Maapiirin paine laskee

[lassheik]

Pieni ongelma teille asiantuntijoille.

Kyseessä omakotitalo jossa maalämpö Thermian pumpulla ja Sabianan maaviileällä. Kaivo porattu marraskusssa 2011, me muutimme taloon asumaan marraskuussa 2012. Itse emme ole taloa rakentaneet. Ensimmäisen kerran maanesteen paine laski yhdestä kilosta nollaan keväällä 2017. Tähän asti kaikki oli stabiilia. Samaan aikaan keväällä tehtiin maalämpöpumpun optimointihuolto (Lämpöykkönen) ja nestettä ja painetta lisättiin. Paine laski syksyyn 2017 mennessä taas nollaan. Lokakuussa 2017 painetta laitettiin 2,3 kiloa. Pidin kirjaa paineesta kevääseen asti ja toukokuussa 2018 näytti paine enää 0,6 kiloa.

Nyt on sitten kahden firman toimesta ihmetelty mihin paine häviää. Talon sisällä olevista putkista on eristeet otettu pois ja järjestelmä laitettu pelkälle sähkökäytölle ja edelleen paine laskee, todella hitaasti, mutta tasaisesti. Päälle päin ei vuotoa näy missään, eikä kyllä hajuakaan (omasta mielestäni khh:ssa haisee aina hieman makealta, mutta en tiedä onko se korvien välissä vai missä... ). Painetestejäkin on tehty jopa kolmella kilolla, eikä viisari värähtänyt ollenkaan lyhyen seurannan jälkeen. Maalämpöpumppu ei ole missään vaiheessa hälyttänyt vioista tai oireillut mitenkään.

Maalämpökaivo on kaivettu auki eikä siellä haise viina tai näy päälle päin minkäänlaista vuotoa.

Olisiko ideaa missä vika mahtaa olla? Luin foorumilta muutamista tapauksista joissa taloon tulevan putken messinkinen mutteri oli mennyt halki. Kuinka tämä halkeama todettiin, oliko vuoto selkeästi huomattavissa? Itse en meidän muttereista ainakaan päälle päin pysty sanomaan onko nissä halkeamaa.

Laitan vielä liitteeksi kuvat järjestelmästä ja kaivosta.

[sundanic]

Jos kerran laite toimii paineettomana niin miksi sinne on pakko ajaa painetta?  Itsellä ei ole koskaan ollu painetta maapiirissä.

[lassheik]

Niin, en tiedä pitääkö siellä olla painetta. Sen olen ainakin huomannut että viilennyksen teho ei ole enää niin hyvä jos paine menee nollaan. Mielenkiintoista vaan mihin se paine häviää...

[tomppeli]

Mitä on tuo kuvan vihreä karsta?
Jotain metallin suolaa..
Miksi?
Jotain on vuotanut.

[seppaant]

Onko kuvassa näkyvä punainen pönttö keruupiirin paisunta-astia?
Jos on, niin mikä on sen tilavuus?

Kun  on viilennyssysteemi, jonka korkein kohta on paisunta-astian yläpuolella, niin toiminnan varmistamiseksi käytetään yleensä paineistettua keruupiiriä.

ATS

[lassheik]

Mitä on tuo kuvan vihreä karsta?
Jotain metallin suolaa..
Miksi?
Jotain on vuotanut.

Tämän on väitetty olevan normaalia kondensiosta johtuvaa värjäymää 

[lassheik]

Onko kuvassa näkyvä punainen pönttö keruupiirin paisunta-astia?
Jos on, niin mikä on sen tilavuus?

Kun  on viilennyssysteemi, jonka korkein kohta on paisunta-astian yläpuolella, niin toiminnan varmistamiseksi käytetään yleensä paineistettua keruupiiriä.

ATS

Joo, kyseessä on paisunta-astia. Tilavuus 18L.

[seppaant]

Kun paine lokakuussa nostettiin 2,3 bar:iin, niin nostettiinko se lisäämällä nestettä keruupiiriin vai lisäämällä ilmaa paisunta-astiaan?

Jos lähtötilanteessa kumikalvo oli astian puolessa välissä niin hävinnyt nestemäärä on ollut n. 9 litraa seitsemän kuukauden aikana.
Tästä saadaan että nestettä häviää n. 40 ml/vrk, eli reilu yskänlääkemukillinen päivässä. Mutta kun emme tiedä kumikalvon sijaintia, on tämä vuotolukema vain suuruusluokka-arvio.

