Nibe F1x55 SCOP

[Pena2015]

Nyt itselläni kokemusta Nibe F1255-4-16 MLPstä kahden täyden kalenterivuoden ajalta. Minulla erillinen sähkömittari MLP kuluttamalle sähkölle. Alla lasketut SCOP-arvot vuosilta 2016 ja 2017:

2016:
- Tuotettu lämpöenergia, lämmitys: 17220,6kWh (Niben Uplinkin lokien laskurin mukaan)
- Tuotettu lämpöenergia, lämminvesi, 3283,3kWh (Niben Uplinkin lokien laskurin mukaan)
- Tuotettu lämpöenergia, yhteensä, 20503,9kWh
- Kulutettu sähköenergia 5561,2 kWh
---> SCOP: 3,69

2017:
- Tuotettu lämpöenergia, lämmitys: 16477,4kWh (Niben Uplinkin lokien laskurin mukaan)
- Tuotettu lämpöenergia, lämminvesi, 3479,8kWh (Niben Uplinkin lokien laskurin mukaan)
- Tuotettu lämpöenergia, yhteensä, 19957,2kWh
- Kulutettu sähköenergia 5376 kWh
---> SCOP: 3,71

Mainospuheissa taidettiin luvata yli viiden SCOPia ja muistelen, että jossain Ruotsin testeissä saatiin SCOP 4,7. Itselläni ei ihan noihin lukuihin päästä. Minkälaisia SCOP-arvoja muilla on tullut?

Mielenkiinnosta kaivelin Uplinkin lokeista jakauman sille, millä hz-lukemilla invertteri/kompura kävi vuoden 2017 aikana. Noin puolet vuodesta kompura oli pysähdyksissä. Käynnissä kompura oli lopun aikaa ja suurimman osan aikaa kävi 44-54hz:llä. Alla kuva hz prosentuaalinen jakauma käynnissäoloajasta. Käyntiaikaa yhteensä vuodessa 4159h, kompressorikäynnistyksiä 3101.

[maalämmittää]

Mainoksissa ja testeissä on luultavasti ilmoitettu vain lämmityksen SCOP.
Sinulla on laskuissa mukana käyttöveden teko ja se tehdään n. 2,5COP:lla.

Luulisi että pienempiäkin taajuuksia vuoden mittaan olisi käytössä.

[k113635]

Ihan ensimmäiseksi kannattaa varmistaa että pumpussa on uusin softa, ainakin jäsen Kaltzulla rupes energiamittaukset näyttämään huomattavasti
realistisempia tuotetun energian lukuja päivityksen jälkeen.

Mutta hieman isohkolta tuo teidän kulutus vaikuttaa, sillä meillä hieman pienemmässä ja vanhemmassa kohteessa on pumpun kulutus selvästi matalampi vaikka ottaa kokoerot huomioon.

Johtuen lokituslaitteistojen rikoista, ei mulla ole koko vuoden tilastoja tuotetun energian puolesta, mutta nyt kolme viimeistä kuukautta antaisi ymmärtää
että kotimittausten puolesta Niben esitelupaukset voisivat olla jopa ihan saavutettavissa. Vertailua hankaloittaa se että meillä on sisälämpötila ehkä hieman
keskimääräistä korkeampi (ka 23.3C) ja käyttöveden esilämmitys varaajassa saa tuotetun lämmitysenergian ja käyttöveden lämmitysenergian suhteet hieman sotkuun, sillä talviaikaan käyttövedestä lämpiää yli puolet lämmityksen paremman hyötysuhteen energialla.

Tältä näyttää lukemat täällä:
Marraskuu 2017, Lämmitysenergiaa tuotettu 1593.3kWh, käyttöveteen 149.1kWh, Niben kulutus (omaa mittari) 313kWh. -> "kotiSCOP" 5.39
Joulukuu 2017, Lämmitysenergiaa 1738.8kWh, käyttöveteen 172.5kWh, Niben kulutus 379kWh. -> "kotiSCOP" 5.04
Tammikuu 2018, Lämmitysenergiaa 2028.7kWh, käyttöveteen 152.4kWh, Niben kulutus 453kWh -> "kotiSCOP" 4.81

Helmikuu asettunee samaan tammikuun kanssa, mutta kaikki muut kuukaudet mennäänkin paremmalla hyötysuhteella joten koko vuoden SCOP,
jossa on siis mukana sekä lämmitys että käyttövesi näyttäisi näillä mittauksilla osuvan 5-6:n haarukkaan. Samaa tukee sähkön kokonaiskulutuksen
vuosikeskiarvon putoaminen yli 24MWh:sta reiluun 8500kWh:iin. Asumistottumukset ja asukkaiden kokoonpano ei ole muuttunut. Puita menee
takassa ja saunan pesässä max. pari heittomottia vuodessa.

