Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Maalämpö vanhaan rakennukseen ison 3m3 varaajan kylkeen  (Luettu 7084 kertaa)

Poissa peksii

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Hei,

aika olisi alkaa tutkia mahdollisuuksia siirtyä maalämpöön. Kohde on vanha 1800 luvun lopussa rakennettu n. 260m2 1½-kerroksessa oleva tiili/puurakennus. 200m2 osuus on 1½kerroksessa oleva tiilirunkoinen osa ja 60m2 80-luvulla rakennettu puurunkoinen laajennus. Nykyinen lämmitysjärjestelmä on puukattila yhdistettynä isoon n. 3-4m3 varaajaan ja lämpö jaetaan 80 luvulla asennetuilla lämpöpattereilla. Varaajaan on n. 10 vuotta sitten lisätty yösähköllä käytettävät 3x3kW sähkövastukset, jotka eivät kuitenkaan ole olleet juurikaan käytössä.

Netistä ja myyjiltä on saanut varsin ristiriitaista tietoa siitä, onko järkevää jättää tuo vanha varaaja käyttöön/tulevan maalämmön rinnalle vai rakentaa järjestelmä pelkästään uuden tekniikan varaan. Mahdollisuus käyttää myös maan pintaan pellolle asennettavaa lämmönkeräysputkistoa.

Mitä tulisi ottaa huomioon järjestelmää suunniteltaessa ja eniten kiinnostaa vinkit siitä, miten tuo maalämpöpumppu kannattaisi kytkeä varaajan rinnalle - jos se on ylipäänsä järkevää? Plussaa olisi jos voisi varautua myös tulevaisuuden varalle esimerkiksi aurinkokeräimillä tuotetun lämmön hyödyntämiselle eikä haittaa ole vaikka nykyinen puukattila voisi jäädä paikalleen satunnaista käyttöä varten. Käyttöveden tuottaminen ei ole tällä hetkellä riittävällä tasolla, ilmeisesti kierukka nykyisen varaajan sisällä on alimitoitettu. Myös ILP varaajaan kytkettynä voisi olla tässä vaiheessa vaihtoehto.

Tässä vielä kysymyspatteristo:

-Rakennuksen sijainti Suomen kartalla?
Lappeenranta

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
1890-luku 200m2, laajennus 60m2 1980 luku,  tasamaa

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
Polttopuuta kuluu reilusti mutta tarkkaa määrää vaikea arvioida, käytössä myös joka päivä talvella lämmitettävä leivinuuni.

- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
Patterilämmitys,  8m2 WC:ssä vesikiertoinen lattialämmitys

- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Painovoimainen,

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
1krs osalta ulkoseinää kiviseinänä n. 40jm ja puurunkoisena n. 20jm


- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Kiviseinä vanha kolmen tiilen tiilisenä kahdella ilmaraolla. Kokonaipaksuus jotain 60-70cm luokkaa.
Puurakenteinen seinä tavanomainen 150mm villaseinä ja levyrappaus.


- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
alakerta ja yläkerrassa 2 huonetta katon alla siten että ikkunoita vain päädyissä.

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Alakerta n. 200m2
Yläkerta n. 60m2


- Huonekorkeudet kerroksittain?
Alakerta 2,8m
Yläkerta 2,2-2,5m


- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Rossipohja, graniittiperustus, ei kellaria. Alapohjassa on n. 20cm villaa.

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
mineraalivillaa ja puruja 25-30cm

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
Normimäärä ikkunoita varmaankin. Ikkunat -94 asennetut 3 lasiset MSEA ikkunat.



- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Nykyinen puukamina ja kattilahuone sijaitsevat n. 9m päässä olevassa navettarakennuksessa, jossa on myös muita vesilaitteita. Lämmönsiirtokanaali kulkee rakennusten välissä ja on uusittu uretaanieristeiseksi -95. Navettarakennuksessa olevat tilat (n. 80m2) ovat ns. puolilämpimiä tiloja ja pysyneet lämpimänä varaajan hukkalämmöllä.

- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
normilämmöt kaikkialla, pl. hukkalämmöllä lämpenevät tekniset tilat.


« Viimeksi muokattu: 17.04.17 - klo:12:05 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 540
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpö vanhaan rakennukseen ison 3m3 varaajan kylkeen
« Vastaus #1 : 17.04.17 - klo:11:56 »
Tervetuloa joukkoomme!

