Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Autotalliin kanaali, taloon esilämmityspatteri - riittääkö kaivo ja pumppu?  (Luettu 463 kertaa)

Poissa Mazza

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Haluaisin talliin maalämmön. Tallissa on lattia valamatta ja nyt olisi nätti vetää kanaali talon ja tallin väliin. Talomyyjä vaan sai suostuteltua, että talliin laitettaisiin ilppi, joten kanaali pitäisi koteloida ulkopuolelle ja viedä putket läpi. Se ei onneksi ole ongelma.

Mutta riittääkö pumppu ja kaivo?

Talossa on 128 neliötä, rv 2017. Isot ikkunat etelään, lämmitystarve loppuu tuossa huhtikuun tietämillä. Tiiveysluku 0,39. Pumppuna Nibe 1226-6, kaivolla syvyyttä 157m joista ensimmäiset 17m hiekassa.

Tallissa on 33 neliötä, sisäkorkeus 3m. Yksi ovi ja nosto-ovi. Talli ei tule auton säilytykseen vaan verstaaksi, lämpötila talvella ~10 astetta (vähintään sen verran että putket ei jäädy).

Kanaalia tulisi n. 25m. Niin, ja pirtti on Oulun korkeudella, hieman sisämaan päin.

Riittääkö alkuunkaan?


No, jos pirttiin laitetaan 4kW konvektori ja sillä jäähdytellään toukokuusta elo-syyskuuhun, paljonko sillä on mahdollista saada lämpöä lisää kallioon ja hyötysuhdetta ylös?


Entäs, jos keruuneste laitettaisiin kiertämään tuloilman esilämmityspatterissa, jotta saataisiin sähkönkulutuksesta 10-20kWh/vrk pois yli 10 asteen pakkasilla? Nyt ilpin jäänesto tekee kovasti töitä pitkin talvea. Syökö tämä paljon kaivon kapasiteettia? Tämän yhteyteen pitäisi rakentaa myös jotain idioottivarmaa automatiikkaa, sillä kesällä neste ei saisi kiertää patterissa.

Siinäpä sitä kysymyksiä riittää, olisin äärimmäisen kiitollinen jos joltain liikenisi apua näihin. Pihat on levällään ja itse riehun koneen puikoissa, joten aikaa ei ole alkaa opiskelemaan asiaa... ::)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 394
  • Vanha pieru!
Haluaisin talliin maalämmön. Tallissa on lattia valamatta ja nyt olisi nätti vetää kanaali talon ja tallin väliin. Talomyyjä vaan sai suostuteltua, että talliin laitettaisiin ilppi, joten kanaali pitäisi koteloida ulkopuolelle ja viedä putket läpi. Se ei onneksi ole ongelma.

Mutta riittääkö pumppu ja kaivo?

Talossa on 128 neliötä, rv 2017. Isot ikkunat etelään, lämmitystarve loppuu tuossa huhtikuun tietämillä. Tiiveysluku 0,39. Pumppuna Nibe 1226-6, kaivolla syvyyttä 157m joista ensimmäiset 17m hiekassa.

Tallissa on 33 neliötä, sisäkorkeus 3m. Yksi ovi ja nosto-ovi. Talli ei tule auton säilytykseen vaan verstaaksi, lämpötila talvella ~10 astetta (vähintään sen verran että putket ei jäädy).

Kanaalia tulisi n. 25m. Niin, ja pirtti on Oulun korkeudella, hieman sisämaan päin.

Riittääkö alkuunkaan?
...

Koetin laskea ja tältä näyttäisi tilanne:
Talo ”Mazza”         MUHOS      (Pohjois-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
- Talo: Lattialämmitys, 21 C, 128 m2, 333 m3,            4,99 kW   15 294 kWh
- Talli: Lattialämmitys, 10 C, 33 m2, 99 m3,            2,15 kW   4 093 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX1 DUO 25+25/91, +30 C, 25 metriä,             0,17 kW   1 478 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            7,3 kW   20 865 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:            ( LATTIALÄMMITYS  +31 C )   
• Kiinteistö,  161 m2,  432 m3          4,8 COP   6,89 kW   20 865 kWh
- Lämmin käyttövesi         2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         3,7 SCOP   7,4 kWh   25 665 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus         -744 kWh   0,22 kW   24 921 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   24 270 kWh
- Pumpulla tuotetaan             5,50 kW   23 620 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               651 kWh
  Yhteensä               24 270 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho               7,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Liian osateho )               5,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -21 C
▪ Maasta kerätään          ( 3,7 COP)   4,4 kW   18 239 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               6 032 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  651 kwh)               6 682 kWh
Tarvitaan 228 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,32 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,32 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K               0,29 bar (29 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 552 metriä, upotussyvyys vähintään 1,4 m. Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
...
Näyttäisi siltä, että kaivo olisi liian matala ja pumpun lämmitysteho riittäisi noin -20 ... -25 C ulkolämpötilaan saakka.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta, paikalliselta alan ammattilaiselta.

Poissa Mazza

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Harmi, kaivo ei näytä riittävän alkuunkaan. Pitänee siis tyytyä sähkölattialämmitykseen. Pitää varuilta kuitenkin laittaa myös putket lattiaan ja varaus kanaalille, eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Sinänsä tallissa riittäisi viisikin astetta, mutta silloin vesiputkien jäätyminen taitaa muodostua ongelmaksi.

Onko kukaan seurannut, paljonko konvektorilla kesän aikana kallioon viedystä lämmöstä on hyötyä talvella?

Nythän vielä iv-kone tuottaa melkoisen osan lämmitysenergiasta, koska jäänestoon meni talven aikana yli 10 asteen pakkasilla epämääräisellä seurannalla 10-20kWh/vrk. Jos tuon esilämmityksen muuttaa vielä vesipatterille ja kierrättää siellä keruupiirin paluunesteen, niin sehän syö kaivon kapasiteettia helposti 1000 kWh/talvi.