Vuosilukemia:
2014 koko talon sähköt 25298kWh - viimeinen koko vuosi sähköllä
2015 koko talon sähköt 14971kWh - Nibe 08/15-> osuus 1040kWh, käyntiaika 1909h, startteja 650kpl - hirveetä pätkäkäyntiä
2016 koko talon sähköt 8672kWh, Niben osuus 3055kWh, käyntiaika 5516h, startteja 708kpl - säädöt vielä hakusessa
2017 koko talon sähköt 8492kWh, Niben osuus 2950kWh, käyntiaika 5994h, startteja 461kpl - säädöt löytyneet

[commo73]

Invertteripumppu 4-16kW, talo 2007, kuutiot 500m3. Pumpulla käynnistyksiä / vrk vajaa 9 kpl.  Pumppu käyttänyt tehostaan 44hz - 53hz ~ 10kW - 12kW enimmäkseen. Puolet ajastaa pumppu seisonut. Olisiko mennyt 12kW pumpulla? Käynnistyttyää pumpulla menee useita minuutteja jokainen kerta ennen kuin lämpötilat vakiintuvat ja COP nousee luvattuihin lukemiin. Nämä on vain yleisiä pohdintoja, se kummemmin tapausta tuntematta.

[samza]

itse mietin myös että relusti liian iso pumppu kyseiseen kohteeseen

[k113635]

Ainakin Niben pienen invertteripumpun tehonohjaus on selkeästi optimoitu tilanteisiin jolloin pumppu käy lämmityskaudella jatkuvasti ja vain tarvittavalla teholla.
Mielestäni kaikki yli 1000 käynnistyksen vuodessa on invertteripumpulla liikaa, varsinkin kun meidän 461kpl vuodessa saavutetaan mukavuuslämmittämällä kesäisin pieniä pesutiloja, tosin varaaja ja tiukka mitoitus auttavat.

Toinen, mikä käsittääkseni aloittajan kohteessakin on käytössä, on käyttoveden kierto, joka on aikamoinen syöppö ja turhan tiuhaan tapahtuvat käyttövesisyklit sekoittavat helposti lämmityksen tehonohjausta aikaansaaden turhia kiihdytyksiä sekä stoppeja vaikeuttaen näin vielä lisää pumpun pysymistä optimitilassaan.

[Pena2015]

itse mietin myös että relusti liian iso pumppu kyseiseen kohteeseen

Toimittaja aikanaan tarjosi Nibe F1255 4-16kW, koska tuolloin ei ollut vielä 3-12kW malli myynnissä. 1-6kW malli olisi ollut siinä kintaalla, että olisi jäänyt liian pieneksi.

Toinen, mikä käsittääkseni aloittajan kohteessakin on käytössä, on käyttoveden kierto, joka on aikamoinen syöppö ja turhan tiuhaan tapahtuvat käyttövesisyklit sekoittavat helposti lämmityksen tehonohjausta aikaansaaden turhia kiihdytyksiä sekä stoppeja vaikeuttaen näin vielä lisää pumpun pysymistä optimitilassaan.

Kyllä, meillä on käyttöveden kierto käytössä päiväsaikaan. Nibe näyttää yhdistelevän noita lattialämmitysveden lämmitysjaksoja samaan noiden LKV-lämmitysjaksojen kanssa. Tästä johtuen suurin osa kompressorin vuoden aikaisesta käynnistä on tuolla alueella 44-54hz. Mitä olen seuraillut, niin kun ulkolämpötila korkeampi kuin -4, menee pelkkä lattialämmitysveden tuotto 19-22hz:lla. Toki tuosta yhdistelystä on se hyöty, että vähentää kompressorin käynnistyksiä.

[k113635]

Kyllä, meillä on käyttöveden kierto käytössä päiväsaikaan. Nibe näyttää yhdistelevän noita lattialämmitysveden lämmitysjaksoja samaan noiden LKV-lämmitysjaksojen kanssa. Tästä johtuen suurin osa kompressorin vuoden aikaisesta käynnistä on tuolla alueella 44-54hz. Mitä olen seuraillut, niin kun ulkolämpötila korkeampi kuin -4, menee pelkkä lattialämmitysveden tuotto 19-22hz:lla. Toki tuosta yhdistelystä on se hyöty, että vähentää kompressorin käynnistyksiä.