Laskeskelin kartanosi lämmitystarvetta ja tällaiseen päädyin:
Perinnetalo  ”peksii”      LAPPEENRANTA  (Etelä-Karjala)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
Vanha alakerta Patterilämmitys   27 192 kWh   9,90 kW
Yläkerta Patterilämmitys      12 853 kWh   4,85 kW
Laajennusosa Patterilämmitys   8 945 kWh          3,03 kW
Lämpökeskus Patterilämmitys   7 604 kWh          3,87 kW
Lämmönsiirtokanaali      1 112 kWh          0,13 kW
YHTEENSÄ                     57 706 kWh   21,8 kW
Josta johtumisvuodot      43 434 kWh   16,45 kW
Josta ilmanvaihdot      9 188 kWh          3,56 kW
Josta vuotoilmat              3 973 kWh          1,63 kW
Josta lämmönsiirtokanaali   1 112 kWh         0,13 kW
         
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( PATTERILÄMMITYS )   
Lämmitettävää      340 m2   862 m3
- Kiinteistö      3,4 COP   56 026 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,8 COP   7 200 kWh
- Yhteensä      3,3 COP   63 226 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   22,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   20,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -29 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,4 COP)   14,2 kW   44 156 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   18 714 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   356 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   19 070 kWh
Tarvitaan 2 x 243 m = 486 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,97 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:         
• Kaivon painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,64 bar (64 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,34 bar (34 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,2 bar (20 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    Keruu: kostea Savi   1148 m
(3 x 400 metrisillä PEM 40x3,7 mm keruusilmukoilla maakeruupiirin painehäviö on noin 35 kPa)

Laskelmassa voi olla virheitä. Jos havaitset sellaisia, kerro, niin korjaan ne. Korjaaminen on helppoa!
Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 540
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpö vanhaan rakennukseen ison 3m3 varaajan kylkeen
« Vastaus #2 : 17.04.17 - klo:21:46 »
..Mitä tulisi ottaa huomioon järjestelmää suunniteltaessa ja eniten kiinnostaa vinkit siitä, miten tuo maalämpöpumppu kannattaisi kytkeä varaajan rinnalle - jos se on ylipäänsä järkevää? Plussaa olisi jos voisi varautua myös tulevaisuuden varalle esimerkiksi aurinkokeräimillä tuotetun lämmön hyödyntämiselle eikä haittaa ole vaikka nykyinen puukattila voisi jäädä paikalleen satunnaista käyttöä varten. Käyttöveden tuottaminen ei ole tällä hetkellä riittävällä tasolla, ilmeisesti kierukka nykyisen varaajan sisällä on alimitoitettu. Myös ILP varaajaan kytkettynä voisi olla tässä vaiheessa vaihtoehto...

Maalämpö on toimintavarma ja ostoenergiaa säästävä, ekologinen lämmitystapa.
En harkitsisi mitään muuta lämmitystapaa noinkin isoon kohteeseen.

Jos se varaaja ei ole kovin vanha, säilyttäisin sen.
Nykyinen lämpimän käyttöveden riittämättömyys saattaa johtua siitä, että käyttövesi viilenee kanaalissa ja talon pitkässä jakoverkossa ennen, kuin se ehtii käyttökohteeseensa. Käyttöveden kierto kuluttaa liikaa energiaa.
Laittaisin talon puolelle sähkölämmitteisen noin 100 - 300 litraisen lisävaraajan, jonka kylmäveden sisääntuloon tuodaan lämmönsiirtokanaalista maalämpöpumpulla esilämmitetty vesi.
Tämän varaajan termostaatti asetetaan +55 C lämpötilaan. Tämä varaaja lämmittää käyttövettä vain vähän ja sen sähkön kulutus jää melko vähäiseksi.

Vanhan varaajan perässä on jo valmiina lämmityksen jakoverkko, joten pumpun asennustyö jää kohtuullisen helpoksi.
Pumpuksi soveltuu parhaiten tavallinen vaihtoventtiili tai tulistusvaraajallinen lämpöpumppu. Invertterikoneet ovat liian pieniä teholtaan ja soveltuvat huonommin tähän tarkoitukseen.

Iso varaaja on siitä hyvä, että sen avulla päästään pitkiin käyntijaksoihin ja pienempään käynnistymisien määrään.
Aurinkoenergian käyttö on tuskin taloudellisessa mielessä perusteltavissa.

