Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Varaava sähkö -> MPL  (Luettu 6937 kertaa)

Poissa Nakuman

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Varaava sähkö -> MPL
« : 15.05.18 - klo:15:49 »
Terve kaikille.
Ajankohtaiseksi tullut lämmitysjärjestelmän saneeraus uhkaa vakavasti toteutua.
Nyt vain pähkäillään vaihtoehtoja.

Kyseessä 1996 rakennettu omakotitalo Keski-Uudellamaalla, asuinpinta-ala noin 140 neliötä + lämmin varasto (10 neliötä) sekä tekninen tila (noin 10 neliötä). Lisäksi yläkerrassa yksi huone (entinen käyttöullakko, lämpiää sähköpatterilla tarvittaessa). Kiertoilmatakka, koneellinen LTO (MUH Ilmava DIGIT, joka menossa myös vaihtoon). Liesituuletin omalla huippuimurilla. Asukkaita 2 aikuista ja 2 lasta.

Tämänhetkinen lämmitys tapahtuu yösähköllä lämpenevällä Aquaterm -varaajalla (noin 3500 litraa...).
Asunnossa vesikiertoinen lattialämmitys sekä käyttövedessä kiertovesipumppu.
Lattialämmityksellä kaksi eri jakotukkia, yhteensä 10 erillistä "piiriä", joista osaa ohjataan huonetermostaateilla huonoin tuloksin. Ilmeisesti nämäkin alkavat olla uusimiskunnossa.
Lämmitykseen on käytetty sähköä noin 20 - 25tkW per vuosi. Saattaa olla hieman alakanttiin, sillä meidän asuinaikanamme ei kovia talvia ole ollut.

Tällä hetkellä mielessä on pyörinyt maalämpö tai maalämpö + aurinkokeräimet.
Ehkä ensisijaisesti maalämpö, jossa mahdollisuus lisätä myöhemmin aurinkokeräimet peliin mukaan.
Maalämpöä varten tulee porakaivo.

Nyt tarjoukset kolmelta eri toimijalta, ja laitteiden vertailu käynnissä.
1. Thermia diplomat inverter M + 160m kaivo (115mm)
2. IVT GEO 312C Inverter + IVT DS 300 R Solar käyttövesivaraaja + 160m kaivo (115mm)
3. Viesmann 343-G (aurinkokierrukka vakiona) + 170m kaivo

Hintaeroa halvin vs. kallein on noin 1500 euroa.
Toki sisällöt täysin erilaisia, eli vertailu ei todellakaan ole helppoa.

Erillinen käyttövesivaraaja kuulostaa ihan hyvältä ratkaisulta tuon maalämpöpumpun kaveriksi, jos käytetään aurinkokeräimiä. Mutta kannattaneeko sitä tässä kohtaa hankkia, vai vasta siinä vaiheessa kun keräimet tulevat ajankohtaiseksi...

Onko kommentteja yllä olevien laitteiden osalta?
« Viimeksi muokattu: 16.05.18 - klo:09:40 kirjoittanut tomppeli »

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: Varaava sähkö -> MPL
« Vastaus #1 : 15.05.18 - klo:17:50 »
Lainaus
Tämänhetkinen lämmitys tapahtuu yösähköllä lämpenevällä Aquaterm -varaajalla (noin 3500 litraa...).
Asunnossa vesikiertoinen lattialämmitys sekä käyttövedessä kiertovesipumppu.

Jos laitat invertterilämpöpumpun niin noin suuri varaaja(3500l) kannattaa jättää pois käytöstä koska talossa on lattialämmitys.
Tuon varaajan vastuksien syöttökaapeleista voi yhden käyttää lämpöpumpun syöttökaapeliksi
3X16A riittää lämpöpumpulle ;)
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaava sähkö -> MPL
« Vastaus #2 : 15.05.18 - klo:20:10 »
Rahaa ajatellen kannattaa unohtaa aurinkolämpö maalämmönkaverina. Takaisinmaksu karkaa jonnekkin hamaan tappiin saakka. 343sta ei taida kovin moni olla kytkenyt aurinkoon vaikka siinä mahdollisuus onkin. Varaajan koko vaan tuohon hommaan tuntuu myöskin turhan pieneltä. Unohtaisin tuon laitteen sekä auringon ylipäätään. Kaivon syvyydestä ei kannata tinkiä.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Nakuman

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaava sähkö -> MPL
« Vastaus #3 : 15.05.18 - klo:21:10 »
Moi,
kiitos nopeista vastauksista.
Tosiaan vanha varaaja on tarkoitus pistää paloiksi ja kantaa pihalle.

Kovasti yrittävät väittää, että aurinkokeräimillä saisi tuota pumpun kestoikää parannettua, mutta onhan tuo aika arvokas investointi tuohon maalämmön kylkeen. Esimerkiksi kahden keräimen hinnalla kuitenkin syventää kaivoa melkoisesti.