Se on totta, Nibe yhdistelee mallikkaasti, uusimmilla softilla, kv-jaksoja lämmityksen kanssa. Samoin käyttövesitila 'Smart Control' toimii
ainakin meidän taloudessa hienosti, kone seuraa käyttöveden kulutusta itse eikä tee 'turhia' kv-jaksoja öisin tai viikolla työaikaan jolloin ei
käyttöveden tarvetta ole.

Olisko sulla USB-tikulle tallennettuna lokituksia pumpultasi? Mieluiten minuutin näytteenottovälillä ja sekä talvi- että kesä-ajalta. Vaikka lukemistasi
poistaa reilun käyttöveden teon, niin lämmityksen hyötysuhde näyttäisi silti jäävän vain n. nelosen pintaan. Helpoin selitys on luonnollisesti että
energian tuoton mittaus näyttäisi liian alhaisia lukuja, mutta voisin vähän vertaillu käyntiaikoja, hertsejä ja lämpötiloja omaani josko löytyis
jotain optimoitavaa tai vinkkejä teidän järjestelmään.

[Pena2015]

Olisko sulla USB-tikulle tallennettuna lokituksia pumpultasi? Mieluiten minuutin näytteenottovälillä ja sekä talvi- että kesä-ajalta. Vaikka lukemistasi
poistaa reilun käyttöveden teon, niin lämmityksen hyötysuhde näyttäisi silti jäävän vain n. nelosen pintaan. Helpoin selitys on luonnollisesti että
energian tuoton mittaus näyttäisi liian alhaisia lukuja, mutta voisin vähän vertaillu käyntiaikoja, hertsejä ja lämpötiloja omaani josko löytyis
jotain optimoitavaa tai vinkkejä teidän järjestelmään.

USB-lokeja ei löydy, mutta liitteenä Nibe Uplinkin lokit csv-tiedostona pakattuna zippiin. Nuo lokit kattaa koko vuoden 2017. Oisko tosta apua.

[k113635]

USB-lokeja ei löydy, mutta liitteenä Nibe Uplinkin lokit csv-tiedostona pakattuna zippiin. Nuo lokit kattaa koko vuoden 2017. Oisko tosta apua.

Valitettavasti nuo Uplinkistä exportoidut data on kovin reikäisiä, eikä noiden perusteella oikein pysty syvempiä analyysejä tekemään.

Reikäisyyden näkee vaikka ulkolämpötilan lukemista:

Koodia: [Valitse]

4.1.2017 15:13 -9,3
4.1.2017 15:55 -9,3
4.1.2017 15:55 -18,4
4.1.2017 16:52 -18,4

Oikeastaan hyödyllisin tieto mitä uplinkistä saa on lämpökäyrän hiomiseen sopiva näkymä ulkolämpötila vs. sisälämpötila.
(Olettaen että sisä-anturi on sellaisella paikalla että lukema kuvaa riittävästi asumistilojen lämpötilaa).
Esimerkkinä 3kk näkymä kun mieluisa käyrän jyrkkyys ja korotus on löytynyt.


Ennen kuin aloittaa mitään muuta säätämistä tai optimointia kannattaa tuohon käyrän hinkkaamiseen käyttää riittävästi aikaa,
sillä se toimii lähtökohtana kaikelle muulle. Exportoitujen lokien mukaan teillä heittelee sisälämpötila aika paljon, mutta
tuo voi hyvinkin johtua pelkästään huoneanturin sijoituksesta. Jos taas heilunta on ei-haluttua niin sitten kannattaa käyrää hienosäätää.
Itse käytän custom käyrää 0, jolloin lämmityskäyrän ei tarvitse olla täysin lineaarinen. Tuo auttaa varsinkin keväisin, koska voi käyttää
eri jyrkkyystä käyrää 17-5-asteessa kuin mitä pakkasilla tarvitsee. Oikeiden asetusten löydyttyä niihin ei tartte sitten ikinä enää
koskea. Itse muutan vain menoveden minimilämpötilaa keväisin ja syksyisin, käyrä pysyy samana.