Jos tämän kokoinen vuoto on näkyvällä paikalla, se pitäisi näkyä kosteutena tai tuntua hajuna, paitsi jos tilassa on hyvä ilmanvaihto.

ATS

[lassheik]

Kun paine lokakuussa nostettiin 2,3 bar:iin, niin nostettiinko se lisäämällä nestettä keruupiiriin vai lisäämällä ilmaa paisunta-astiaan?

Jos lähtötilanteessa kumikalvo oli astian puolessa välissä niin hävinnyt nestemäärä on ollut n. 9 litraa seitsemän kuukauden aikana.
Tästä saadaan että nestettä häviää n. 40 ml/vrk, eli reilu yskänlääkemukillinen päivässä. Mutta kun emme tiedä kumikalvon sijaintia, on tämä vuotolukema vain suuruusluokka-arvio.

Jos tämän kokoinen vuoto on näkyvällä paikalla, se pitäisi näkyä kosteutena tai tuntua hajuna, paitsi jos tilassa on hyvä ilmanvaihto.

ATS

Paine nostettiin lisäämällä nestettä keruupiiriin. Tuosta paisunta-astiasta en tiedä yhtään missä kohtaa kalvo on ollut. Voiko sitä jotenkin saada selville? Tätä olen itsekin laskeskellut, että nestettä häviää kuitenkin aika paljon, joten sen pitäisi olla näkyvissä jossain...

[seppaant]

Paine nostettiin lisäämällä nestettä keruupiiriin. Tuosta paisunta-astiasta en tiedä yhtään missä kohtaa kalvo on ollut. Voiko sitä jotenkin saada selville? Tätä olen itsekin laskeskellut, että nestettä häviää kuitenkin aika paljon, joten sen pitäisi olla näkyvissä jossain...

Jos vuotoa ei löydy putkiston näkyvältä osuudelta, niin se on silloin kaivossa.
Vuoto on aina sitä pienempi mitä pienempi paine on piirissä.
Minimipaine riippuu  painemittarin ja jäähdytyspiirin korkeimman kohdan välisestä korkeuserosta, 1m = 0,1 bar ja pari kymmenystä varmuusvaraa päälle.

Kalvon paikan saa selville parilla termodynamiikan laskelmalla kun
-ensiksi laskee keruupiirin paineettomaksi ja mittaa poistuneen nestemäärän
-Mittaa ja säätää esipaineen kohdalleen
-Nostaa keruupiirin paineen kohdalleen lisäämällä nestettä piiriin ja mittaamalla määrän.

ATS

[Matias]

Ensimmäisen kerran maanesteen paine laski yhdestä kilosta nollaan keväällä 2017. Tähän asti kaikki oli stabiilia. Samaan aikaan keväällä tehtiin maalämpöpumpun optimointihuolto (Lämpöykkönen) ja nestettä ja painetta lisättiin. Paine laski syksyyn 2017 mennessä taas nollaan. Lokakuussa 2017 painetta laitettiin 2,3 kiloa. Pidin kirjaa paineesta kevääseen asti ja toukokuussa 2018 näytti paine enää 0,6 kiloa.

Olisikohan optimointihuollossa päässyt ilmaa keruuputkistoon?Tuskin siellä putkistossa vuotoa/reikää on jos 6vuotta on toiminut ongelmitta

[lassheik]

Olisikohan optimointihuollossa päässyt ilmaa keruuputkistoon?Tuskin siellä putkistossa vuotoa/reikää on jos 6vuotta on toiminut ongelmitta

Onhan kaikki aina mahdollista. Mutta miksi paine laski yhtäkkiä viiden vuoden jälkeen. Voiko ilmaa ilmestyä yhtäkkiä järjestelmään noin pitkän ajan jälkeen? 

[Matias]

Onhan kaikki aina mahdollista. Mutta miksi paine laski yhtäkkiä viiden vuoden jälkeen. Voiko ilmaa ilmestyä yhtäkkiä järjestelmään noin pitkän ajan jälkeen? 

Jos keruuputkistossa on MLP:n lähellä automaattiset ilmanpoistoventtiilit niin siinä tilanteessa kun putkiston paine laskee nollaan saattaa ko venttiilistä imeytyä putkistoon ilmaa,varsinkin jos kiertopumpun imupuolella on automaattinen ilmapoistoventtiili.

