Invertteriratkaisua kartoittamassa, näkemystä mitoituksiin

[JarnaK]

Hei!

Toivottavasti tulee edes jollain tavalla oikeaan paikkaan, kun tämän paikan nyt vasta löysin. Eli meillä on 1927 rakennettu n.210 m^2 hirsitalo rossipohjalla, ja sisäpuolelle on laitettu 5cm uretaanilevyä 1990-luvulla. Lämmityksesta vastaa vesikiertoinen patterijärjestelmä + varaaja, ja sähkö kuluu jotain 40000 kw/h, tai puuta sellainen 50m^3 vuodessa. Huonekorkeus on 2.7.

Maalämpötarjouksia olen kysellyt ja muutamia tullutkin, ja invertterimaalämpöpumppu kiinnostaisi kovin, mutta nyt törmäsin juuri tuohon kaivojen mitoituksen riittävyyteen ja kaivojen lämpöjen palautumiseen, eli olisiko neuvija miten syviä kaivojen pitäisi olla, ja suosituksia puskurivaraajaksi. Kalliota on meillä jo ihan maanpinnassa.

Esim. eräs yritys tarjosi Thermian Diplomat Inverter 5-17kw + kaivot 2x 180m ja 100l puskurivaraaja?

Toisen tarjous Nibe F1255-16, 2 *160m kaivot

[Kuumaa_kalliosta]

Anna mahdollisimman tarkkaan tässä viestissä mainitut talosi lähtötiedot, niin foorumilta saat nimimerkki "tomppelin" laatiman mitoituslaskelman. Mitä tarkemmin osaat antaa kysytyt tiedot, sitä täsmällisempi on laskelma.

[Siirsin tämän viestin oikealle alueelle]

[JarnaK]

Asumme 1927 rakennetussa suorakaiteen muotoisessa hirsitalossa kooltaan 270 m^2 (alakerta on n. 210 m^2 ja yläkerta 70 m^2). Talo sijaitsee pienen kummun päällä, ja toisella puolella (pohjoinen), maa viettää loivasti alaspäin pellolle. Talon koko on n. 9.5m*21.5m + lisäsiipi, jonka alakerrassa pannuhuone, ja yläkerrassa wc, suihku, sauna, pesuhuone, pukeutumishuone. Tämä yläkerta sisältyy tuohon 210 m^2:n ja on samassa tasossa. Huoneiden korkeus alakerrassa on 2.7m. Yläkerran lämmityksestä huolehtii syksyllä 2017 hankittu Toshiban Premium ILP, joka korvaa suorat sähköpatterit, ja tämä myös jää  sinne lämmönlähteeksi. Talo on rossipohjainen, ja maa talon toisella puolella (etelä) on  hiekkavoittoista hiesua, ja toisella puolella (pohjoinen) on kallio näkyvissä. Taloon on 1990-luvun alun remontin yhteydessä asennettu 50mm uretaanilevy lisäeristykseksi alakertaan sisäpuolelle. kokonaispaksuus ulkoseinillä on 25cm. Ilmanvaihto on paivovoimainen. Ikkunoita on 10. 5 kpl n. 130*150 ja 5kpl 170*150. Kaikki ovat 2-lasisia.

Alakerrassa on vesikiertoinen patterilämmitys, joka on kytketty 3 m^3:n vesivaraajaan, joka lämpenee Arimax 35 pannulla puilla, ja tarvittaessa myös sähköllä. Puita kuluu vuodessa n. 50 pinokuutiota ei täysin kuivaa sekapuuta. Pakkasen ollessa n.18-10 astetta lämmitimme varaajaa sähköllä viikon, ja talo pysyi halutussa 19 asteessa menoveden ollessa 43 asteista. Vielä niin, että lämpeni 18->19. Toivottu lämpötila alakertaan olisi juuri 19-20 astetta. Edelliset omistajat lämmittivät taloa pelkästään sähköllä, ja lämmityksen ja kääyttöveden osuus oli n. 35000-40000kWh. Asukkaita meitä on neljä.

Mitoituksessa huomioitava seikka on varmaan myös se, että talossa on n. 60m^2 kylmä vintti (7m*7m). Tämä on ideana joskus tehdä lämpimäksi niin, että eristeenä on 15cm spu, ja laittaa vesikiertoiset patterit. Ikkunoita tuossa tilassa on yksi, 1x1. Tällöin pumpun lämmitettäväksi jäisi taas 270m^2.

[JarnaK]

Ja vielä sen verran tuli mieleen, että kylpyamme on tulossa myös jossain vaiheessa, ja pannuhuone tulee olemaan puolilämmin tila, jossa maalämpöpumppu sijaitsee kooltaan n. 10m^2

[tomppeli]

Koetan tehdä tähän laskelman tänään illalla.

