Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Mitoitusapua? 1999 Okt 220m2 + at 70m2 Tornio ja muutama kysymys jo alkuun  (Luettu 5076 kertaa)

Poissa Kurppa

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 21
  • Maalämpöfoorumi
Tornio
Rv. 1999
talo 1,5 krs
polttopuun kulutus n 35 pino m3 kuiva koivu
talossa lattilämmitys
ilmanvatkaaja Ilto 350
pohjan pinta-ala 114m2
seinät 200mm lasivilla
alakerta 114m2, huonekorkeus 2550
yläkerta 107m2, huonekorkeus 2500
Alapohja maanvarainen laatta
Yläpohja lasi/kivivilla 400-600mm
Ikkunat 3-lasiset norm alu
-------------------------------------
Lämpökanavaa (erilliset putket) talon ja tallin välissä n 30m
4*Pex77mm LDPE
lämmitys meno/paluu 32mm.
lämmin käyttövesi meno 28 / paluu 18
------------------------------------------
at 70m2
puolilämmin
at:ssa patterilämmitys
seinät 150mm lasivilla
alapohja maanvarainen
yläphja lasivilla 200mm
muutama ikkuna 3-las norm alu

asuu 4 henkilöä
Olemassa oleva kattila ja tietysti varaaja (akvaterm 2m2) säilytetään.
Lämmön keruu maapiireillä.

Kysymyksiä alkuun:
MLP varaajalla vai ilman?
2m2 varaajan hyödyntäminen?
Lämpimän käyttöveden kierto pois? -> Lvv taloon? Sähköllä?
Riittääkö lämpö tallissa jos mitoitus lattialämmön mukaan/ konvertterin lisääminen talliin lämpötilan nostoa varten?
Pörssisähkö?
« Viimeksi muokattu: 18.03.18 - klo:13:06 kirjoittanut tomppeli »
Nibe1245/12Kw+2000 l varaaja+puukattila, 1200m maapiiri, talo+at rak vuosi 2000, lämpökanava 35m, huoneistoala 280m2. lattialämmitys.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Onko sinulla tiedossa, millainen on alapohjien (talon ja autotallin) lämmön eristys?
Sillä on suuri merkitys varsinkin, kun on lattialämmitys.

Poissa Kurppa

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 21
  • Maalämpöfoorumi
Hei
Se lienee styrox; talossa reunavahvistetun laatan alla ja sisäpuolisen valun välissä molemmissa 50 tai 100 mm. At:ssa sokkeliperustus ja sama paksuus.
Nibe1245/12Kw+2000 l varaaja+puukattila, 1200m maapiiri, talo+at rak vuosi 2000, lämpökanava 35m, huoneistoala 280m2. lattialämmitys.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Laskenko talon alapohjan 100 mm styroxin mukaan?
Lasken mitoituksen lattialämmitykselle, silloin tarvitaan autotalliin vähän "ylisuuri" puhallinkonvektori hiukan alhaisen kiertoveden lämpötilan takia.
Voi olla, että talli pitää laskea +12 C sisälämpötilalle.
Lattialämmityksellä pumpun hyötysuhde paranee ja tarvitaan vähän syvempi lämpökaivo.

Poissa Kurppa

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 21
  • Maalämpöfoorumi
juu 100mm tyroksia  kuulostaa hyvältä ja +12 c tallin lämpötila. Lämpökaivoa en ilmeisesti tule laittamaan mutta toki vertailuna hyvä tietää.
Nibe1245/12Kw+2000 l varaaja+puukattila, 1200m maapiiri, talo+at rak vuosi 2000, lämpökanava 35m, huoneistoala 280m2. lattialämmitys.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Se on laskettu ns. normivuodelle.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Kurppa”   TORNIO      (Lappi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talon alakerta: Lattialämmitys, 21 C, 114 m2, 291 m3,      5,22 kW   16 530 kWh
- Talon yläkerta: Lattialämmitys, 21 C, 107 m2, 268 m3,      4,26 kW   10 868 kWh
- Autotalli: Patterilämmitys, 12 C, 70 m2, 161 m3,      3,01 kW   5 913 kWh
- Lämmönsiirtokanaali Uponor2Quattro2x32/28+18/175, +50 C, 30 metriä,       0,60 kW   5 280 kWh
YHTEENSÄ      13,1 kW   38 592 kWh
- Josta johtumisvuodot      8,54 kW   23 854 kWh
- Josta ilmanvaihdot      2,82 kW   6 830 kWh
- Josta vuotoilmat      1,14 kW   2 627 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali      0,60 kW   5 280 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( LATTIALÄMMITYS  +31 C )   
• Kiinteistö,  291 m2,  719 m3    4,8 COP   12,51 kW   38 592 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   4,4 SCOP   13,1 kWh   43 392 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 264 kWh   0,38 kW   42 128 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   42 128 kWh
- Pumpulla tuotetaan       13,00 kW   42 127 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         42 128 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         13,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         13,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -38 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,4 COP)   10,3 kW   32 517 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         9 611 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         9 611 kWh
Tarvitaan 2 x 225 m = 450 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,77 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:         
• Kaivon painehäviö 0,38 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,38 bar (38 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,38 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,22 bar (22 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,38 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,13 bar (13 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi,  1028 metriä, upotussyvyys vähintään 1,5 m.   Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
Maakeruupiiri pitää jakaa kolmeksi lenkiksi (3 kpl PEM40x3,7mm), jotta ei tulisi liian suuri ulkoinen painehäviö.
Lämmönsiirtokanaali kuluttaa varsin paljon lämpöenergiaa, kun siinä kulkee myöskin lämmin käyttövesi.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta, paikalliselta alan ammattilaiselta.

