Keruupiirin täyttöryhmä jäässä

[jae2222]

Morjes. Havaitsin juuri, että keruupiirin täyttöryhmä on jäässä. Onko normaalia vai onko joku asetus perseellään? Maalämpöhommat uusi juttu tässä taloudessa ja vielä en ole ehtinyt perehtyä "saloihin". Kiitos etukäteen avusta.

[tomppeli]

Lämpöpumpulta lähtee ihan yleisesti pakkassäällä maahan alle nolla-asteista maaliuosta.
Liuos palaa maasta noin -1 ... +1 asteisena. Huurtuminen on ihan normaalia kovilla pakkasilla.
Yleensä maasta tulee noin 3 astetta lämpöisempää, kuin maahan menee.

Tarkista kuitenkin lämpöpumpultasi maahan lähtevän liuoksen lämpötila.
Jos se on -4 ... -5 C, on kertoo se, että keuupiiri on mennyt aika kylmäksi, vähän liian kylmäksi.
Jos maahan menevä liuos on jopa kylmempää, kuin -5 C, on tilanne vähän huolestuttava.
Maalämpökone lakkaa toimimasta, kun maahan menevän lämpötila laskee -8 ... -9 C asteeseen.

[euroshopperi]

Onko muuta tietoa laitteistosta saatavilla? Pumpun teho, kaivon syvyys tai ketjun pituus. Onko osatehoiseksi mitoitettu? Ja mahdollisimman paljon tietoa tietysti. Mulla ei ole koskaan ollut kondenssia saati sitten edes jäätä tuolla kotelon sisällä.

[jae2222]

Lämpöpumpulta lähtee ihan yleisesti pakkassäällä maahan alle nolla-asteista maaliuosta.
Liuos palaa maasta noin -1 ... +1 asteisena. Huurtuminen on ihan normaalia kovilla pakkasilla.
Yleensä maasta tulee noin 3 astetta lämpöisempää, kuin maahan menee.

Tarkista kuitenkin lämpöpumpultasi maahan lähtevän liuoksen lämpötila.
Jos se on -4 ... -5 C, on kertoo se, että keuupiiri on mennyt aika kylmäksi, vähän liian kylmäksi.
Jos maahan menevä liuos on jopa kylmempää, kuin -5 C, on tilanne vähän huolestuttava.
Maalämpökone lakkaa toimimasta, kun maahan menevän lämpötila laskee -8 ... -9 C asteeseen.

Lämmönkeruu sisään BT10 -1,9 ja Lämmönkeruu ulos BT11 -4,6 eli ok rajoissa jos ymmärsin oikein.

[jae2222]

Onko muuta tietoa laitteistosta saatavilla? Pumpun teho, kaivon syvyys tai ketjun pituus. Onko osatehoiseksi mitoitettu? Ja mahdollisimman paljon tietoa tietysti. Mulla ei ole koskaan ollut kondenssia saati sitten edes jäätä tuolla kotelon sisällä.

Nibe 1145-10 ja 180m syvä kaivo (kallio alkaa parin metrin päästä maanpinnalta). Täyttöryhmä on autotallissa ja siitä 5m päässä teknisessä tilassa itse pumppu. Voisi kuvitella, että kovin moni asia ei aiheuta täyttöryhmän pintajäätä. Autotallissa lämpötila jossain +15 paikkeilla. Ymmärtääkseni tuossa täyttöryhmässä on joku suodatin, jota en ole kyllä kertaakaan 1,5 v aikana putsannut mitä järjestelmä meillä on käytössä ollut. Täytyy varmaan koittaa jotenkin tuo sulattaa ja putsata suodatin.

[euroshopperi]

Joo. Nyt ensin se sihti auki ja kaivat suodatinverkon sieltä ulos ja varmistat, ettei johdu juurikin liian hitaasta kierrosta tukoksen takia. Löytäisitkö tuolta niitä liuoksen sisään ja uloslämpöjä. Ne kertoisi aika paljon toiminnasta. Sitten vähän talon tietoja.

[tomppeli]

Lämmönkeruu sisään BT10 -1,9 ja Lämmönkeruu ulos BT11 -4,6 eli ok rajoissa jos ymmärsin oikein.

-1,9 - -4,6 = 2,7 K.
Suodin ei ole tukossa.
On ilmeisesti vähän liian matala lämpökaivo.
Pitäsisi pumpputehosta päätellen olla noin 240 - 250 metriä aktiivisyvyyttä.
Kovalla  ja pikällä pakkaskaudella pumppu saattaa lakata toimimasta.

