Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Kirkkonummi, VILPin tilalle (ehkä)  (Luettu 489 kertaa)

Poissa burmanm

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 13
  • Maalämpöfoorumi
Kirkkonummi, VILPin tilalle (ehkä)
« : 13.03.18 - klo:15:10 »
Koska kaikki projektini aina menevät putkeen, niin meni myös hieno-VILP projektini. Saatuani vihdoin kaiken toimimaan, Enerventinkin pyörimään niin kaksi päivää meni siitä kun VILPistä hajosi höyrystin. Siitä pari päivää ja alkoivat tietysti tämän vuoden pakkaset ;). Nyt sillä välin kun taistelen sekä myyjän että vakuutusyhtiön kanssa kuka maksaa vahingoista, niin kai sitä täytyy pohtia jo seuraavakin askelta. Otetaan siis uudestaan harkintaan MLP, vaikka näillä kulutusmäärillä taloudellisesti sillä ei olekaan mitään merkitystä vs. VILP (ennusteeni mukaan VILP söisi keskimäärin n. ~3500-4000kWh / vuosi, joten säästöpotentiaali on pieni - ajatellaan nyt vaikka vaimon jäkätyksen vähentämisen olevan se suurempi säästö). Mutta katsotaan saako järkeviä tarjouksia tai tuleeko VILP jollain muulla keinolla sitten toimintaan vielä (ehkä lyön pääni ja korjaan sen itse)..

Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
  - Kirkkonummi
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
  - 2010, ei ole rinnetalo (maanpinnan erotus on n. 50cm päätyjen välillä)
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
  - VILP tuotti ilman LTO:ta Helmi-2017 - Helmi-2018 (ennen tätä kylmää kautta) välillä n. 10MWh lämpöä. LTO:n kanssa n. puolet kulutuksesta nollakeleillä katosi (mutta koskee vain nollakeliä, ei muuten ole mittaustuloksia). Takkaa ei tuolla välillä poltettu kuin pari hassua kertaa omaksi iloksi. Helmikuu 2018 lämpeni siis sähkö+LTO, 2500kWh meni yhteensä (pohjakulutus n. 600kWh kesäisin kun lämmitys pois päältä). Tosin tuo luku sisältää myös autotallin (36m 2, lämmitys lattialämmityksellä, lämpötila n. 12C). En siis tiedä miten arvokasta tietoa tuo helmikulutus on kun en pysty sähkölämmityksellä sitä erottelemaan paljonko vain talo söi.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
  - Lattialämmitys
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
  - Pyöriväkennoinen löytyy
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
  - Julkisivun pinta-alaksi ilmoitettu 168m 2 tai lämpimät tilat 137m 2 (energiatodistuksessa kummatkin lukemat)
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
  - Ilmoitettu U-arvo on 0,16 seinälle.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
  - 1
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
  - 161m 2
- Huonekorkeudet kerroksittain?
  - 2,6
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
  - Rossipohja, alapohjalle ilmoitettu U-arvo 0,19. Rossipohja pysyy ympäri vuoden >5C lämpötilassa.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
  - U-arvoksi ilmoitettu 0,07
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
  - 2-lasinen, ei erityisen paljon ikkunapintaa, U-arvo 1,00 (ikkunoiden pinta-ala on 22,5m 2)
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
  - Autotalli on sähkövastuksilla, erillinen rakennus (tuskinpa maksaa vaivaa kaivaa kanaalia, heitän vaikka ILPin sinne jos tarvii)

Mitäs muuta, ilmatilavuus lämpimillä tiloilla ilmoitettu 375m 2. Vettä menee n. 160-180 kuutiota vuodessa (5 henkilöä) (lämmin vesi ei ollut VILP laskelmassa, se on tehty vielä olemassa olevalla PILPillä). Talo on n. 13 metrin korkeudella meren pinnasta. Hatusta vedettynä varmaan joku 7-8kW vehje varmaan osuu sinne laskelmaan ja kaivon syvyys sinne 170m paikkeille, mutta kivempihan se olisi jos joku arvaisi tarkemmin ;). Todellinen kulutus sähkölläkään ei ole tosin näillä pahimmillakaan pakkasilla ylittänyt 6kW öisin (josta autotalli kuitenkin syönyt osan), mutta jos joskus tämän myy niin kannattaa turvata omaa selustaa nykypäivänä.
« Viimeksi muokattu: 13.03.18 - klo:19:38 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 369
  • Vanha pieru!
Vs: Kirkkonummi, VILPin tilalle (ehkä)
« Vastaus #1 : 13.03.18 - klo:19:39 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Se on laskettu ns. normivuodelle.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”burmanm”   KIRKKONUMMI      (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talo: Lattialämmitys, 22 C, 144 m2, 375 m3,      4,88 kW   14 722 kWh
YHTEENSÄ      4,9 kW   14 722 kWh
- Josta johtumisvuodot      3,44 kW   11 047 kWh
- Josta ilmanvaihdot      1,02 kW   2 588 kWh
- Josta vuotoilmat      0,43 kW   1 087 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( LATTIALÄMMITYS  +31 C )   
• Kiinteistö,  144 m2,  375 m3    4,8 COP   4,46 kW   14 722 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,68 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   3,8 SCOP   5,1 kWh   20 722 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -677 kWh   0,17 kW   20 045 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   20 045 kWh
- Pumpulla tuotetaan       6,00 kW   20 045 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         20 045 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         5,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -36 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,8 COP)   4,8 kW   14 816 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         5 229 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         5 229 kWh
Tarvitaan 151 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,35 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,35 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,23 bar (23 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,35 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,13 bar (13 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,35 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,08 bar (8 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi,  341 metriä, upotussyvyys vähintään 1 m.   Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta, paikalliselta alan ammattilaiselta.

Poissa burmanm

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 13
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kirkkonummi, VILPin tilalle (ehkä)
« Vastaus #2 : 13.03.18 - klo:21:09 »
Kiitoksia.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 369
  • Vanha pieru!
Vs: Kirkkonummi, VILPin tilalle (ehkä)
« Vastaus #3 : 13.03.18 - klo:22:23 »
Ole hyvä..
Kiitos sinulle, kun tulit mukaan foorumille.
Kerrohan jakossakin maalämpökuulumisiasi ja ajatuksiasi.