Kiertopumppu kehittää imupuolelle alipaineen ja jos putkiston paine on valmiiksi nollassa niin automaatti-ilmanpoiston kautta imeytyy ilmaa helposti kiertoon.

Yleensä noissa automaattisissa ilmanpoistoventtiileissä on käsisulut venttiilin ja putkiston välissä ja kun nämä sulut pitää normaalikäytössä kiinni niin sieltäkautta ei ilmaa pääse putkistoon.

Paine nostettiin lisäämällä nestettä keruupiiriin. Tuosta paisunta-astiasta en tiedä yhtään missä kohtaa kalvo on ollut.

Muistelen että kalvopaisunta-astian esipaine pitäisi olla puolet halutusta putkiston paineesta silloin kun putkiston paine on nollassa.

Eli jos keruuputkistoon halutaan 1 bar paine niin paineettomassa keruupiirissä kalvopaisunta-astian ilmapuolella pitäisi olla 0,5bar esipaine.
Kalvopaisuntasäiliössä on samanlainen ilmaventtiili kuin auton renkaassa ja siitä voi mitata esipaineen

Kun keruupiirin painetta nostetaan 1 baariin niin sama paine siirtää kalvopaisunnan kumikalvoa siten että kalvon toisella puolella on neste 1bar paineessa ja toisellapuolella ilma 1bar paineessa ja kalvon sijainti on kokolailla säiliön keskivaiheilla.
Tästä on jossain foorumilla seikkaperäinen ohje mutta en nyt löytänyt sitä

[lassheik]

Jos keruuputkistossa on MLP:n lähellä automaattiset ilmanpoistoventtiilit niin siinä tilanteessa kun putkiston paine laskee nollaan saattaa ko venttiilistä imeytyä putkistoon ilmaa,varsinkin jos kiertopumpun imupuolella on automaattinen ilmapoistoventtiili.

Kiertopumppu kehittää imupuolelle alipaineen ja jos putkiston paine on valmiiksi nollassa niin automaatti-ilmanpoiston kautta imeytyy ilmaa helposti kiertoon.

Yleensä noissa automaattisissa ilmanpoistoventtiileissä on käsisulut venttiilin ja putkiston välissä ja kun nämä sulut pitää normaalikäytössä kiinni niin sieltäkautta ei ilmaa pääse putkistoon.

Muistelen että kalvopaisunta-astian esipaine pitäisi olla puolet halutusta putkiston paineesta silloin kun putkiston paine on nollassa.

Eli jos keruuputkistoon halutaan 1 bar paine niin paineettomassa keruupiirissä kalvopaisunta-astian ilmapuolella pitäisi olla 0,5bar esipaine.
Kalvopaisuntasäiliössä on samanlainen ilmaventtiili kuin auton renkaassa ja siitä voi mitata esipaineen

Kun keruupiirin painetta nostetaan 1 baariin niin sama paine siirtää kalvopaisunnan kumikalvoa siten että kalvon toisella puolella on neste 1bar paineessa ja toisellapuolella ilma 1bar paineessa ja kalvon sijainti on kokolailla säiliön keskivaiheilla.
Tästä on jossain foorumilla seikkaperäinen ohje mutta en nyt löytänyt sitä

Hyviä ja asiantuntevia vinkkejä täältä kyllä saa, mutta tällainen tavallinen asukas ei näitä välttämättä ymmärrä 

Tuossa kuvassa paisunta-astian oikealla puolella olevan sulun vieressä on yksi ilmausventtiili jossa on punainen hattu (rajautunut kuvasta pois). Onko tämä nyt automaattinen vai ei, sitä en tiedä. Samanlainen näyttää olevan alemmissa putkissa (näkyy kuvassakin). Muita ilmausventtiileitä ei järjestelmässä näyttäisi olevan.

[WPF]

Ei siellä keruupiirissä tarvitse olla painetta. Toimii aivan hyvin ilmankin.

[seppaant]

Ei siellä keruupiirissä tarvitse olla painetta. Toimii aivan hyvin ilmankin

Tämä on aina tapauskohtainen, etenkin jos järjestelmään on kytketty viilennyslaitteisto.

Mikäli tulkitsin oikein aloitusviestissä olleita valokuvia, on paisunta-astia kytketty kaivoon menevään linjaan eli liuospumpun painepuolelle.
Toimii se näinkin. Yleensä paisunta-astia kytketään liuospumpun imupuolelle.