[jae2222]

-1,9 - -4,6 = 2,7 K.
Suodin ei ole tukossa.
On ilmeisesti vähän liian matala lämpökaivo.
Pitäsisi pumpputehosta päätellen olla noin 240 - 250 metriä aktiivisyvyyttä.
Kovalla  ja pikällä pakkaskaudella pumppu saattaa lakata toimimasta.

Allaolevan mukaisesti on ilmeisesti mitoitus tehty, joten ei pitäisi ihan noin kamalasti olla metsässä mitä esität. Tölli pk-seudulla.

NIBE asentaja opas (s. 14) sanoo keruusta seuraavaa :
Teho / pintaputkisto pituus / kaivon syvyys
5 kW  / 200-300         / 70-90
6 kW  / 250-400         / 90-110
8 kW  / 325-2x250      / 120-145
10 kW / 400-2x300     / 150-180
12 kW / 2x250-2x350  / 180-210
15 kW / 2x300-2x400  / 2x100-2x140
17 kW /2x350-3x300  / 2x110-2x150

[tomppeli]

Allaolevan mukaisesti on ilmeisesti mitoitus tehty, joten ei pitäisi ihan noin kamalasti olla metsässä mitä esität. Tölli pk-seudulla.

NIBE asentaja opas (s. 14) sanoo keruusta seuraavaa :
Teho / pintaputkisto pituus / kaivon syvyys
5 kW  / 200-300         / 70-90
6 kW  / 250-400         / 90-110
8 kW  / 325-2x250      / 120-145
10 kW / 400-2x300     / 150-180
12 kW / 2x250-2x350  / 180-210
15 kW / 2x300-2x400  / 2x100-2x140
17 kW /2x350-3x300  / 2x110-2x150

Tiedämme tämän.
Nämä arvot lienevät sopivia Etelä-Ruotsissa.
Kokemuksesta tiedetään, että eivät riitä Suomessa.

[jae2222]

Joo. Nyt ensin se sihti auki ja kaivat suodatinverkon sieltä ulos ja varmistat, ettei johdu juurikin liian hitaasta kierrosta tukoksen takia. Löytäisitkö tuolta niitä liuoksen sisään ja uloslämpöjä. Ne kertoisi aika paljon toiminnasta. Sitten vähän talon tietoja.

Mikähän mahtaa olla oikea termi tuon liuoksen lämpötilalle, jos se ei ole tuo Lämmönkeruu sisään ja ulos? Tsekkasin huoltotiedot Nibestä ja en voi oikein muuta tietoa yhdistää tuohon liuoksen lämpötilaan kuin tuo em. Millä termillä omassa pumpussasi tuo asia ilmoitetaan?

[jae2222]

Tiedämme tämän.
Nämä arvot lienevät sopivia Etelä-Ruotsissa.
Kokemuksesta tiedetään, että eivät riitä Suomessa.

Vaikea kuvitella, että Etelä-Suomessa kaivon syyvyydet täytyisi olla 30% syvempiä kuin Etelä-Ruotsissa, mutta pidetään tämä asia mielessä. Voisiko jostain huoltotiedoista päätellä, että pumppu on suuri suhteessa kaivon syvyyteen? Mikä on siis ensimmäinen indikaattori siitä että kaivo on liian lyhyt?

[sundanic]

? Mikä on siis ensimmäinen indikaattori siitä että kaivo on liian lyhyt?

  Tämä..  Lämmönkeruu sisään BT10 -1,9   eli menossa jäähän

[Nakke vaan]

Minkä ikäinen ja kokoinen talo ja talli ?

[jae2222]

Katselin aiheeseen liittyvää opinnäytetyötä
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89567/Kilpijarvi_Aki.pdf?sequence=1 ja siellä on aiheeseen liittyvä mielenkiintoinen kohta:

Lämpökaivon oikea mitoitus on tärkeää, koska alimitoitetun kaivon jäätyminen voi alkaa vasta 5–10 vuoden jälkeen. Reilusti alimitoitetun lämpökaivon jäätyminen voi aiheuttaa kollektorivaurion jo ensimmäisen käyttötalven aikana. (6, s. 6.)

