Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Autotalliin kanaali, taloon esilämmityspatteri - riittääkö kaivo ja pumppu?  (Luettu 9908 kertaa)

Poissa Mazza

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumi
Haluaisin talliin maalämmön. Tallissa on lattia valamatta ja nyt olisi nätti vetää kanaali talon ja tallin väliin. Talomyyjä vaan sai suostuteltua, että talliin laitettaisiin ilppi, joten kanaali pitäisi koteloida ulkopuolelle ja viedä putket läpi. Se ei onneksi ole ongelma.

Mutta riittääkö pumppu ja kaivo?

Talossa on 128 neliötä, rv 2017. Isot ikkunat etelään, lämmitystarve loppuu tuossa huhtikuun tietämillä. Tiiveysluku 0,39. Pumppuna Nibe 1226-6, kaivolla syvyyttä 157m joista ensimmäiset 17m hiekassa.

Tallissa on 33 neliötä, sisäkorkeus 3m. Yksi ovi ja nosto-ovi. Talli ei tule auton säilytykseen vaan verstaaksi, lämpötila talvella ~10 astetta (vähintään sen verran että putket ei jäädy).

Kanaalia tulisi n. 25m. Niin, ja pirtti on Oulun korkeudella, hieman sisämaan päin.

Riittääkö alkuunkaan?


No, jos pirttiin laitetaan 4kW konvektori ja sillä jäähdytellään toukokuusta elo-syyskuuhun, paljonko sillä on mahdollista saada lämpöä lisää kallioon ja hyötysuhdetta ylös?


Entäs, jos keruuneste laitettaisiin kiertämään tuloilman esilämmityspatterissa, jotta saataisiin sähkönkulutuksesta 10-20kWh/vrk pois yli 10 asteen pakkasilla? Nyt IV-koneen jäänesto tekee kovasti töitä pitkin talvea. Syökö tämä paljon kaivon kapasiteettia? Tämän yhteyteen pitäisi rakentaa myös jotain idioottivarmaa automatiikkaa, sillä kesällä neste ei saisi kiertää patterissa.

Siinäpä sitä kysymyksiä riittää, olisin äärimmäisen kiitollinen jos joltain liikenisi apua näihin. Pihat on levällään ja itse riehun koneen puikoissa, joten aikaa ei ole alkaa opiskelemaan asiaa... ::)

Edit: korjattu aivopieru, jostain syystä oli lipsahtanut ILP Iv-koneen tilalle.
« Viimeksi muokattu: 09.08.18 - klo:11:04 kirjoittanut Mazza »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Haluaisin talliin maalämmön. Tallissa on lattia valamatta ja nyt olisi nätti vetää kanaali talon ja tallin väliin. Talomyyjä vaan sai suostuteltua, että talliin laitettaisiin ilppi, joten kanaali pitäisi koteloida ulkopuolelle ja viedä putket läpi. Se ei onneksi ole ongelma.

Mutta riittääkö pumppu ja kaivo?

Talossa on 128 neliötä, rv 2017. Isot ikkunat etelään, lämmitystarve loppuu tuossa huhtikuun tietämillä. Tiiveysluku 0,39. Pumppuna Nibe 1226-6, kaivolla syvyyttä 157m joista ensimmäiset 17m hiekassa.

Tallissa on 33 neliötä, sisäkorkeus 3m. Yksi ovi ja nosto-ovi. Talli ei tule auton säilytykseen vaan verstaaksi, lämpötila talvella ~10 astetta (vähintään sen verran että putket ei jäädy).

Kanaalia tulisi n. 25m. Niin, ja pirtti on Oulun korkeudella, hieman sisämaan päin.

Riittääkö alkuunkaan?
...

Koetin laskea ja tältä näyttäisi tilanne:
Talo ”Mazza”         MUHOS      (Pohjois-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
- Talo: Lattialämmitys, 21 C, 128 m2, 333 m3,            4,99 kW   15 294 kWh
- Talli: Lattialämmitys, 10 C, 33 m2, 99 m3,            2,15 kW   4 093 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX1 DUO 25+25/91, +30 C, 25 metriä,             0,17 kW   1 478 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            7,3 kW   20 865 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:            ( LATTIALÄMMITYS  +31 C )   
• Kiinteistö,  161 m2,  432 m3          4,8 COP   6,89 kW   20 865 kWh
- Lämmin käyttövesi         2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         3,7 SCOP   7,4 kWh   25 665 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus         -744 kWh   0,22 kW   24 921 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   24 270 kWh
- Pumpulla tuotetaan             5,50 kW   23 620 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               651 kWh
  Yhteensä               24 270 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho               7,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Liian osateho )               5,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -21 C
▪ Maasta kerätään          ( 3,7 COP)   4,4 kW   18 239 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               6 032 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  651 kwh)               6 682 kWh
Tarvitaan 228 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,32 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,32 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K               0,29 bar (29 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 552 metriä, upotussyvyys vähintään 1,4 m. Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
...
Näyttäisi siltä, että kaivo olisi liian matala ja pumpun lämmitysteho riittäisi noin -20 ... -25 C ulkolämpötilaan saakka.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta, paikalliselta alan ammattilaiselta.