Poissa Kurppa

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 21
  • Maalämpöfoorumi
Suuret kiitokset! Itse en onnistunut mitoitusohjelmaa käyttämään joten lähetä vaan tulokset s-postiini, kiitos. :'(
Pitääkö tuo cop 4,4 ajatella niin että jos MLP:n hyötysuhde on esim. 3,4 niin ostan 1cop:n arvosta lisäsähköä?
Kuuluukos muuten  jatkokysymykset enää tänne, niitäähän tässä alkaa syntymään...
Kuten esim. nyt tarjotut pumput ovat olleet 10-12kw ja keruupiirit kaikki 2x400m.
Ja pumput varaajalla ja ilman... ???
Nibe1245/12Kw+2000 l varaaja+puukattila, 1200m maapiiri, talo+at rak vuosi 2000, lämpökanava 35m, huoneistoala 280m2. lattialämmitys.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Tännehän nitä jatkokysymyksiä saa mielellään esittääkin.
Toivomme, että jatkossa kertoisit, kuinka projektisi mahdolisesti lähtee etenemään.

Täältä voit lukea jotain hajatietoja maalämmöstä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.0

COP 4,4 tarkoittaa sitä, että kun kone ottaa sähköverkosta itselleen käyttösähköä 1 kWh verran, tuottaa se sillä energiamäärällä lämpöä 4,4 kWh :n verran.
Lähetin laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
« Viimeksi muokattu: 19.03.18 - klo:08:28 kirjoittanut tomppeli »

Poissa Kurppa

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 21
  • Maalämpöfoorumi
Hei. Projekti alkaa edetä tilaus vaiheeseen. Muutamia kysymyksiä asennus asioista herännyt...

Ajattelin hiukan lisätä maapiiriä 3x400m = 1200m. Riittääkö MLP:n kiertovesipumpun tehot näihin?
Tarvitaanko keruuputkiin mitään suodattimia?
Niissä lienee hyvä olla linjasäädöt ja virtausmittarit sulkujen lisäksi?

Keruuputkien asennussyvyydeksi täällä kaikki tarjoajat ehdottavat 1-1,2m sekä asennusväliksi n. 1m. Tarvitaanko syvyyttä oikeasti 1,5m? Vai johtuneeko tämä ilmiö siitä että syvemmälle kaivaminen on hitaampaa ja kalliimpaa... Tosin en ole kuullut että yhtäkään piiriä olisi täälläpäin noin syvälle kaivettu vaikka routa kyllä noihin syvyyksiin joskus yltääkin.  Asennusvälin lienee hyvä olla tuo 1,5m?

Autotallissa on patterilämmitys = mustavesi, elikkäs pattereista on rautaa liuennut. Sama vesi siis kiertää myös talon lattialämmityksessäkin. Olisiko mekaaninensuodatin / söhkösuodatin ennen lämmönvaihdinta aiheellinen?

Kiitosta jo etukäteen mahtavasta foorumistanne!

Nibe1245/12Kw+2000 l varaaja+puukattila, 1200m maapiiri, talo+at rak vuosi 2000, lämpökanava 35m, huoneistoala 280m2. lattialämmitys.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Suurempi upotussyvyys on parempi.
Asennusväliksi 1 metri on liian vähän. Pitäisi olla 1,5 m.
3 x 400 metrin lenkit on hyvä. Ei tule mitään ongelmia maakiertopumpuin kanssa.
Laitaan tähän liitteeksi painehäviölaskelman.

Poissa Kuumaa_kalliosta

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 630
Suurempi upotussyvyys on parempi.