Toinen kuva millä saa nopeasti käsityksen pumpun toiminnasta ja voi tehdä karkeita arvioita toimivuudesta ja mahdollisesta
hyötysuhteesta on piirtää vuorokauden ajalta pumpun taajuus ja lauhduttimelta lähtevän nesteen lämpötila.

Esimerkkinä edellinen 1vrk, jossa lauhduttimen lämpötila pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena ja lähellä
kuumimman piirin pyyntilämpötilaa, vain käyttövesijaksojen aikana joudutaan tekemään kuumempaa vettä.
Taajuus vähän hyppii, koska poltin illalla takallisen puita ja siitä seuraa tuo ensimmäinen notkahdus ja toinen
pudotus tulee kelien lauhtumisen myötä. Taajuuskäyrä on siitä kätevä että siitä näkyy kompuran käynnistykset ja
kv-jaksot näppärästi.
Mitä matalampi on lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila niin sitä parempi on pumpun hyötysuhde. Pikkupumpussa
myös taajuus vaikuttaa hyötysuhteeseen, joten mitä tasaisemmalla nopeudella pumppu pyörii ja välttelee ylimääräisiä kiihdytyksiä
niin sitä parempi on hyötysuhde. Tosin tämä on jyrkkä yksinkertaistus, mutta karkeaan arviointiin ihan ok.

[Pena2015]

Oikeastaan hyödyllisin tieto mitä uplinkistä saa on lämpökäyrän hiomiseen sopiva näkymä ulkolämpötila vs. sisälämpötila.
(Olettaen että sisä-anturi on sellaisella paikalla että lukema kuvaa riittävästi asumistilojen lämpötilaa).

Ennen kuin aloittaa mitään muuta säätämistä tai optimointia kannattaa tuohon käyrän hinkkaamiseen käyttää riittävästi aikaa,
sillä se toimii lähtökohtana kaikelle muulle. Exportoitujen lokien mukaan teillä heittelee sisälämpötila aika paljon, mutta
tuo voi hyvinkin johtua pelkästään huoneanturin sijoituksesta. Jos taas heilunta on ei-haluttua niin sitten kannattaa käyrää hienosäätää.

Kiitos k113635 hyvistä vinkeistä! Suht tasaisena mielestäni aikanaan sain sisälämpötilan pysymään, kun käyrää ja poikkeamaa hain. Anturi on olohuoneen nurkassa, johon ei aurinko paista. Sisälämpötilan heiluntaan muutama syy, jotka olen huomannut: Kun talossa saunotaan, puskee IV-kone huoneisiin n. 23 asteista ilmaa, koska poistoilmasta otetaan "löylyt" talteen. Normaalisti tuloilma 17 asteista. Tuosta tulee pari kertaa viikossa "lämpösykäys" taloon. Samoin näyttää vaikuttavan yllättävän paljon huonelämpötilaan, jos uuni on päällä muutaman tunnin ruuanlaiton vuoksi. Lisäksi meillä on 10-12cm vahva betonilaatta, joten toki tuokin suht. hitaasti muuttaa lämpöään ulkolämpötilan vaihtuessa nopeasti. Alla kuva viime 3kk sisä- ja ulkolämpötiloista. Käyrät ja poikkeamat tällä hetkellä: märkätilat: 4-1, muu talo: 4-2, talousrakennus: 3-4.

Toinen kuva millä saa nopeasti käsityksen pumpun toiminnasta ja voi tehdä karkeita arvioita toimivuudesta ja mahdollisesta
hyötysuhteesta on piirtää vuorokauden ajalta pumpun taajuus ja lauhduttimelta lähtevän nesteen lämpötila.

Alla samoin kuva kompressorin taajuudesta vs. lauhduttimen meno vs. käyttöveden täyttö 1vrk. Kuvassa alussa ulkolämpötila nollan tietämillä ja lopussa, jossa kompressorin taajuus nousee 30hz tietämille laskee ulkolämpötila n. -8 asteeseen. Päiväsaikaan näkyy hyvin LKV-kierron vaikutus eli käyttövettä lämmitellään useaan kertaan päivän aikana. Yöllä sitten vähemmän käynnistyksiä, koska LKV-kierto tuolloin poissa päältä. Erikoisia piikkejä kompuran herzeissä varsinkin tuossa alkupäässä. Enpä muista tuollaisi aikaisemmin nähneeni noin paljon.