Lämpökaivon jäätymisellä tarkoitetaan lämpökaivossa olevan veden jäätymistä. Jäätymistä alkaa tapahtua paikallisesti siten, että jäätyneiden alueiden väliin jää sulia osuuksia. Sulien vyöhykkeiden paine kasvaa jäätymisen edetessä kummaltakin suunnalta, koska jään ominaistilavuus on noin 10 % veden ominaistilavuutta suurempi. Veden paineen vuoksi, kollektori alkaa painua kasaan, jolloin virtaus heikkenee tai estyy kokonaan. Tässä tilanteessa kollektori joudutaan uusimaan. Vanhan kollektorin ulosveto ei aina onnistu, joten tilalle on porattava uusi lämpökaivo. (6, s. 6.)

Jäätyminen tapahtuu lievissä alimitoituksissa hitaasti ja jäätynyt osuus kasvaa vuosi vuodelta. Liuoslämpötilan laskusta ei voi havaita jäätymistä, koska jään lämmönjohtavuus on kuitenkin jopa kolminkertainen kaivossa olevaan kylmään veteen verrattuna. Jäätyminen ilmenee usein liuoskierron vähittäisenä heikentymisenä, koska kollektoriputket painuvat paikoittain kasaan. (6, s. 6.)

[jae2222]

Minkä ikäinen ja kokoinen talo ja talli ?

200m2 rintsikka 1960. Perusteellinen remppa on käynnissä ja kaikennäköistä muutosta on tulossa myös eristyspuolelle. Kattoremppa menossa paraikaa. Lämmöt on riittänyt komeasti eikä pumppu ymmärtääkseni mitenkään täysillä ole käynyt. Ei hälytykisä eikä mitään probleemia. Ainut mikä nyt pisti silmään on tuo täyttöryhmän jäätyminen.

[Nakke vaan]

Tuohan on hyvä että remontti on meneillään. Nyt vaan täysi panostus talon eristyksiin ja tiiveyteen, ovet, ikkunat ym, viimeisen päälle asentaen. Ehkä se sitten helpottaa kaivon elämää. Myös vastuksien sallimista avuksi kannattaa tässä vaiheessa käyttää kun keräin on vielä ehjä ja sitten toivoa että talo eristettynä tuo kaivo riittäisi.
Täyttöryhmän jäätymistä voit ehkäistä kun saat sen stroksikotelon tiiviiksi, tarvittaessa vaikka teipaten ja lisäeristäen jotta se ei saa ilmasta kosteutta. Se tosin ei poista tuota kylmää tosiasiaa että kaivon tulo on miinuksella.

[tomppeli]

200m2 rintsikka 1960. Perusteellinen remppa on käynnissä ja kaikennäköistä muutosta on tulossa myös eristyspuolelle. Kattoremppa menossa paraikaa. Lämmöt on riittänyt komeasti eikä pumppu ymmärtääkseni mitenkään täysillä ole käynyt. Ei hälytykisä eikä mitään probleemia. Ainut mikä nyt pisti silmään on tuo täyttöryhmän jäätyminen.

Lämpökaivo on vähän ylikuormittunut ja on siksi kylmä.
Nuo ohjeet rempasta ja vastuslämmityksen sallimisesta ovat hyviä.

Helppo, edullinen tapa parantaa rakennuksen lämpötaloutta, on lisätä ullakkotiloihin,
yläpohjien päälle eristevilla, vaikkapa puhallusvillaa ja sitäkin aika reilusti, ainakin 40 cm paksusti lisää.

Vanhat ovet ja ikkunat ovat aikamoisia lämpövuotajia,
Niiden uusiminen on kalliimpaa, mutta parantaa taasen lämpökaivon riittävyyttä.
Kannattaa muistaa kotitalousvähennys, kun teettää remonttia.

[jae2222]

Tuohan on hyvä että remontti on meneillään. Nyt vaan täysi panostus talon eristyksiin ja tiiveyteen, ovet, ikkunat ym, viimeisen päälle asentaen. Ehkä se sitten helpottaa kaivon elämää. Myös vastuksien sallimista avuksi kannattaa tässä vaiheessa käyttää kun keräin on vielä ehjä ja sitten toivoa että talo eristettynä tuo kaivo riittäisi.
Täyttöryhmän jäätymistä voit ehkäistä kun saat sen stroksikotelon tiiviiksi, tarvittaessa vaikka teipaten ja lisäeristäen jotta se ei saa ilmasta kosteutta. Se tosin ei poista tuota kylmää tosiasiaa että kaivon tulo on miinuksella.