Poissa peksii

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö vanhaan rakennukseen ison 3m3 varaajan kylkeen
« Vastaus #3 : 05.04.18 - klo:19:19 »
Hei!

Minulle ehdotettiin tähän ratkaisuksi perinteistä pumppua Nibe F1245, siten että se kytketään suoraan lämmitysvesiverkostoon ja shuntiksi vaihdetaan venttiili, jota pumppu ohjaa siten että jos varaajan lämpötila nousee riittävän suureksi, maalämpöpumppu ei tee enää vettä lämmitykseen vaan vesi lämmitysverkostoon tulee varaajasta. Tämän lisäksi pumpulle tuleva käyttövesi kierrätetään ison varaajan kierukan kautta, jolloin se esilämpenee.

Mielestäni toteutusratkaisu tuntuu järkevältä. Tällöin toki tarvitaan erillinen työsäiliö, koska ison varaajan massa ei ole maalämmön lämmityskäytössä. Nyt tarjottu laite ei ole invertteripumppu. Mitä hyötyä/haittaa invertteripumpusta olisi tässä tapauksessa?

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 208
Vs: Maalämpö vanhaan rakennukseen ison 3m3 varaajan kylkeen
« Vastaus #4 : 06.04.18 - klo:18:15 »
Mikä on tarkoituksesi?

Hankkia puolitehoinen (vrt. aiemmat mitoituslaskelmat) maalämpöpumppu tukemaan puulämmitystä,vai jotain muuta?
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa Kuumaa_kalliosta

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 630
Vs: Maalämpö vanhaan rakennukseen ison 3m3 varaajan kylkeen
« Vastaus #5 : 06.04.18 - klo:18:55 »
Mikä on tarkoituksesi?

Hankkia puolitehoinen (vrt. aiemmat mitoituslaskelmat) maalämpöpumppu tukemaan puulämmitystä,vai jotain muuta?

Oleellinen kysymys! Nibe F1245 suurin 12 kW:n malli riittää vaan noin puoleen mitoituslaskelmassa ilmoitetusta tehosta (22 kW). Ja lämpökaivot pitäisi olla luokkaa 2 x 245 metriä tai maapiiri luokkaa 3 x 400 metriä, ellei sitten nojata osittain puuenergiaan. Entäpä jos puun polttaminen alkaakin maistua puulta?

Poissa peksii

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö vanhaan rakennukseen ison 3m3 varaajan kylkeen
« Vastaus #6 : 01.05.18 - klo:15:14 »
Tervetuloa joukkoomme!

Laskeskelin kartanosi lämmitystarvetta ja tällaiseen päädyin:
Perinnetalo  ”peksii”      LAPPEENRANTA  (Etelä-Karjala)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
Vanha alakerta Patterilämmitys   27 192 kWh   9,90 kW
Yläkerta Patterilämmitys      12 853 kWh   4,85 kW
Laajennusosa Patterilämmitys   8 945 kWh          3,03 kW
Lämpökeskus Patterilämmitys   7 604 kWh          3,87 kW
Lämmönsiirtokanaali      1 112 kWh          0,13 kW
YHTEENSÄ                     57 706 kWh   21,8 kW
Josta johtumisvuodot      43 434 kWh   16,45 kW
Josta ilmanvaihdot      9 188 kWh          3,56 kW
Josta vuotoilmat              3 973 kWh          1,63 kW
Josta lämmönsiirtokanaali   1 112 kWh         0,13 kW
         
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( PATTERILÄMMITYS )   
Lämmitettävää      340 m2   862 m3
- Kiinteistö      3,4 COP   56 026 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,8 COP   7 200 kWh
- Yhteensä      3,3 COP   63 226 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   22,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   20,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -29 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,4 COP)   14,2 kW   44 156 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   18 714 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   356 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   19 070 kWh
Tarvitaan 2 x 243 m = 486 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,97 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:         
• Kaivon painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,64 bar (64 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,34 bar (34 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,2 bar (20 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    Keruu: kostea Savi   1148 m
(3 x 400 metrisillä PEM 40x3,7 mm keruusilmukoilla maakeruupiirin painehäviö on noin 35 kPa)

Laskelmassa voi olla virheitä. Jos havaitset sellaisia, kerro, niin korjaan ne. Korjaaminen on helppoa!
Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!