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Varaava sähkö -> MPL
« Vastaus #4 : 16.05.18 - klo:09:44 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Se on laskettu ns. normivuodelle.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”Nakuman”   JÄRVENPÄÄ      (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talon alakerta: Lattialämmitys, 22 C, 150 m2, 390 m3,      7,31 kW   21 713 kWh
- Ullakko: Lattialämmitys, 16 C, 30 m2, 66 m3,      1,16 kW   2 426 kWh
YHTEENSÄ      8,5 kW   24 139 kWh
- Josta johtumisvuodot      6,03 kW   17 965 kWh
- Josta ilmanvaihdot      1,55 kW   3 969 kWh
- Josta vuotoilmat      0,89 kW   2 205 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( LATTIALÄMMITYS  +31 C )   
• Kiinteistö,  180 m2,  456 m3    4,8 COP   8,03 kW   24 139 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   4,2 SCOP   8,6 kWh   28 939 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -820 kWh   0,24 kW   28 119 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   28 119 kWh
- Pumpulla tuotetaan       8,60 kW   28 119 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         28 119 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         8,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         8,6 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -29 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,2 COP)   6,8 kW   21 422 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         6 697 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         6 697 kWh
Tarvitaan 206 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,51 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,51 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,62 bar (62 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,51 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,33 bar (33 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,51 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,19 bar (19 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 514 metriä, upotussyvyys vähintään 1,1 m. Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Poissa Nakuman

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaava sähkö -> MPL
« Vastaus #5 : 16.05.18 - klo:12:07 »
Kiitos Tomppeli laskelmasta.

Mitoittaako laitetoimittajat tarkoituksella nuo kaivot "vajaiksi", jotta saavat tarjouksen hintaa hieman alas vai mistä mahtaa johtua melko suuri ero laskelmasi sekä saamieni tarjousten välillä? (30-40 metriä).
Tarjouksissa porauksen lisämetrien hinnat ovat aika lailla samoissa, puhutaan euron erosta (teräsputkiporaus 70€/metri ja siirtoputki 22€/metri).




Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Varaava sähkö -> MPL
« Vastaus #6 : 16.05.18 - klo:12:34 »
On yleensä niin, että jos mitoittaa kaivon kunnolliseksi, häviää kaupat.
Siksi kauppiailla on ihan pikku pakko tinkiä kaivon mitoituksesta.
Maalämpöä hankkiva ei voi olla asiantuntija, joka tietää mitä tarvitaan.
Ostaja yleensä vain valitsee sen halvimman.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: Varaava sähkö -> MPL
« Vastaus #7 : 16.05.18 - klo:14:49 »
Lainaus
Asunnossa vesikiertoinen lattialämmitys sekä käyttövedessä kiertovesipumppu.
Lattialämmityksellä kaksi eri jakotukkia, yhteensä 10 erillistä "piiriä", joista osaa ohjataan huonetermostaateilla huonoin tuloksin. Ilmeisesti nämäkin alkavat olla uusimiskunnossa.

Jos märkätilojen lattialämmitys on vesikiertoinen (ei sähkökaapelit) niin kannattaa varmistua että kesäaikaan lämpöpumpun lauhduttimelle saadaan riittävän suuri virtaus lämmityskiertoon että lämpöpumppu toimisi myös pelkästään märkätilojen lämmitystarpeen aikana.
Liian hidas virtaus aiheuttaa ongelmia (ainakin on/off) lämpöpumpuissa jos lauhduttimen virtaus jää alle valmistajan ilmoittaman minimivirtauksen.
Usein tämä hoidetaan laittamalla lämpöjohtoverkkoon sopivan kokoinen puskurivaraaja johon pienen lämmöntarpeen aikana voi varastoida lämpötehoa lauhduttimen normaalisella virtauksella.

Lainaus
koneellinen LTO (MUH Ilmava DIGIT, joka menossa myös vaihtoon)

Jos uuteen LTO-koneeseen tulee jälkilämmitys lämmitysverkon vedellä niin siihenkin tarttee puskurivaraajaa ainakin on/off lämpöpumpuissa

Invertterilämpöpumput saattaa pystyä toimimaan ilman lämmitysverkon puskurivaraajaa,kannattaa kuitenkin erikseen varmistua tästä lämpöpumpun toimittajalta ;)
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 748
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaava sähkö -> MPL
« Vastaus #8 : 17.05.18 - klo:03:42 »
Jos tilaa on laittaa, niin kannattaa harkita erillislaitteiden laittoa. 400 L käyttövesivaraaja ja 500-1000 L lämmitysvaraaja. On/off kone toimii erinomaisen hyvin meillä erillisinä. SCOP on 4,3 ja lämmitys tulee 4,6 kertoimella. Aurinkokennot on lämmitysvaraajassa, joka on vanha öljysysteemin ajalta. Vuosikulutus on 8000-8300 kWh viimeisimmältä 4 vuoden ajalta. Öljynkulutus oli 4300 L/ vuosi viimeiset 3 vuotta.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa Turkkar

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 43
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaava sähkö -> MPL
« Vastaus #9 : 18.05.18 - klo:06:35 »
Täällä mennään kohtuu samanlaisella set upeilla kuin euronkin menee. Takaisin maksuaikojen kanssa kun laskee niin aurinkoenergia on hankala sijoitus, jokainen päivä kun aurinko paistaa niin jotain se kuitenkin tuottaa takaisin päin ;) Mut oman kokemukseni mutu on, et itse en kadu tekemääni ratkaisua. Tänäkin kesänä 2 viikkoa pumppu on nyt huilaillut tyystin ja aurinko lämmittänyt kellarin 142 neliötä ja lämpimän käyttöveden. Se et kuoleutuuko nuo aurinko keräimet koskaan jää nähtäväksi vuosien saatossa. Eli tuleeko pumpulle lisää elinikää tuolla käymättömyydellä ja mahdollisella kaivojen paremmalla tuotolla kun saavat huilata täysin ja jopa varaajista voi työntää energiaa kaivojen suuntaan.
Viessmann G200-13KW, 1000l (2*500l) puskuri, kaivot 2*160m, talo 1938, 3-kerrosta 426m2 ja 1100m3, lattialämmitys 142m2 ja patterit 284m2,c33 6kpl, c22 13kpl ja c21 2kpl, 6m2 aurinkokeräimet suuntaan 165, Imatralla