Joo täytyy tässä vähän muutenkin perehtyä ja optimoida. 23,5 näyttää sisälämpömittari, joten ihan porsastellen tässä on menty. Täytyy ruuvata vähän tehoja alas ja villasukat jalkaa niin ku rintsikkaan kuuluu.

[jae2222]

Lämpökaivo on vähän ylikuormittunut ja on siksi kylmä.
Nuo ohjeet rempasta ja vastuslämmityksen sallimisesta ovat hyviä.

Helppo, edullinen tapa parantaa rakennuksen lämpötaloutta, on lisätä ullakkotiloihin,
yläpohjien päälle eristevilla, vaikkapa puhallusvillaa ja sitäkin aika reilusti, ainaki 40 cm paksusti lisää.

Vanhat ovet ja ikkunat ovat aikamoisia lämpövuotajia,
Niiden uusiminen on kalliimpaa, mutta parantaa taasen lämpökaivon riittävyyttä.
Kannattaa muistaa kotitalousvähennys, kun teettää remonttia.

Villaa heti kun katto valmis. Nyt siellä on 10 cm, joten se vähintään triplataan. Julkisivukin menee vaihtoon, jolloin tulee tuulileijonat seiniin.

[jae2222]

Laitoin pumpun vastukselle ja sähköpatterin puhaltamaan täyttöryhmää sulaksi. 5 minuutissa keruupiirin lämmöt +1 asteeseen, joten kyllä siellä jotain tapahtuu. Isken kyllä kompuran takaisin päälle, kun täyttöryhmä on sula ja suodatin putsattu. Tosin iso kuva tästä ei hirveästi muutu.

[euroshopperi]

En aikaisemmin huomannutkaan, mutta jos keruun DT on 2,7 astetta, niin keruun sihtiä ei kannata edes tarkistaa. Se ei ole tukossa.

[jae2222]

En aikaisemmin huomannutkaan, mutta jos keruun DT on 2,7 astetta, niin keruun sihtiä ei kannata edes tarkistaa. Se ei ole tukossa.

Vastaus tähän keruusuodattimeen on tässä kuvaliitteenä. Oli niin täynnä shita, ettei hanan alla huuhtelemalla lähtenyt puhtaaksi. Piti ottaa harja käteen. Ehkä 30% ritilässä oli reittiä mentäväksi. Eli tässä mielessä tuo DT ei tarkoita yhtään mitään. Aina kannattaa tarkistaa, jos ongelmaan syytä etsii, kun ei siitä varsinaista haittaakaan ole. Mielenkiintoista nähdä vaikuttaako mitään.

[jae2222]

Vastaus tähän keruusuodattimeen on tässä kuvaliitteenä. Oli niin täynnä shita, ettei hanan alla huuhtelemalla lähtenyt puhtaaksi. Piti ottaa harja käteen. Ehkä 30% ritilässä oli reittiä mentäväksi. Eli tässä mielessä tuo DT ei tarkoita yhtään mitään. Aina kannattaa tarkistaa, jos ongelmaan syytä etsii, kun ei siitä varsinaista haittaakaan ole. Mielenkiintoista nähdä vaikuttaako mitään.

Hauskinta tässä on se, että pyysin oikein erikseen maalämpöfirmasta kaveria käymään ja näyttämään, että mitä minun täytyy asetuksien ja huoltamisen osalta ottaa huomioon ja mitään ei kertonut tuosta asiasta. Ihan päivän selvä asia, että ensimmäisen käyttövuoden aikana tuo sihti kannattaa pari kertaa putsata.

[JML_]

Joo. Nyt ensin se sihti auki ja kaivat suodatinverkon sieltä ulos ja varmistat, ettei johdu juurikin liian hitaasta kierrosta tukoksen takia. Löytäisitkö tuolta niitä liuoksen sisään ja uloslämpöjä. Ne kertoisi aika paljon toiminnasta. Sitten vähän talon tietoja.

Eikös liian hidas kierto aiheuta sen, että maapiirin Dt kasvaa, pumpun hyötysuhde huononee ja maasta otetaan vähemmän energiaa kuin optimi Dt:llä? Eli hitaan maakierron vaikutus olisi positiivinen kaivon jäätymisen suhteen. Vai onkos tässä joku juttu,jota en osaa ottaa huomioon?