[Pena2015]

Ja unohtui aikaisemmin mainita, että saman sähkömittarin takana, jossa Nibe on kiinni ovat myös IV-kone ja viilennyskonvektori. Olen kuitenkin seurannut IV-koneen kulutusta sellaisella parin kympin pistorasiaan asennettavalla kulutusmittarilla ja päässyt siihen tulokseen, että kuukausitasolla IV-kone kuluttaa n. 75-80kWh eli vuodessa n. 950kWh. Tämän olen vähentänyt toki noista kulutuksista, kun olen laskenut MLP-kulutuksen. Viilennyskonvektorin osuutta en ole vähentänyt, koska tuota ei parin viime vuoden aikana ole käytännössä käytetty muutamaa tuntia enempää. Tietysti Niben perässä olevat pari kiertovesipumppua samoin mukana energialukemissa.

Tuossa mielenkiinnosta kokeilin, että mitä tuo sähkömittari näyttää, kun laitan MLP ja IV-koneen sammuksiin. Näyttää silti koko ajan 50W kulutusta. Kun nyppäsin kaikki sulakkeet MLP osalta pois päältä, niin putosi kulutus nollaan. Eli vaikuttaisi siltä, että kahta lattialämmityspiiriä ohjaavat ECS-40 boksit (2kpl) kuluttavat tuon 50wattia, mutta tämän kyllä laskisin/lasken mukaan MLP-kokonaiskulutukseen.

[k113635]

Kiitos k113635 hyvistä vinkeistä! Suht tasaisena mielestäni aikanaan sain sisälämpötilan pysymään, kun käyrää ja poikkeamaa hain. Anturi on olohuoneen nurkassa, johon ei aurinko paista. Sisälämpötilan heiluntaan muutama syy, jotka olen huomannut: Kun talossa saunotaan, puskee IV-kone huoneisiin n. 23 asteista ilmaa, koska poistoilmasta otetaan "löylyt" talteen. Normaalisti tuloilma 17 asteista. Tuosta tulee pari kertaa viikossa "lämpösykäys" taloon. Samoin näyttää vaikuttavan yllättävän paljon huonelämpötilaan, jos uuni on päällä muutaman tunnin ruuanlaiton vuoksi. Lisäksi meillä on 10-12cm vahva betonilaatta, joten toki tuokin suht. hitaasti muuttaa lämpöään ulkolämpötilan vaihtuessa nopeasti.

Juu eipä kestä. Tuo saunomisen jälkeinen lämmin henkäys makkareissa on sen verran ärsyttävä, ettei meilläkään paljoa saunota, ainakaan illalla, jos ulkona on pikkuisen plussalla. Ruuanlaitto, vieraat tai muut ylimääräiset lämmönlähteet on seikkoja joiden vaikutusta hetkelliseen sisälämpötilan nousuun ei vaan pysty ilman aktiivijäähdytystä estämään, varsinkin pienemmän lämmitystarpeen aikoina.

Alla kuva viime 3kk sisä- ja ulkolämpötiloista. Käyrät ja poikkeamat tällä hetkellä: märkätilat: 4-1, muu talo: 4-2, talousrakennus: 3-4.
Alla samoin kuva kompressorin taajuudesta vs. lauhduttimen meno vs. käyttöveden täyttö 1vrk. Kuvassa alussa ulkolämpötila nollan tietämillä ja lopussa, jossa kompressorin taajuus nousee 30hz tietämille laskee ulkolämpötila n. -8 asteeseen. Päiväsaikaan näkyy hyvin LKV-kierron vaikutus eli käyttövettä lämmitellään useaan kertaan päivän aikana. Yöllä sitten vähemmän käynnistyksiä, koska LKV-kierto tuolloin poissa päältä. Erikoisia piikkejä kompuran herzeissä varsinkin tuossa alkupäässä. Enpä muista tuollaisi aikaisemmin nähneeni noin paljon.