Poissa Mazza

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumi
Harmi, kaivo ei näytä riittävän alkuunkaan. Pitänee siis tyytyä sähkölattialämmitykseen. Pitää varuilta kuitenkin laittaa myös putket lattiaan ja varaus kanaalille, eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Sinänsä tallissa riittäisi viisikin astetta, mutta silloin vesiputkien jäätyminen taitaa muodostua ongelmaksi.

Onko kukaan seurannut, paljonko konvektorilla kesän aikana kallioon viedystä lämmöstä on hyötyä talvella?

Nythän vielä iv-kone tuottaa melkoisen osan lämmitysenergiasta, koska jäänestoon meni talven aikana yli 10 asteen pakkasilla epämääräisellä seurannalla 10-20kWh/vrk. Jos tuon esilämmityksen muuttaa vielä vesipatterille ja kierrättää siellä keruupiirin paluunesteen, niin sehän syö kaivon kapasiteettia helposti 1000 kWh/talvi.

Poissa rjat

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 13
  • Maalämpöfoorumi
Itellä on  Stiebel Eltron WPC07 Cool (kanaali 160 metriä) ja talossa n. 150 neliötä ja tallissa 60 neliötä (talo rakennettu 2015 ja kanaaliakin reipas 40 metriä). Riittää tehot aivan helposti. Kaikki käyttösähkö karvan alle 10000 kwh/vuosi. Tallissa n. 14 astetta talvella. Lisätään vielä sen verran, että sijoitin pumpun talliin, niin riitti pienempi tekninen tila talon puolelle.

Poissa Mazza

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumi
Tarkistin asian kaivotoimittajalta, ja ilokseni kaivon aktiivisyvyys olikin 148m, koska vesi tuli vastaan jo kolmessa metrissä. Muuttaako tämä sitten tilannetta mihinkään suuntaan, niin sitä en osaa sanoa.

Millä paikkakunnalla rjat asustelee?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Tarkistin asian kaivotoimittajalta, ja ilokseni kaivon aktiivisyvyys olikin 148m, koska vesi tuli vastaan jo kolmessa metrissä. Muuttaako tämä sitten tilannetta mihinkään suuntaan, niin sitä en osaa sanoa...

Talon osalta vähän parantaa tilannetta, mutta talli olisi liikaa edelleenkin.
Pelkästään talolle olisi toivottavaa olla noin 198 aktiivimetriä.

Toisinaan on kaivoja,
joissa kallioperän kiviaineksen laatu onkin huomattavasti keskimääräistä paremmin lämpöä johtavaa
ja matalahkokin kaivo saattaa toimia ihan hyvin.

On myöskin kaivoja, joiden läpi virtaa pohjavettä, joka tuo virratessaan lämpöä kaivon ympäristöstä kaivoon.
Silloinkin matalahko kaivo toimii ihan täydellisen hyvin.
Ei siis välttämättä mitään aihetta huoleen. Aika näyttää, kuinka lämpökaivo toimii.

Poissa Mazza

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumi
Totta, ei se mahtaisi tallille riittää.

Tuossa sinun antamassa laskelmassa kuitenkin vähän kummastuttaa tuo korkea lämmitysenergian tarve. Kävin enrergialaskennat läpi, ja näyttäisi, että talon lämmityksen tarve on arvioitu laskelmissa n. 5000kWh matalammaksi kuin sinun laskelmassa. En ole kuullut, että näillä korkeuksilla porattaisiin noin julman syviä kaivoja tällaisille pikkupirteille, enkä siltikään ole myöskään kuullut ongelmia kaivojen riittämättömyyden suhteen. Onko siis sinun laskelmissa laitettu ihan reilulla kädellä varmuuskerrointa?
« Viimeksi muokattu: 10.08.18 - klo:15:10 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Tässä laskelman tulos ilman tallia ja lämmönsiirtokanaalia:

Talo ”Mazza”      MUHOS      (Pohjois-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
- Talo: Lattialämmitys, 21 C, 128 m2, 333 m3,      4,99 kW   15 294 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      5,0 kW   15 294 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( LATTIALÄMMITYS  +31 C )   
• Kiinteistö,  128 m2,  333 m3    4,8 COP   4,63 kW   15 294 kWh
- Lämmin käyttövesi         2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,0 SCOP   5,2 kWh   20 094 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -612 kWh   0,16 kW   19 482 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,00 kW   19 482 kWh
- Pumpulla tuotetaan    5,50 kW   19 482 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä      19 482 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      5,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )      5,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -39 C
▪ Maasta kerätään          ( 4 COP)   4,4 kW   14 582 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         4 900 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)      4 900 kWh
Muhoksella tarvitaan 186 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,32 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,32 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      0,24 bar (24 kPa)
...
Talo ilman lämmintä käyttövettä 15 294 kWh /a.
Käyttöveden kanssa 19 482 kWh.



Poissa Mazza

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumi
Talon energialaskelmissa on saatu talon lämmöntarpeeksi reilu 10 000 kWh ja käyttövedelle 5000 kWh. Mistähän moinen ero?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Onko sinulla tiedossa, mitä ovat seuraavat U -arvot ja vastaavat alat:
- alapohja, U -arvo ja ala m2,
- yläpohja, U -arvo ja ala m2,
- ulkoseinät, U -arvo ja ala m2,
- ikkunat, U -arvo ja ala m2,
- ulko-ovet, U -arvo ja ala m2.

Jos ne ovat sinulla tiedossa, niin laitetaan ne laskelmaan.
Nuo U -arvot ja alat pitäisi löytyä E -todistuksessa suunnitteluarvoina.

Poissa JiiTee

  • Maalämpönoviisi
  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 92
  • Maalämpöfoorumi
Sähkölämmitys siellä tallissa voisi olla aika huoleton ja kustannustehokas. Minulla on itsellä mlp ja vesikierto lattiassa enkä saa talliin alle 15c lämpöä ilman että suljen koko piirin jossa taas riskinä että jäätyy rikki. Nyt siis kierto tallissa niin pienellä että hädin tuskin kiertää ja on sillä turhan lämmin, yleensä 17c paikkeilla.
Lienee minun tapauksessa huonoa suunnittelua, mutta ainakin sähköllä/ilpillä saa sopivan lämpötilan varmasti.
Nibe F1145 6kw + Nibe VPB300
Porakaivo 120m
121m2+27m2 AT / 610m3
lattialämmitys

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Sähkölämmitys siellä tallissa voisi olla aika huoleton ja kustannustehokas. Minulla on itsellä mlp ja vesikierto lattiassa enkä saa talliin alle 15c lämpöä ilman että suljen koko piirin jossa taas riskinä että jäätyy rikki. Nyt siis kierto tallissa niin pienellä että hädin tuskin kiertää ja on sillä turhan lämmin, yleensä 17c paikkeilla.
Lienee minun tapauksessa huonoa suunnittelua, mutta ainakin sähköllä/ilpillä saa sopivan lämpötilan varmasti.

Oletko ajatellut että mitä muutaman asteen erotus lämpötilassa maksaa rahallisesti? Korkeammassa lämpötilassa myös kosteus pysyy paremmin poissa.
Täällä tallissa on jatkuvasti noin 20 astetta.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa JiiTee

  • Maalämpönoviisi
  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 92
  • Maalämpöfoorumi
Oletko ajatellut että mitä muutaman asteen erotus lämpötilassa maksaa rahallisesti? Korkeammassa lämpötilassa myös kosteus pysyy paremmin poissa.
Täällä tallissa on jatkuvasti noin 20 astetta.

En ole kyllä siltä kantilta ajatellut, eikä tuo minulla säästömielessä ole pienellä, enemmänkin sopivan työskentelylämpötilan toivossa kaipaisi vielä vähän viileämmäksi. Ei toki säästöstäkään haittaa ole vaikka onkin rahallisesti pieni. ;)
Nibe F1145 6kw + Nibe VPB300
Porakaivo 120m
121m2+27m2 AT / 610m3
lattialämmitys

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
En ole kyllä siltä kantilta ajatellut, eikä tuo minulla säästömielessä ole pienellä, enemmänkin sopivan työskentelylämpötilan toivossa kaipaisi vielä vähän viileämmäksi. Ei toki säästöstäkään haittaa ole vaikka onkin rahallisesti pieni. ;)

Itse oon ratkaissut ongelma riisumalla vaatetusta sopivasti, eikä kalsarit jalassa oo vielä tarvinnut autoja ropata.  ;D
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa JiiTee