Vaikuttaako liuospumpun käynti paineeseen?
Jos vaikuttaa, niin nouseeko paine vai laskeeko pumpun käydessä ja kuinka paljon?

ATS

[WPF]

Mikäli tulkitsin oikein aloitusviestissä olleita valokuvia, on paisunta-astia kytketty kaivoon menevään linjaan eli liuospumpun painepuolelle.
Toimii se näinkin. Yleensä paisunta-astia kytketään liuospumpun imupuolelle.


ATS

Paisunta-astia tulee kytkeä pumpun imupuolelle-> Silloin se ottaa vastaan paineiskun kun keruupuolen pumppu lähtee käyntiin.
Jos se on painepuolella, niin yleensä ajan myötä pumpun imupuolen tiiviste lommahtaa sisäänpäin ja järjestelmä ottaa siitä happea tai vuotaa, koska silloin mikään ei ole puskurina kun 300-400 metriä putkessa olevaa vettä laitetaan liikkeelle.

[fraatti]

En nyt kuvasta näe aivan varmaksi mutta onko tuossa käytetty galvanoituja/sinkittyä putkea ja kuparisia osia sekaisin?

[lassheik]

En nyt kuvasta näe aivan varmaksi mutta onko tuossa käytetty galvanoituja/sinkittyä putkea ja kuparisia osia sekaisin?

Joo, kyllä on tuossa ihan alimmassa vaakaputkessa. Tuo vika tullaan korjaamaan takuuseen. Voiko tuolla olla vaikutusta asiaan? En ole huomannut, että noista liitoksista tihkuisi mitään.

[lassheik]

Tämä on aina tapauskohtainen, etenkin jos järjestelmään on kytketty viilennyslaitteisto.

Mikäli tulkitsin oikein aloitusviestissä olleita valokuvia, on paisunta-astia kytketty kaivoon menevään linjaan eli liuospumpun painepuolelle.
Toimii se näinkin. Yleensä paisunta-astia kytketään liuospumpun imupuolelle.

Vaikuttaako liuospumpun käynti paineeseen?
Jos vaikuttaa, niin nouseeko paine vai laskeeko pumpun käydessä ja kuinka paljon?

ATS

Jos tuota asennusohjetta tulkitsee, niin ylempänä Thermiaan menevä putki olisi juurikin paluupuoli ja tässä haarassa paisunta-astia on 

En ole huomannut paineen vaihteluita kun pumppu on käynnissä. Jotain pieniä viisarin paksuuden kokoisia vaihteluita toki on ollu, mutta olettaisin että se on normaalia?

[fraatti]

Juu, sinällään tuo ei selitä vuotoa mutta ylipäätään sinkittyjä ja kuparisia osia ei saisi sekoitella keskenään. Galvaaninen korroosio syö heikommat oli sinkityt putket pois.

Täällä oli joskus asiasta höpinää. https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6537.msg82134#msg82134

Selailin mapressin katalogia ja siellä pelkkiä galvanoitujen osien käyttöä ei ollut kielletty jäähdytyspuolella mutta jostain mulla on syöpynyt takaraivoon sellainen muistikuva että galvanoituja osia ei sais käyttää etanolin kanssa ollenkaan. Tästä en mene takuuseen koska en nyt löydä hämärälle muistikuvalle sen kummempaa perustetta.

edit. olihan se jo tuolla aikaisemmassa keskustelussa... kuva tässä

http://viega.fi.nt11.unoeuro-server.com/pdf/Metalliste_-putkijarjestelmien_kayttoalueet.pdf

Tilanne lienee nyt sellainen että paine laskee vaikka järjestelmä ei ole edes käytössä? Eli mikään pumppu ei pyöri suuntaan tai toiseen? Onko konvektorin luota kokeiltu etsiä vuotoa?

muutama hakusana googlelle kun oli niin hankala löytyy tuo edellinen keskustelu
 galvanoitu teräsputki jäähdytys sinkitty mapress kupari etanoli

[lassheik]

Jos tuota asennusohjetta tulkitsee, niin ylempänä Thermiaan menevä putki olisi juurikin paluupuoli ja tässä haarassa paisunta-astia on 

En ole huomannut paineen vaihteluita kun pumppu on käynnissä. Jotain pieniä viisarin paksuuden kokoisia vaihteluita toki on ollu, mutta olettaisin että se on normaalia?