Ihan hyvältähän nuo näyttää, enpä keksis miten voisivat toimia paremmin. Nuo käynnistyksessä näkyvät 40Hz:n piikit tuli jossain softapäivityksessä, todennäköisin syy on kompressorin voitelun optimointi, eli yrittävät saada käynnistyksen jälkeen paikat lämpöisiksi ja öljyt kiertoon mahdollisimman nopeasti. Suurin ero mitä noissa on meidän tupaan ovat käyttövesiasetukset, mutta meillä on käytössä kv-esilämmitys, joten rajat eivät ole ihan vertailukelpoisia. Olen tähän mennessä käyttänyt talvisin n. 42-45 käynnistys-stop rajaa, jotta kv-syklit pysyis sopivan lyhyinä, mutta viime viikot kytkin Niben oman Smart Control käyttövesitilan, jolloin kone antaa täyttöanturin laskea jopa 28-asteeseen aikoina jolloin käyttöveden kulutusta ei ole. (Meillä ei alle tuon 28-asteen voi täyttöanturi käytännössä laskea, johtuen käyttöveden esilämmityksestä). Jos ei käyttöveden riittävyyden kanssa ole ollut ongelmia, niin suosittelen kokeilemaan.

Ja unohtui aikaisemmin mainita, että saman sähkömittarin takana, jossa Nibe on kiinni ovat myös IV-kone ja viilennyskonvektori. Olen kuitenkin seurannut IV-koneen kulutusta sellaisella parin kympin pistorasiaan asennettavalla kulutusmittarilla ja päässyt siihen tulokseen, että kuukausitasolla IV-kone kuluttaa n. 75-80kWh eli vuodessa n. 950kWh. Tämän olen vähentänyt toki noista kulutuksista, kun olen laskenut MLP-kulutuksen. Viilennyskonvektorin osuutta en ole vähentänyt, koska tuota ei parin viime vuoden aikana ole käytännössä käytetty muutamaa tuntia enempää. Tietysti Niben perässä olevat pari kiertovesipumppua samoin mukana energialukemissa.

iv-koneissa on aikamoisia eroja. Meillä ei ole sisääntulosuulakkeiden vaihdon (sellaiset suuntaavat) ja tarkan suuntauksen jälkeen tarvinnut olla iv-koneen vastusten päällä ollenkaan, joten valloxin vuosikulutus on ollut alle 400kWh:n ja tämä n. 0.6-kertaisella ilmanvaihdolla. Tällä viikolla tasattiin ja täydennettiin yläpohjan eristys, joten tilanne paranee entisestään. Mutta tässä näkyy hyvin sähkönkulutusten vertailujen vaikeus, mun lukemista puuttuu pieni tulisturvaraaja n. 150kWh/vuosi, viilennykseen käytetty ILP n. 50kWh/vuosi sekä kiertovesipumppu. Kiertovesipumpun nopeus on lämmitysveden minimilämpötilan kanssa ainoat säädöt mitä teen keväällä / syksyllä, rupeaa menemään jo vähän hiposteluksi, mutta prosentteina erot rupeavat olemaan kohtalaisia. Oma alpha2 pumppu veisi maksimitehollaan, jolloin saisi lattian deltan minimoitua n. 33W, mutta aikamoisen säätämisen jälkeen olen päätynyt ajamaan tuota pumppua II-asennossa talvisin n. 21W ja I-asennossa kesät n. 10W, jolloin koko talouden kokonaiskulutus pysyy minimissään. Maksimitehollaan alpha kuluttaisi ehkä 290kWh vuodessa, mutta näillä optimoiduilla säädöillä nykyisellään n. puolet eli 145kWh.

Tuossa mielenkiinnosta kokeilin, että mitä tuo sähkömittari näyttää, kun laitan MLP ja IV-koneen sammuksiin. Näyttää silti koko ajan 50W kulutusta. Kun nyppäsin kaikki sulakkeet MLP osalta pois päältä, niin putosi kulutus nollaan. Eli vaikuttaisi siltä, että kahta lattialämmityspiiriä ohjaavat ECS-40 boksit (2kpl) kuluttavat tuon 50wattia, mutta tämän kyllä laskisin/lasken mukaan MLP-kokonaiskulutukseen.

Tuo 50W sopis aika hyvin oleen kiertovesipumppujen kulutus, logiikan sinällään en uskoisi noin paljoa kuluttavan. Kesäaikaan tulee sitten sielä Niben kompressorin lämmitysvastus mukaan sekoittamaan pakkaa jos mlp lepää useamman tunnin. Noiden kanssa pelaaminen rupeaa jo olemaan hiusten halkomista, mutta hauskana anekdoottina on pakko mainota, että optimoimalla Niben käyntiajat varaajan kanssa kesällä sopiviksi, menee pesutilojen mukavuuslämmitys käytännössä ilmaiseksi, sillä ilman tuota lämmitystä vie Niben kompuran lämmitys pidempien lepotaukojen aikana yhtä paljon sähköä.. 

