Mitoitusapua satakuntaan

[jaarli]

Terve,

Tässä uudisrakennuksen rakentajana olen siirtänyt ajatukset siihen että tulevaisuudessa lämmitettäisiin maalämmöllä. Eli 2016 asumiskuntoon valmistuneen ok- talo 292m^2 huoneistoalalla. Talo tehty ns. hartiapankki voimin joten työtä on edelleen hieman jäljellä. Otimme rakennusvaiheessa lämmitysratkaisuksi 1000l:n akvatermin geo solar välilevyllisen hybridivaraajan, käyttövesi saadaan kahdella kierukalla. Ko. varaajan tehtiin valmiudet liittää lämpöpumppu kylkeen. eli matalalämpöpuolelle ja korkealämpöpuolelle valmiit paikat. Tällä hetkellä varaaja lämmitetään pelkästään kahdella sähkövastuksella. Kaikki lämmitettävät neliöt ovat lattilämmityksella. Ohessa tarkempaa tietoa:

Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Satakunta
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? rakentamisvuosi 2016, tasamaan talo
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen. kokonalämmityksen (kv + lämpö 2017) n. 25 000kwh. (4 hlö)+ Polttopuita n. 5 m^3

- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? lattialämmitys

- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? koneellinen iv. lämmöntalteenotolla vallox 145 mv

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. 330 m^2 kok. rakennusneliöt.

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? tiili/lauta verhous, 25 mm runkolevy + 200mm ekovilla + 50 mm ekovilla
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 2 , ala + yläkerta

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? 240 m^2 alakerrassa, 55 m^2 yläkerrassa
- Huonekorkeudet kerroksittain? alakerta 2,7 m ja yläkerta 2,5m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? maanvarainen laatta, 100mm finnfoam
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? 500mm ekovilla
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 3 –lasiset ikkunat pinta-ala 40m^2 ,ovet 10 m^2
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? ei ole

- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
1. kerroksessa tällä hetkellä n. 40 m^2 puolilämpimänä (n.14°C)
Ko. 40m^2:lle suunniteltu kauneudenhoito liikkeeksi, tulee valmistuessaan lisäämään myös talon lämpimän vedenkulutusta.

kaikki muut tilat +22°C.


Hiukan on siis epävarmuuksia ja oli yksi syy että rakennusaikana ko. laitteet jäivät hankkimatta. Tarjouksia olisi tarkoitus kysellä niin että viimeistään lämmityskauden alkuun olisi lämpöpumppu tulilla. Arvostankin hyviä vinkkejä ja apuja projektiin, tämä on itselle kaikki lähes täysin uutta.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Se on laskettu ns. normivuodelle.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Uudisrakennus  ”jaarli”   PORI      (Satakunta)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Alakerta: Lattialämmitys, 22 C, 182 m2, 492 m3,      5,76 kW   19 218 kWh
- Liiketila: Lattialämmitys, 22 C, 42 m2, 113 m3,      1,75 kW   5 536 kWh
- Talon yläkerta: Lattialämmitys, 22 C, 66 m2, 165 m3,      1,89 kW   5 072 kWh
YHTEENSÄ      9,3 kW   31 313 kWh
- Josta johtumisvuodot      6,67 kW   22 526 kWh
- Josta ilmanvaihdot      1,97 kW   5 285 kWh
- Josta vuotoilmat      0,75 kW   2 015 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( LATTIALÄMMITYS  +31 C )   
• Kiinteistö,  290 m2,  770 m3    4,8 COP   8,76 kW   29 826 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,82 kW   7 200 kWh
- Yhteensä   4,1 SCOP   9,6 kWh   37 026 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 260 kWh   0,33 kW   35 766 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   35 766 kWh
- Pumpulla tuotetaan       9,60 kW   35 766 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         35 766 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         9,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         9,6 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -29 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,1 COP)   7,6 kW   27 055 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         8 711 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         8 711 kWh
Tarvitaan 250 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,53 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,5 K   0,81 bar (81 kPa) Ei toimi!
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,5 K   0,43 bar (43 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,5 K   0,25 bar (25 kPa)

Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 652 metriä, upotussyvyys vähintään 1,1 m. Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta, paikalliselta alan ammattilaiselta.

[jaarli]

Kiitokset tomppelille laskennasta, tästä on hyvä jatkaa.

Olin ajatellut oman varaajani kaveriksi esim nibe f1145- 12 kw (pumpussa ei varaajaa) tehoisen pumpun, ilmeisesti kun lataan suoraan varaajaan niin invertteripumpulla ei saada suurta hyötyä irti?

Suositella saa merkkejä/tapoja jolla saisin tämän omani akvatermin 1000l pöntön parhaiten lämpiämään. Tällä hetkellä ajatuksena että varaajan alaosaan syötetään matalämpöistä vettä lattialämmitykselle sekä kv esilämmitykseen. Varaajan yläosaan sitten syöttö käyttöveden lämmitykseen n. 60 asteeseen.