Toisaalta tässä toisessa kuvassa on ylempi putki nro 2 (Meno lämmönkeruu (Brine ulos)), että miten näitä nyt tulkitaan?

[lassheik]

Juu, sinällään tuo ei selitä vuotoa mutta ylipäätään sinkittyjä ja kuparisia osia ei saisi sekoitella keskenään. Galvaaninen korroosio syö heikommat oli sinkityt putket pois.

Täällä oli joskus asiasta höpinää. https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6537.msg82134#msg82134

Selailin mapressin katalogia ja siellä pelkkiä galvanoitujen osien käyttöä ei ollut kielletty jäähdytyspuolella mutta jostain mulla on syöpynyt takaraivoon sellainen muistikuva että galvanoituja osia ei sais käyttää etanolin kanssa ollenkaan. Tästä en mene takuuseen koska en nyt löydä hämärälle muistikuvalle sen kummempaa perustetta.

edit. olihan se jo tuolla aikaisemmassa keskustelussa... kuva tässä

http://viega.fi.nt11.unoeuro-server.com/pdf/Metalliste_-putkijarjestelmien_kayttoalueet.pdf

Tilanne lienee nyt sellainen että paine laskee vaikka järjestelmä ei ole edes käytössä? Eli mikään pumppu ei pyöri suuntaan tai toiseen? Onko konvektorin luota kokeiltu etsiä vuotoa?

muutama hakusana googlelle kun oli niin hankala löytyy tuo edellinen keskustelu
 galvanoitu teräsputki jäähdytys sinkitty mapress kupari etanoli

Kyllä, paine laskee vaikka järjestelmä ei ole ollut käytössä. Kytkettiin se siis sähkökäytölle ja viilennyksen linjatkin suljettiin pois. Tässä tilassa se oli yli kolme viikkoa ja silti paine laski.

[fraatti]

Omaan silmään näissä epäilyttävimmältä näyttää tuo täyttöryhmän ylälaita kuten joku jo totesikin. Tuo tietysti voinee värjäytyä myös kondenssista.

Onko oranssien osien kohdalla silmiinnähtävää korroosiota? Näyttäsi ainakin sille kuvan perusteella. Ainut kupariosa lienee tuo vihreällä ympyröity osa?
Takaiskuventtiilistä voi päätellä kierron suunnan. Kalvopaisunta-astia näyttää olevan liuospumpun imupuolella.

[seppaant]

"seppaant"

Mikäli tulkitsin oikein aloitusviestissä olleita valokuvia, on paisunta-astia kytketty kaivoon menevään linjaan eli liuospumpun painepuolelle.
Toimii se näinkin. Yleensä paisunta-astia kytketään liuospumpun imupuolelle.

Tässä tein ilmeisesti väärän tulkinnan.

Putkessa olevasta takaiskuventtiilistä voi päätellä virtaussuunnan.
Asennusohjeen kuvien ja putkiston kytkennän välillä on kuitenkin ristiriita.
Olisiko keruuputkisto kytketty väärin päin lämpöpumpulle?
Jos näin on, toimii höyrystin mutta ei varmaankaan optimaalisesti.

Oli niin tai näin ei tälläkään ole mitään tekemistä paineen putoamisen (vuodon) kanssa.

ATS

[seppaant]

Fraati huomasikin jo tuon minun virheen.

Onko keruuneste varmasti etanolia?
Thermia käytti parikymmentä vuotta sitten keruunesteenä glykolia.
Glykoli on hajutonta ja kondenssiveteen sekoittuneena sitä on vaikea havaita.
Jos asennuspöytäkirjat ovat tallella, sieltä pitäisi löytyä keruunesteen laatu.

ATS

[fraatti]

Olisiko keruuputkisto kytketty väärin päin lämpöpumpulle?

Asennusohjeessa lienee vaihtoehtoinen paikka mistä keruulle menevän putken saa tulemaan koneesta ulos. Tässä lienee putken paikka muutettu ja tuo lienee helppo tehdä koska näyttäisi että koneesta ulostuleva putkin on joustavaa letkua. Asia selviää putkien korkeusasemasta pumpun kyljessä. Eli kierto on aivan kuten pitääkin. Siltä tämä minusta näyttää.

