteleville referenssiä tutkittavaksi. Olen aika monta vanhempaa mitoituscasea lukenut täällä vuosien aikana, kiitos niistä.

Hiukan on siis aikaa kulunut ja tapahtunut yhtä ja toista, myös maailmalla. Talo on kuitenkin yhä pystyssä ja tilauksessa on 11 kW Bosch, perinteinen on/off-malli. Pumppumallin valintaperusteista päällimmäisinä hinta ja oletettu toimitusaika. Invertterit ovat kovasti suosittuja ja varmasti niiden tekniikassa on omat puolensa, mutta suosio näkyy hinnoissa ja ilmeisesti toimitusajoissakin. Mutta eiköhän sitä tuollakin saada mökki lämpimäksi. Hiukan lisää perusteluja, puolusteluja tai kommentteja valituista spekseistä:

- 11 kW pitäisi antaa riittävästi potkua kovemmilla pakkasilla (laskelmassa tarve 10.5 kW), näillä energianhinnoilla vastustunteja kannattaa vältellä
- Riittävä teho antaa reserviä kiertoveden lämpöjen kanssa kovilla pakkasilla, nimellistehoa vs, antoteho
- Energiaa kuluu talvella (vaikka kuinka myöhemmin lisäeristäisi), eli toimintaympäristö poikkeaa modernista lattialämmitystalosta. Talvella invertterikin joutuisi kunnolla töihin kovemmalla pakkasella, jolloin hyötysuhde ei ilmeisesti enää olekaan niin hyvä
- Toisaalta invertterin hankintahinnan erotuksella voi vaikka päivittää niitä pattereita, jolloin saadaan kiertoveden lämpöjä alas ja hyötysuhdetta ylöspäin. Meillä patterien mitat/korkeudet täsmäävät niin hyvin että voisi olla mahdollista päivittää lamellittomat kaksilehtiset uusiin tehokkaampiin (C22/C33) ja kierrättää niitä vanhoja kaksilehtisiä pienempien yksilehtisten paikalle jne. jolloin päästäisiin suht vähäisillä hankinnoilla
- Perusmallin varaosat ovat edullisempia ja saatavuus erikoisissa maailmantilanteissa mahdollisesti parempi, minkä lisäksi oletan että näiden valmistusta, säätämistä ja huoltamista on jo riittävästi harjoiteltu
- Vastaavista IVT/Bosch positiivisia kokemuksia tutuilla

Pumppuvalintoja voi perustella eri tavoin, meillä tällaiset ja jossain toisessa maailmantilanteessa merkki ja pumpputyyppi olisi voinut olla eri. Lämpökaivon mitaksi alustavasti mietitty pari sataa metriä mutta tuumataan vielä josko vähän syvempi tulisi.

Nyt siis vaan odotellaan koska päästään pumputtelemaan. Tomppelille ja foorumille yleisesti suuret kiitokset. Uskon että laskelmilla ja foorumista löytyvällä tiedolla amatööritkin pystyvät vertailemaan tarjouksia ja tekemään järkeviä valintoja. Toki omistani en tiedä.

[tomppeli]

Jatka mielellään tätä ketjua, kun saat maalämpökoneen.
On mielenkiintoista seurata, kuinka projektit etenevät.