Parasta on laittaa C22 ja 600 mm korkeina. Leveyttä niin paljon, kuin ulkonäöllisesti kestää. Ylimitoitusta kun ei maalämmöllä pysty tekemään, niin koon kasvaessa hyötysuhde lämmityksessä paranee. Eli ainoa rajoittava tekijä on ulkonäkö. Mitä törkeämpi ylimitoitus, niin sen parempi on hyötysuhde. Tosin ilmankierto alkaa heiketä lämpötilan pattereissa laskiessa ja parhaissa matalalämpöpattereissa käytetään jo puhaltimia. Patterin korkeudella saa hieman kompensoitua tuota alentuvaa pintalämpöä, mutta rajansa silläkin. Laskenta onkin sitten jo vaikeampaa. Ittelle laskin öljyaikaiseen tehoon 3,5 kertaa tarpeen. Eli 500 W öljypatteri muuttui 1800 W tehoiseksi, jotta saisin tuon saman 500 W maalämmöllä pieneen huoneeseen. Hylkäsin kuitenkin nuo suunnitelmat ja laitoin lattiat remonttilämmityksellä ja nyt on menovedet luokkaa 30 astetta -10 asteen pakkasilla. Kattelin kuitenkin laskiessa, että kerroin olisi luokkaa 3-4 hyvä olla öljyaikaisiin pattereihin verrattuna. Ei ole kyllä ihan pilkulleen tarkkaa, kunhan muistaa mitoittaa reilusti yli. Vähimmälle rajalle ei kannata tähdätä, jos haluaa käyttää lämpöpumppu teknologiaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tähtää mielummin vaikka menovesi 40 ja paluu 33 kunnon pakkasilla ja suuret radiaattorit. C22 on hyvä sarake, mutta C21:kin menettelee. 3 tai enempi vaatii jo lattiatuet ja niitä on yleensä vain korkeuden ikkunoiden kanssa. Matalat kiertoveden lämpötilat tarkoittaa myös reippaita vauhteja kiertoveteen ja putket saisi olla sen mukaiset eli komposiitilla saa vielä siedettävän näköisiä kunnon virtaaman putkistoja tehtyä. Samaten venttiilit saisi olla suuren virtaaman tavaraa niin ei suhinat ja ujellus vaivaa.