Varmistan nyt kuitenkin vielä ettei asiassa ole mitään epäselvyyttä että laskiko paine jo ennen "optimointi huoltoa" vai vasta sen jälkeen? Jos sen jälkeen niin asia on varsin yksioikoinen ja kyseissä toimenpiteessä on joku mennyt mönkään. Sihtien puhdistamisen lisäksi ei näille mitää huoltoa tarvi tehdä vaan sitten kun toiminta loppuu niin sitten ihmetellään lisää. Toimivaan järjestelmään koskeminen aina sisältää sen pienenpienen riskin että joku paikka alkaakin falskaamaan sen jälkeen. Jos kuitenkin vika tuli vasta "optimoinnin" jälkeen niin mielestäni se on sitten valohoidon antaneen yrityksen huoli laittaa systeemi toimimaan tai ainakin maksaa siitä tulleet kustannukset. Tiedätkö tarkalleen mitä ne tekivät liuospuolelle ja millaisia laitteita siinä oli kiinni?

[fraatti]

Kuvissa ei näy koneen sisukaluja, olettaisin että kuitenkin myös laitteen sisältä olisi etsitty vuotoja?

[lassheik]

Omaan silmään näissä epäilyttävimmältä näyttää tuo täyttöryhmän ylälaita kuten joku jo totesikin. Tuo tietysti voinee värjäytyä myös kondenssista.

Onko oranssien osien kohdalla silmiinnähtävää korroosiota? Näyttäsi ainakin sille kuvan perusteella. Ainut kupariosa lienee tuo vihreällä ympyröity osa?
Takaiskuventtiilistä voi päätellä kierron suunnan. Kalvopaisunta-astia näyttää olevan liuospumpun imupuolella.

Tässä nyt muutama kuva lähempää. Kyllähän nuo putket aika karuilta näyttää, varsinkin alempi vaakaputki. Sitä ihmettelen itse miksi täyttöryhmän ylempi osa on niin pahasti värjäytynyt verrattuna alempaan osaan.

Ootte te kyllä mestareita! Eli se nyt ainakin on varmistettu, että paisunta-astia on oikeassa haarassa 

[lassheik]

Kuvissa ei näy koneen sisukaluja, olettaisin että kuitenkin myös laitteen sisältä olisi etsitty vuotoja?

Sisällä ei näkynyt vuotoja.

[lassheik]

Fraati huomasikin jo tuon minun virheen.

Onko keruuneste varmasti etanolia?
Thermia käytti parikymmentä vuotta sitten keruunesteenä glykolia.
Glykoli on hajutonta ja kondenssiveteen sekoittuneena sitä on vaikea havaita.
Jos asennuspöytäkirjat ovat tallella, sieltä pitäisi löytyä keruunesteen laatu.

ATS

Porausraportissa lukee Bioetanol 30% -17C ja tätä sinne on jälkeenkin päin lisätty.

[sam68]

Olen tehnyt vuosia sitten yhden kohteen tuolla alusinkillä ja kuukausi sitten kävin uusimassa siihen pätkän putkea. Asukas oli ilmaillut järjestelmää useita kertoja ja nestettä oli valunut eristeen sisään. Putki oli pinnastaan aivan ruosteessa ja yksi liittimistä oli alkanut tippasemaan. Kohdat missä ei ole kosteutta ollut olivat kuin uusia. Käyttäytyy erikoisesti ja onneksi en ole käyttänyt tätä enempää..

[lassheik]

Asennusohjeessa lienee vaihtoehtoinen paikka mistä keruulle menevän putken saa tulemaan koneesta ulos. Tässä lienee putken paikka muutettu ja tuo lienee helppo tehdä koska näyttäisi että koneesta ulostuleva putkin on joustavaa letkua. Asia selviää putkien korkeusasemasta pumpun kyljessä. Eli kierto on aivan kuten pitääkin. Siltä tämä minusta näyttää.

Varmistan nyt kuitenkin vielä ettei asiassa ole mitään epäselvyyttä että laskiko paine jo ennen "optimointi huoltoa" vai vasta sen jälkeen? Jos sen jälkeen niin asia on varsin yksioikoinen ja kyseissä toimenpiteessä on joku mennyt mönkään. Sihtien puhdistamisen lisäksi ei näille mitää huoltoa tarvi tehdä vaan sitten kun toiminta loppuu niin sitten ihmetellään lisää. Toimivaan järjestelmään koskeminen aina sisältää sen pienenpienen riskin että joku paikka alkaakin falskaamaan sen jälkeen. Jos kuitenkin vika tuli vasta "optimoinnin" jälkeen niin mielestäni se on sitten valohoidon antaneen yrityksen huoli laittaa systeemi toimimaan tai ainakin maksaa siitä tulleet kustannukset. Tiedätkö tarkalleen mitä ne tekivät liuospuolelle ja millaisia laitteita siinä oli kiinni?