Juuri näin. Kun talo on pohjoisessa missä routa ulottuu syvämmälle, ehdottomasti kannattaa kaivaa ainakin 1,5 metrin syvyyteen.

Lainaus
Asennusväliksi 1 metri on liian vähän. Pitäisi olla 1,5 m.

Jos asennusväli on liian kapea, vierekkäiset keruuputket syövät toistensa tehoa. Tähänkin vaikuttaa myös se, että ollaan aika pohjoisessa, missä talvinen routa yltää yleensä syvemmälle ja keväällä maapiiri alkaa elpyä myöhemmin.

Poissa Kurppa

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 21
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Mitoitusapua? 1999 Okt 220m2 + at 70m2
« Vastaus #11 : 19.10.18 - klo:20:17 »
Millä säädöillä alkuun?
Projekti edennyt säätövaiheeseen, Tomppelin suunnitelman mukaan kilkkeitä hommattu.
Putkari asensi F1245-12 pumpun puukattilan kanssa rinnan 2000 litran varaajaa lämmittämään. Lämpö ylös ja paluu varaajasta alhaalta. Keruupiiriä tuli vedettyä 3x400 m. Lämmityspiireillä omat kiertovesipumput ja säätöä hoitaa ouman. Olen etsinyt tietoa foorumilta mutta jokainen kohde on omanlaisensa. Millaisia parametreja raatilaiset suosittelevat jotta päästään alkuun uuden padan kanssa? Tarkoitus olisi päästä mahdollisesti pitempiin käyntijaksoihin yö ajan sähköllä. Putkari väänsi koneesta ns. nupit kaakkoon asiaa sen kummemmin ymmärtämättä. Nyt sitten mietityttää seuraavat:
käyrä
pienin menolämpötila/suurin menojohdon lämpötila, (säiliötähän ei kannata ylilämmittää)?
ja näiden poikkeamat
Käyttötila autom/käsiohjaus
asteminuutit
Virtausasetukset:
tehdas/oma asetus: patteri/MUT
lämmönkeruupumpun nopeus
kiertovesipumpun nopeus lämmitys /odotus tilassa?
Nibe1245/12Kw+2000 l varaaja+puukattila, 1200m maapiiri, talo+at rak vuosi 2000, lämpökanava 35m, huoneistoala 280m2. lattialämmitys.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Jäsen Matias :lla on hyvä idea asian hoitamiseen.
Toivottavasti Matias esittelee sen.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Lainaus
Putkari asensi F1245-12 pumpun puukattilan kanssa rinnan 2000 litran varaajaa lämmittämään. Lämpö ylös ja paluu varaajasta alhaalta. Keruupiiriä tuli vedettyä 3x400 m. Lämmityspiireillä omat kiertovesipumput ja säätöä hoitaa ouman.

Laitoin Oumanin shuntin ohjaamaan lämpöpumpun käyntiä silleen että kun varaajan lämpö alkaa olla vähissä jolloin shuntti avautuu täysille niin shuntin venttiilin käyttövipuun on lisätty mikrokytkin joka käynnistää lämpöpumpun.Kun varaajan lämpötila on noussut n 5 astetta niin shuntti alkaa sulkeutumaan ja kompressori pysähtyy kun mirkokytkin vapautuu.
Tällä konstilla varaajan lämpötila säätyy Oumanin lämpökäyrän mukaan ja meillä on nyt toiminut 7-8 vuotta ongelmitta.

Tuossa liitekuvassa näkyy mekaaninen kokoonpano ja trendissä toiminta käytännössä

http://www.elisanet.fi/matsut/talo/day.jpg

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5292.0;attach=3695;image
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Mikä on peruste että koneen pitäisi käydä yöllä enemmän? Sähkön hinnoittelu? Jos teet yöllä lämpöä "varastoon" niin tällöin teet "ylikuumaa" joka syönee hyötysuhdetta.

Ensimmäisenä varmaan olisi oleellista saada lämmityskäyrä säädettyä niin että puskurissa ei olisi turhan kuumaa vettä. Saisiko tämän niin katsottua että tutkii varaajan ylälämpötilaa vs oumanin kuumin menoveden lämpötila kyseisessä lämpötilassa. Eli sitten kun ouman on "hana" täysin auki niin vasta tuolloin mlp käynnistyisi.

Kerrostumien kannalta saattaisi latauspumpun kohtuullinen nopeus olla paras jolloin kerrostumat säilyisivät.

Sitten kun asiat alkavat olemaan noiden osalta kunnossa niin asteminuutteja kasvattamalla kasvatat myös käyntijakson pituutta tai toiseen suuntaan lyhennät.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)