[k113635]

Olen tässä hieman raapinut kotilokituksia läpi, jotta olis vertailudataa yläpohjan eristyksen vaikutusten arviointiin ja siinä ohessa tuli kaivettua tällaista, saattaa kiinnostaa muitakin.

Niben invertteripumpun taajuusjakauma lämmityskäytössä. Arvioisin että meillä pikkuniben lämmitystaajuus mitoituslämpötilassa -29C tulisi olemaan n. 100Hz:n paikkeilla. Tämä arvio on tehty puhtaasti toteutuneiden lukemien perusteella arvioituna, sillä maalämpöaikana ei noin kylmää ole vielä ollut. Kyseessä on siis hienoinen osatehomitoitus Niben oletustaajuuksilla (20-90Hz), mutta ottamalla yläkierrosten rajoitus pois eli sallimalla myös taajuudet 90-120Hz (onnistuu helposti huoltonäytöstä) pitäisi pärjätä ilman vastuksia huomattavasti yli mitoituslämpötilankin.

Mutta nyt parin viime talven datojen vertailtaessa on sellainen kevyt trendi havaittavissa, että lämmitystaajuuden noustessa laskee pumpun hyötysuhden hieman nopeammin kuin mitä keruun lasku ja lauhduttimen lähtö antaisi olettaa.  Hyötysuhteen lasku näyttäisi tapahtuvat 55Hz:n yläpuolella. Käytännössä siis 64Hz:n, sillä Nibe blokkaa taajuudet 56-63Hz pois käytöstä..

Vuosi 2017, Tampere, LTL 4132 (n. 7% keskiarvovuotta lämpöisempi)

Koodia: [Valitse]

taajuusalue ; tunnit ; osuus
0-19 ; 3333,7 ; levossa tai tekemässä käyttövettä

20-25 ; 2188,5 ; 43 % -> yht. 96 %
26-30 ;  583,1 ; 11 %
31-35 ;  663,1 ; 13 %
36-40 ;  582,6 ; 11 %
41-45 ;  380,7 ;  7 %
46-50 ;  245,3 ;  5 %
51-55 ;  268,5 ;  5 %

61-70 ;  161,0 ;  3 % -> yht. 4 %
81-80 ;   49,8 ;  1 %
81-90 ;    7,1 ;  0 %
 >90  ;    1,9 ;  0 %
Huom. Käyntiaikaa tuossa taulukossa lämmitystilassa on yhteensä vain 5132h, mutta Niben omien laskurien mukaan 5332h, joten 200h on hukassa lokitusongelmien/pyöristysten takia!

"Hyvän" hyötysuhteen alueella ollaan 96% käyntiajasta ja "huonolla" vain 4%. Koska tuo on laskettu käyntiajoista, niin oikeampi vertailuluku kulutetun ja tuotetun energian suhteista voisi olla tuo tuplana, eli näinkin naftille mitoitetussa kämpässä ollaan alle 10% tuolla huonolla alueella. (Tuo >90Hz repäisy on todennäköisesti osa mun jotain testejä, kunnon pakkasia ei 2017 ollut). Siitä miten isompien Nibejen hyötysuhteet käyttäytyvät kierrosten suhteen en osaa lähteä edes arvailemaan, mutta uskoisin että tuo taajuusjakauma sinällään on ihan vertailukelpoinen.

Ottamatta kantaa siitä että mikä kannattaa, niin ero on/off pumppuun on aika huomattava, isompi kuin mitä itse olisin lähtenyt hihavakioilla veikkaamaan.

[Pena2015]

Ihan hyvältähän nuo näyttää, enpä keksis miten voisivat toimia paremmin. Nuo käynnistyksessä näkyvät 40Hz:n piikit tuli jossain softapäivityksessä, todennäköisin syy on kompressorin voitelun optimointi, eli yrittävät saada käynnistyksen jälkeen paikat lämpöisiksi ja öljyt kiertoon mahdollisimman nopeasti. Suurin ero mitä noissa on meidän tupaan ovat käyttövesiasetukset, mutta meillä on käytössä kv-esilämmitys, joten rajat eivät ole ihan vertailukelpoisia. Olen tähän mennessä käyttänyt talvisin n. 42-45 käynnistys-stop rajaa, jotta kv-syklit pysyis sopivan lyhyinä, mutta viime viikot kytkin Niben oman Smart Control käyttövesitilan, jolloin kone antaa täyttöanturin laskea jopa 28-asteeseen aikoina jolloin käyttöveden kulutusta ei ole. (Meillä ei alle tuon 28-asteen voi täyttöanturi käytännössä laskea, johtuen käyttöveden esilämmityksestä). Jos ei käyttöveden riittävyyden kanssa ole ollut ongelmia, niin suosittelen kokeilemaan.