-Janne

[tomppeli]

Hitaalla kierrolla kaivoon menevä menee kylmemmäksi ja aiheuttaa lämpökaivon yläosan jäätymisen.
Hidas kierto nostaa dt arvoa, huonontaa hiukan COP -arvoa,
mutta suurempi vaara on siinä, että höyrystin menee lopulta jäähän, jos kaivoon palaavan lämpö laskee -10 C tuntumaan.
Kaivo menee yleensä jäähän silloin, kun kaivosta tulee noin -1,5 C liuosta.

[JML_]

Hitaalla kierrolla kaivoon menevä menee kylmemmäksi ja aiheuttaa lämpökaivon yläosan jäätymisen.
Hidas kierto nostaa dt arvoa, huonontaa hiukan COP -arvoa,
mutta suurempi vaara on siinä, että höyrystin menee lopulta jäähän, jos kaivoon palaavan lämpö laskee -10 C tuntumaan.
Kaivo menee yleensä jäähän silloin, kun kaivosta tulee noin -1,5 C liuosta.

Eikös siinä kaivon yläosassa, jossa jäätyminen tapahtuu, ole jonkinnäköinen tasapainotila kiertonopeudesta riippumatta? Jos kierto on hidas, pumpulta tuodaan kylmempää nestetta, ja taas vastaavasti kaivosta nousee toista putkea pitkin lämpimämpää nestettä, koska se on kauan kierrollaja ehtii lämmetä enemmän verrattuna nopeasti kiertävään nesteesen? Jos taas kierto on nopea, tulee pumpulta hieman lämpimämpää nestettä, mutta kaivosta nouseva neste ei ehdi myöskään lämmetä yhtä paljoa kuin hitaalla kierrolla.

Olen siis sitä mieltä, että kaivon jäätymiseen vaikuttaa vain energiamäärä, joka kaivosta otetaan, otettiin se millä kiertonopeudella tahansa. Toki nuo minimilämpötilahälyytykset tulee aiemmin hitaalla kierrolla, mutta se nyt on lopun alkua joka tapauksessa, oli meno -9 tai -8 astetta.

Eriäviä mielipiteitä saa esittää. 

-Janne

[maalämmittää]

Sulut on yleensä sisätiloissa selvästi plusasteissa ja jään kertyminen alle 0 asteisen pinnalle on väistämätön luonnonilmio, kun ympäröivän ilman kosteus tiivistyy ja jäätyy kylmälle pinnalle.

Meillä tulee tanakoilla pakkasilla kaivosta -3C ja sen alle se ei mene.
Pari vuotta sitten oli tälle seudulle ennätyspakkasia ja silloin tulo jökötti jossain -2,8C:ssä pari viikkoa.

Ei ole reilua alkaa pelottelemaan heti lyhyellä kaivolla.

[tomppeli]

Ei ole reilua alkaa pelottelemaan heti lyhyellä kaivolla.

Ei ole.!
Täällä on kuitenkin paljon lukijoita, jotka vasta suunnittelevat maalämpöä.
Heitäkin pitää ajatella.

[jae2222]

Ei ole.!
Täällä on kuitenkin paljon lukijoita, jotka vasta suunnittelevat maalämpöä.
Heitäkin pitää ajatella.

Pelottelu on oikein hyvä keino opiskelumotivaation nostamiseen Nyt on ainakin uhrattu vähän ajatusta tuolle pöntölle alhaalla. Mutta että mainos lupaa maalämmön olevan helppo ja huoleton, niin sehän nyt on heti ensimmäinen valhe näiden myynnissä  Kyllä noiden konepellin alle pitää vähän vilkaista.

[fraatti]

Pelottelu on oikein hyvä keino opiskelumotivaation nostamiseen Nyt on ainakin uhrattu vähän ajatusta tuolle pöntölle alhaalla. Mutta että mainos lupaa maalämmön olevan helppo ja huoleton, niin sehän nyt on heti ensimmäinen valhe näiden myynnissä  Kyllä noiden konepellin alle pitää vähän vilkaista.

Nyt kun olette tehneet remppaa niin eihän lämpövuotoja ole ollut normaalia enemmän? Tämä voisi kuormittaa kaivoa normaalia enemmän.

Matalat kaivot ovat seurausta siitä että halpa hinta myy. Ymmärsi ostaja sisällöstä mitään tai ei.

[jae2222]

Nyt kun olette tehneet remppaa niin eihän lämpövuotoja ole ollut normaalia enemmän? Tämä voisi kuormittaa kaivoa normaalia enemmän.