Järjestelmä oli vakaa ensimmäiset viisi vuotta. Sitten yhtäkkiä keväällä 2017 paine tippui nollaan. Tätä ennen ei järjestelmään oltu koskettu mitenkään. Sitten tehtiin optimointihuolto (Lämpöykkönen) ja nestettä lisättiin ja paine nostettiin muistaakseni 1 bariin. Paine tippui taas nollaan syksyyn 2017 (olikohan lokakuu) mennessä. Tämän jälkeen nestettä lisättiin ja paine nostettiin 2,3 bariin joka laski toukokuuhun 2018 mennessä 1,3 bariin. Laite joka oli kiinni oli ulkoroskisastian kokoinen pönttö jossa nestettä ja pumppu. Letku kiinni täyttöryhmään ja nesteet sisään. Muuta ei käsittääkseni tehty.

[fraatti]

Tässä nyt muutama kuva lähempää. Kyllähän nuo putket aika karuilta näyttää, varsinkin alempi vaakaputki. Sitä ihmettelen itse miksi täyttöryhmän ylempi osa on niin pahasti värjäytynyt verrattuna alempaan osaan.

Kondenssi taitaa syödä sinkin nopeasti pois jos putket pääsevät veden kanssa tekemisiin. Kuivassa nuo lienevät ok. Kuitenkaan ylöspäin menevät putket eivät ole ruostuneet koska ne eivät ole kondensoineet kun kylmä liuos ei ole liikkunut siellä.

Se on päivänselvä asia että kupariosia ei saa käyttää galvaanisen korroosion takia kuparin kanssa sekaisin mutta minua kiinnostaa myös se että mikä on esim putkivalmistajan kanta siihen että sopivat sinkityt putket etanolin kanssa yhteen. Yhden valmistajan kanta on että eivät sovi. Jos vain jaksat ottaa asiasta selvää niin laitahan tieto myös tänne näkyville. Mietin vain että onko ongelma sinkityissä putkissa vain se että ne ruostuvat putken pinnasta vai onko tuossa jotain muutakin ongelmaa.

[fraatti]

Olen tehnyt vuosia sitten yhden kohteen tuolla alusinkillä ja kuukausi sitten kävin uusimassa siihen pätkän putkea. Asukas oli ilmaillut järjestelmää useita kertoja ja nestettä oli valunut eristeen sisään. Putki oli pinnastaan aivan ruosteessa ja yksi liittimistä oli alkanut tippasemaan. Kohdat missä ei ole kosteutta ollut olivat kuin uusia. Käyttäytyy erikoisesti ja onneksi en ole käyttänyt tätä enempää..

Osaatko sanoa mitään velmistajaa putkelle?

Sitäkin mietin että alkaako tälläinen putki vuotamaan jos tämä sinkkipinnoite vaurioituu juuri puristusosan o-renkaan alta. Sinnehän se kondessi lopulta päätyy ja/tai korroosio etenee. 

[seppaant]

Sen verran rupisen näköinen on tuo putkisto.

Pese kuvassa näkyvä putkisto hyvin puhtaalla vedellä ja kuivaa hyvin.
Muutaman päivän kulutta pyyhkäise sormella jokaista liitosta ja maista kielen päällä miltä maistuu.
Maaviinan maun kyllä erottaa puhtaasta kondenssivedestä.

ATS

[Nopostan]

Tässä nyt muutama kuva lähempää. Kyllähän nuo putket aika karuilta näyttää, varsinkin alempi vaakaputki. Sitä ihmettelen itse miksi täyttöryhmän ylempi osa on niin pahasti värjäytynyt verrattuna alempaan osaan.

Ootte te kyllä mestareita! Eli se nyt ainakin on varmistettu, että paisunta-astia on oikeassa haarassa 

Aika pahasti on korroosio syönyt, varsinkun kuvassa 290 oleva supistus on aivan ruosteessa. Varmaankin käytetty ei yhteensopivia putkiosia .

Putkareilla tuntuu aina olevan selitys kaikkeen , joskus firmassa huomautin että toi yhdistäjä jonka laitoit niin vuotaa ja vastaus oli että kyllä se pian ruostuu umpeen...