Hei!

Tämä pitäisi nyt päivittää, onnistuisiko @Tomppeli, kiitos jo etukäteen. Ulkomuistista heitetyt mitat eivät pitäneet paikkaansa. Tässä päivitetyt  tiedot, neliö/kuutiomäärät laskivat aika paljon:



-Rakennuksen sijainti Suomen kartalla?
Lappeenranta

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
1900-luku 140m2, laajennus 30m2 1980 luku,  tasamaa

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
Polttopuuta kuluu kovimpina pakkaspäivinä noin 1-1,5 täyttä kuuppakärryllistä eli n. 0,25 pinokuutiota kuusi/mäntypuuta)

- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
Patterilämmitys,  8m2 WC:ssä vesikiertoinen lattialämmitys

- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Painovoimainen,

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
1krs osalta ulkoseinää kiviseinänä n. 34jm ja puurunkoisena n. 20jm


- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Kiviseinä vanha kolmen tiilen tiilisenä kahdella ilmaraolla. Kokonaipaksuus jotain 60-70cm luokkaa.
Puurakenteinen seinä tavanomainen 150mm villaseinä ja levyrappaus.


- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
alakerta ja yläkerrassa 2 huonetta katon alla siten että ikkunoita vain päädyissä.

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Alakerta n. 110m2
Yläkerta n. 65m2


- Huonekorkeudet kerroksittain?
Alakerta 2,7m 80m2 osuus, 2,4m 30m2 osuus.
Yläkerta 2,2m

Yhteensä 430m3

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Rossipohja, graniittiperustus, ei kellaria. Alapohjassa on n. 20cm villaa.

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
mineraalivillaa ja puruja 25-30cm

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
Normimäärä ikkunoita varmaankin. Ikkunat -94 asennetut 3 lasiset MSEA ikkunat.



- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Nykyinen puukamina ja kattilahuone sijaitsevat n. 9m päässä olevassa navettarakennuksessa, jossa on myös muita vesilaitteita. Lämmönsiirtokanaali kulkee rakennusten välissä ja on uusittu uretaanieristeiseksi -95. Navettarakennuksessa olevat tilat (n. 20m2) ovat ns. puolilämpimiä tiloja ja pysyneet lämpimänä varaajan hukkalämmöllä.

- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
normilämmöt kaikkialla, pl. hukkalämmöllä lämpenevät tekniset tilat.

« Viimeksi muokattu: 01.05.18 - klo:17:32 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 540
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpö vanhaan rakennukseen ison 3m3 varaajan kylkeen
« Vastaus #7 : 01.05.18 - klo:17:35 »
Koetin laskea uudelleen uusilla tiedoilla ja liitin tulosteen edelliseen viestiisi.
Lämmitystarve putosi hurjasti.
Jos tässä on virheellisiä lähtötietoja, kerro niistä ja korjaan ne.
Virheelliset lähtötiedot aiheuttavat virheellisen lopputuloksen.!

Tältä se näyttäisi nyt.
Perinnetalo  ”peksii” B, LAPPEENRANTA      (Etelä-Karjala)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talon alakerta: Patterilämmitys, 21 C, 110 m2, 297 m3,      7,17 kW   19 817 kWh
- Talon yläkerta: Patterilämmitys, 21 C, 65 m2, 143 m3,      4,08 kW   10 439 kWh
- Lämpökeskus: Patterilämmitys, 12 C, 20 m2, 44 m3,      1,88 kW   2 864 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX7 QUADRIGA H32+32/S28+22/142, +50 C, 11 metriä,       0,16 kW   1 383 kWh
YHTEENSÄ      13,3 kW   34 503 kWh
- Josta johtumisvuodot      9,54 kW   24 119 kWh
- Josta ilmanvaihdot      2,17 kW   5 502 kWh
- Josta vuotoilmat      1,42 kW   3 500 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali      0,16 kW   1 383 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( PATTERILÄMMITYS  +46 C )   
• Kiinteistö,  195 m2,  484 m3    3,3 COP   12,79 kW   34 503 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   3,2 SCOP   13,3 kWh   39 303 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -880 kWh   0,30 kW   38 423 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   38 423 kWh
- Pumpulla tuotetaan       13,50 kW   38 423 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         38 423 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         13,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         13,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -32 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   9,4 kW   26 376 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         12 047 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         12 047 kWh
Tarvitaan 262 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,7 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.         
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:         
• Kaivon painehäviö 0,7 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K      1,63 bar (163 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,7 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K      0,84 bar (84 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,7 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K      0,47 bar (47 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 682 metriä, upotussyvyys vähintään 1,2 m. Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa peksii