Erot minun ja k113635 välillä SCOPssa aika isot (3,7 vs ~5). Olisi mielenkiintoista saada myös muiden SCOP-lukemia.

En heti keksi miten tuota omaa konetta nyt paremmin säätäisin, kun tuo pumpun taajuus vs lauhduttimelta lähtevän nesteen lämpötilä -käppyräkin näyttää olevan suht. ok myös  k113635 silmin ja lisäksi huonelämpötilakin pysyy aika tasaisena vaikka ulkolämpötilassa vaihteluita. Käyttöveden osalta otin käyttöön tuon Smart Control-asetuksen. Saa nähdä josko kompuran käynnistykset vähenisi tuon kautta hieman.

[k113635]

Erot minun ja k113635 välillä SCOPssa aika isot (3,7 vs ~5). Olisi mielenkiintoista saada myös muiden SCOP-lukemia.

Todennäköisin syy noin suurelle erolle on mittausvirheet. Oma systeemi on optimoitu lämmityksen säätöön, mittaustulokset syntyy siinä sivussa, eivätkä ole kalibroitu näyttämään absoluuttisesti oikeita lukemia. Lähinnä antamillani lukemilla tuossa aikaisemmassa viestissä oli tavoitteena havainnollistaa miten hyötysuhde näyttäisi muuttuvan lämmitystarpeen mukaan kuin että mitä lukemat tarkalleen voisivat olla. Tuon ison pumpun tuotetun energian mittaaminen tarkasti on ainakin tyhjäkäynnillä vähintäänkin haasteellista, sillä kompuran kierrokset hyppelee 20Hz:stä aina silloin tällöin 30Hz:iin ja samoin lauhdutinvirtaus heilahtelee taajuusmuutosten mukana. Siihen listättynä lämpöanturit jotka mittaavat tuloa ja menoa putkien ulkopinnoilta, niin kaikki viiveet mukaanlukien olisi vaikea uskoa että mittaus pääsis edes 15%:n tarkkuuteen. Olisi tosiaan mielenkiintoista saada isojen pumppujen omistajilta lisää havaintoja.

[ap003]

Asennutin vasta viime lokakuussa pumpulle oman sähkömittarin, sitä ennen COP ei ole meiltä saatavissa. Tässä marras-tammikuulta luvut (kWh):

11/2017  (lämmitys 3354 + käyttövesi 680) / (otto 851) = 4,7
12/2017 (lämmitys 4028 + käyttövesi 658) / (otto 993) = 4,7
01/2018 (lämmitys 4962 + käyttövesi 458) / (otto 1180) = 4,6

Niben mukaan vuositason luvut ovat (kWh):

2016 lämmitys 25219, käyttövesi 5753, käynnistyksiä 1557, käyntitunnit 5264        Huom!: sisäänajoa
2017 lämmitys 28243, käyttövesi 6468, käynnistyksiä 1135, käyntitunnit 5511

Perheessä 5 hlö, joista 3 teiniä eli vettä kuluu  . Lämmityksen osalta olen tyytyväinen.

[Nakke vaan]

Näyttääkö Nibe siis tehdyn energiamäärän? Ihme kun eivät ole samalla laittaneet omaa kulutusmittaria niihin, sitä kuitenkin aika moni haikailee.

[ap003]

Näyttääkö Nibe siis tehdyn energiamäärän? Ihme kun eivät ole samalla laittaneet omaa kulutusmittaria niihin, sitä kuitenkin aika moni haikailee.

Jossain vaiheessa syksyn 2015 aikana toimitettuihin Niben inverttereihin tuli energiamäärän mittari. Meillä toimitus 10/2015, jossa siis on jo energian mittaus. En sitten tiedä kuinka tarkka tuo on. Ohjelmistopäivityksiä olen tehnyt muutaman kuukauden viiveellä julkistuksesta.

Kulutuksen mittaus olisi varmaan helposti toteutettavissa ja COP-laskenta myös, mutta herättäisi varmaan enemmän kysymyksiä kuin antaisi vastauksia. Epäilen, että tuo on tarkoituksella jätetty pois.