[euroshopperi]

Jos on tilaa laittaa, niin erillislaitteistolla ei tarvitse tehdä kompromisseja. Korkeampi käyttövesisäiliö on parempi lämpöpumpulle, eikä tilavuudesta tarvitse pakosta tinkiä. Hyvä määrä käyttövettä on 400 L. Varaaja lämmitykselle on sitten toinen juttu. Invertteri lienee pystyy korjaamaan tilannetta sen suhteen. Mulla toimii loistavasti varaaja ja saan sillä lisäksi lisättyä käyttövesimäärän tolkuttomaksi verrattuna kaappimallin 200 L. Mulla tuo 390 L tuplaantuu ja on ollut ihan tarpeeseen. Kuuman käyttöveden runsas määrä on luxusta ja sen tuottaminenkin tulee edullisemmaksi tuolla esilämmityksellä ja suuremmalla määrällä vähemmän kuumaa vettä. Eli mulla on laskennallisesti 800 L vs 200 L käyttövettä, eikä maksa pätkääkään enempää tuo varmuusvarasto. Päinvastoin. Pärjätään ilman vastuksia nyt 5:ttä vuotta ja COP käyttövedelle on 3,2.

[JarnaK]

tilaa meillä on pannuhuoneessa, vapaata tilaa n. 9m^2 järjestelmälle, joten tilan ei pitäisi ole ongelma, ja korkeutta myös.

[tomppeli]

En osaa mieltää, missä pannuhuone on.
Onko kellarissa, vai siipirakennuksen osana?

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Laskelma on tehty ns. normaalivuodelle. Viime vuodet ovat olleet normaalivuotta lämpöisempiä.
Laskelmassa ei ole pannuhuone mukana.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 15 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 20 metriä.
Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
 Talo  ”JarnaK”   HÄMEENKOSKI      (Päijät-Häme)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Alakerta: Patterilämmitys, 20 C, 189 m2, 510 m3,      12,32 kW   34 583 kWh
- Vintti: Lattialämmitys, 20 C, 56 m2, 134 m3,      1,93 kW   4 836 kWh
YHTEENSÄ      14,2 kW   39 419 kWh
- Josta johtumisvuodot      9,87 kW   28 432 kWh
- Josta ilmanvaihdot      2,49 kW   6 251 kWh
- Josta vuotoilmat      1,89 kW   4 735 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali      0,00 kW   0 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Patterilämmitys +55 C max )   
• Kiinteistö,  245 m2,  645 m3    3,2 COP   13,69 kW   39 419 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,68 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   3,1 SCOP   14,4 kWh   45 419 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 080 kWh   0,34 kW   44 339 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   44 339 kWh
- Pumpulla tuotetaan       15,00 kW   44 339 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         44 339 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         14,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         15,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -33 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,1 COP)   10,4 kW   30 166 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         14 173 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         14 173 kWh
Tarvitaan 2 x 179 m = 358 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,77 l/s.   
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:
• Kaivon painehäviö 0,38 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,31 bar (31 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,38 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,17 bar (17 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,38 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,11 bar (11 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea moreeni, upotussyvyys vähintään 1,1 m.   857 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[JarnaK]

Kiitos erittäin paljon vaivannäöstä! Laitan YV:nä viestiä, niin voit ehtiessäsi laittaa mulle laskelman mailiin. Antamissani lähtöarvoissa on ilmaa, ne ovat hieman yläkanttiin, mutta laskelmasi osoitaa hyvin, että moni saamani tarjous on reilusti alimitoitettu. Eräs kiinnostava tarjous on Thermian Diplomat L (5-17)Kw invertteripumppu, 100l puskurisäiliö ja 2*190m kaivot.
Nyt on hieman pohdinnassa, olisiko pumppu invertteri vai ei, mutta tällä hetkellä olen invertteriin kallellaan.

Mahtavaa, että tuli tähän palstaan törmättyä ja voi tietoa ammentaa, sekä tietty muiden kokemuksia!

Kiitos ja mukavaa talvipäivän jatkoa kaikille vastaan tuleville!

[euroshopperi]

Ota minimi 500 L puskurisäiliö, jos yleensä edes tarviit. Invertteri ei ehkä pakosta tarvitse puskuria ainakaan lattialämmityksellä. Onoff koneeseen taas kyllä laittaisin tuolla teholuokalla ja kokoa minimi 500 L. Esilämmityskierukka tietenkin kannattaa puskuriin laittaa.