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö vanhaan rakennukseen ison 3m3 varaajan kylkeen
« Vastaus #8 : 01.05.18 - klo:21:03 »
Kiitos laskemasta. Lämmöntarpeen vaihtelu tulee olemaan suurta. Tavanomaisesti rakennuksessa asuu kaksi vanhusta jolloin osa kiinteistöstä pidetään viileämpänä eikä käyttövettä juuri kulu. Aika-ajoin taas seuraan liittyy useita muita sekä pieniä lapsia jolloin tehon tarve kasvaa huomattavasti.

Omaan korvaan nvertteripumppu kuulostaisi tälloin hyvältä ratkaisulta vai onko siinä jotain huonoja puolia? Onko työsäiliölle invertteripumpun tapauksessa tarvetta?


Poissa peksii

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö vanhaan rakennukseen ison 3m3 varaajan kylkeen
« Vastaus #9 : 17.06.18 - klo:12:41 »
Suunnittelen että laitan 2x400m maapiiriä. Upotussyvyyteen tuossa olikin otettu kantaa eli 1,2m mutta mikä tulisi olla putkistojen välinen etäisyys. Riittääkö 1,5m?


Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 540
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpö vanhaan rakennukseen ison 3m3 varaajan kylkeen
« Vastaus #10 : 17.06.18 - klo:13:44 »
Tuo upotussyvyys on minimi. Syvempi on yleensä parempi.
Syvemmällä on enemmän kosteutta ja syvemmällä ollaan kunnolla routarajan alapuolella.



Putkien etäisyydeksi 1,5 metriä riittää. 1,2 metriä on siinä kovasti alarajalla.
Keruun alkupää on kylmin. Se viedään kauimmaksi talosta tai puutarhasta.

Poissa peksii

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpö vanhaan rakennukseen ison 3m3 varaajan kylkeen
« Vastaus #11 : 08.07.18 - klo:22:33 »
Vielä pari täsmentävää kysymystä, töiden on tarkoitus alkaa keskiviikkona. Alla hahmotelma putkien asennuksesta. Tarkoitus on tehdä 2x400m piiriä.
- Joudun alittamaan pihatien keruuputkilla, onko tien kohta järkevää eristää putkien yläpuolelta esim. finfoamilla ja täyttää putkien ja finfoamin väli esim. hienolla hiekalla?
- Joudun tuomaan keruuputket alituksen kohdalta melko lähellä toisinaan, johtuen vanhasta kaivosta. Tilaa neljälle putkelle on noin 3-4m. Kannattaako meno ja paluuputkien väli eristää finfoamilla ettei epätoivottua lämmönluovutusta tapahdu putkien välillä
- Jossain on sanottu että myöskään liian suuri upotussyvyys ei ole hyvä. On myöhs mahdollista kaivaa syvemmälle kuin tuo 1,2 jos siitä on etua. Onko?
- Kaivanto täytettäneen pellolla pois kaivetulla maalla, josta otetaan mahdolliset suuremmat kivet pois. Onko jotain muuta huomioitavaa. Alue on viljelykäytössä oelvaa peltoa ja hiesu/savityyppistä maalajiltaan.

Kiitos jo etukäteen!

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 540
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpö vanhaan rakennukseen ison 3m3 varaajan kylkeen
« Vastaus #12 : 09.07.18 - klo:09:17 »
Se väite liian syvästä on virheellinen.
On tärkeää, että putket ovat riittävän syvällä, 1,2 m olisi hyvä.
Lumettomalla kohdalla on syytä laittaa putkien yläpuolelle maahan lämpöeriste, joka estää roudan leviämisen syvälle.
Routivassa kohdassa maamassa kohoaa ympäristöään ylemmäksi ja rasittaa putkia sekä jäähdyttää putkissa olevaa nestettä.
On myöskin hyvä suojata lämpötilojen "oikosulku", lämpövuoto meno- ja paluuputkien välillä silloin, kun niiden välinen etäisyys on alle 1 metri.