  • Maalämpönoviisi
  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 92
  • Maalämpöfoorumi
Itse oon ratkaissut ongelma riisumalla vaatetusta sopivasti, eikä kalsarit jalassa oo vielä tarvinnut autoja ropata.  ;D
:D
Nibe F1145 6kw + Nibe VPB300
Porakaivo 120m
121m2+27m2 AT / 610m3
lattialämmitys

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 053
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Haluaisin talliin maalämmön. Tallissa on lattia valamatta ja nyt olisi nätti vetää kanaali talon ja tallin väliin. Talomyyjä vaan sai suostuteltua, että talliin laitettaisiin ilppi, joten kanaali pitäisi koteloida ulkopuolelle ja viedä putket läpi. Se ei onneksi ole ongelma.

Mutta riittääkö pumppu ja kaivo?

Talossa on 128 neliötä, rv 2017. Isot ikkunat etelään, lämmitystarve loppuu tuossa huhtikuun tietämillä. Tiiveysluku 0,39. Pumppuna Nibe 1226-6, kaivolla syvyyttä 157m joista ensimmäiset 17m hiekassa.

Tallissa on 33 neliötä, sisäkorkeus 3m. Yksi ovi ja nosto-ovi. Talli ei tule auton säilytykseen vaan verstaaksi, lämpötila talvella ~10 astetta (vähintään sen verran että putket ei jäädy).

Kanaalia tulisi n. 25m. Niin, ja pirtti on Oulun korkeudella, hieman sisämaan päin.

Riittääkö alkuunkaan?


No, jos pirttiin laitetaan 4kW konvektori ja sillä jäähdytellään toukokuusta elo-syyskuuhun, paljonko sillä on mahdollista saada lämpöä lisää kallioon ja hyötysuhdetta ylös?


Entäs, jos keruuneste laitettaisiin kiertämään tuloilman esilämmityspatterissa, jotta saataisiin sähkönkulutuksesta 10-20kWh/vrk pois yli 10 asteen pakkasilla? Nyt IV-koneen jäänesto tekee kovasti töitä pitkin talvea. Syökö tämä paljon kaivon kapasiteettia? Tämän yhteyteen pitäisi rakentaa myös jotain idioottivarmaa automatiikkaa, sillä kesällä neste ei saisi kiertää patterissa.

Siinäpä sitä kysymyksiä riittää, olisin äärimmäisen kiitollinen jos joltain liikenisi apua näihin. Pihat on levällään ja itse riehun koneen puikoissa, joten aikaa ei ole alkaa opiskelemaan asiaa... ::)

Edit: korjattu aivopieru, jostain syystä oli lipsahtanut ILP Iv-koneen tilalle.

Ilman muuta liität tallinkin maalämpöön ja vedät talliin vesikiertoisen lattialämmöt. Pahinta mitä voi tapahtua on että joudut laittamaan poikkeuksellisen kovana pakkastalvena jonkun apulämmittimen talliin.

Jos piha on vielä mullin mallin niin toki nyt kannattaa kaivaa sinne 50-100m maapiiriä jo valmiiksi kaivoon liitettäväksi jos kaivo sitten viileneekin liikaa. 
Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa Mazza

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumi
Onko sinulla tiedossa, mitä ovat seuraavat U -arvot ja vastaavat alat:
- alapohja, U -arvo ja ala m2,
- yläpohja, U -arvo ja ala m2,
- ulkoseinät, U -arvo ja ala m2,
- ikkunat, U -arvo ja ala m2,
- ulko-ovet, U -arvo ja ala m2.

Jos ne ovat sinulla tiedossa, niin laitetaan ne laskelmaan.
Nuo U -arvot ja alat pitäisi löytyä E -todistuksessa suunnitteluarvoina.

No niin, vähän on pidellyt kiirettä...

rakenneosa:                     Pinta-ala [m²]           U-arvo [W/m²K]       g-arvo:         Fverho * Fkehä:
                                                                     
Ulkoseinä ulkoilmaa vasten     109.1                           0.16
Yläpohja ulkoilmaa vasten      128.5                            0.09
Alapohja (maanvastainen)       128                             0.15
Ikkunat koilliseen                  10.23                            1.0                   0.5                       0.75
Ikkunat kaakkoon                   1.2                              1.0                   0.5                       0.75
Ikkunat lounaaseen              15.84                             1.0                   0.5                       0.75
Ikkunat luoteeseen                 1.8                              1.0                   0.5                       0.75
Ulko-ovet                              6.26                             1.00

Mitattu ilmavuotoluku 0,39, jonka jälkeen tehty lisätiivistyksiä, todellinen lienee jossain 0,3 paikkeilla.