Matalat kaivot ovat seurausta siitä että halpa hinta myy. Ymmärsi ostaja sisällöstä mitään tai ei.

Tähän asti on häärätty salaojien ja kellarin kanssa, joten oikeastaan ensimmäinen energiatehokkuuten vaikuttava projekti on tuo katon saneeraus, joka menossa. Seuraavaksi tulee julkisivu ja lopuksi huoneet sisältä päin, joilla lopulta päästään vaikuttamaan siihen paljonko mökki falskaa. Paljon on siis tehtävissä. Olen käynyt talon lämpökameralla läpi ja kyllähän tuo yläkerta falskaa ku seula. Ei sielä voi edes nukkua -10 pakkasilla, sen verran on viileätä.

Katselin just noita maalämpötarjouksia mitä aikoinaan sain ja niissä poraussyvyydet vaihteli 170-180 välillä. Toki näin jälkiviisaana vois sanoa, että jos lisää vaikka 10% lisää syvyyttä kaivoon, niin ei se nyt niin paljon kustannusta nosta ja tuo pienen lisäpotkun/varmuuden.

Se että jos liian lyhyt kaivo alkaa kunnolla oirehtia vasta 5-10 vuoden päästä, niin onhan tuollaisen virheen esittäminen maalämpöfirmalle aika hankalaa ja kertoo jotain itse toimialasta. Jos todella lämpöfirmat myy lyhyttä kaivoa halvan hinnan takia, niin se vain vahvistaan kokemustani rakennusalan yleisestä moraalista, joka sekin on reippaasti pakkasen puolella.

[fraatti]

Se että jos liian lyhyt kaivo alkaa kunnolla oirehtia vasta 5-10 vuoden päästä, niin onhan tuollaisen virheen esittäminen maalämpöfirmalle aika hankalaa ja kertoo jotain itse toimialasta. Jos todella lämpöfirmat myy lyhyttä kaivoa halvan hinnan takia, niin se vain vahvistaan kokemustani rakennusalan yleisestä moraalista, joka sekin on reippaasti pakkasen puolella.

Näin se ikävä kyllä taitaa olla. Lisäksi tulevat vielä osatehoiset koneet eli vaikka tarve olisi 10kw koneelle niin kaupataankin 8kw joka käy marraskuusta maaliskuuhun tauotta näin karrikoidusti. Siksi kannattaakin vertailla tarjouksia ja katsoa löytyykö esim sanaa osatehoinen... tässä lienee myös yksi syy miksi tomppeli tekee täällä mitoituksia....

Toki joskus fiba voi tulla myös asiakkaan puolelta jos esim omistajan vaihdoksen yhteydessä edellinen on kertonut kulutukseksi 20tkwh (mutta on todellisuudessa polttanut tuo saavuttamiseksi 20m3 puuta) vääristää itse mitoitusta. Uusi omistaja saattaa vielä kylpeä lämmössä jolloin vanha 20 sisälämpö onkin jatkossa 24 astetta ja puun poltto on loppunut tykkänään...

[seppaant]

Laitetaanpas taas kerran oheinen kuva.

Pitää muistaa, että kaivon jäätyminen ei yleensä aiheuta ongelmia.
Yksi yhtenäinen jäätulppa ei rutista putkia.
Ongelmia tulee vain silloin, jos kaivoon muodostuu kaksi jäätulppaa ja niiden väliin loukkuuntunut vesi jäätyy. Vain tässä tapauksessa putket rutistuu.
Putkien rutistumisen näkee siitä että paisunta-astiassa pinta nousee.

ATS

[Matias]

Laitoin pumpun vastukselle ja sähköpatterin puhaltamaan täyttöryhmää sulaksi. 5 minuutissa keruupiirin lämmöt +1 asteeseen, joten kyllä siellä jotain tapahtuu. Isken kyllä kompuran takaisin päälle, kun täyttöryhmä on sula ja suodatin putsattu. Tosin iso kuva tästä ei hirveästi muutu.

Kannattaa muutta keruupumpun käyttötila jatkuvaksi kovemmilla pakkasilla niin kaivossa lämpötilaerot tasoittuu taukojaksojen ja vastuskäytön aikana,samoin jäätymisvaaran uhatessa

Kun keruun kiertopumppu on käynyt jatkuvasti (ilman kompressoria) jonkin aikaa (tunti-pari) niin kun keruuliuoksen meno- ja paluu lämpötilat on samat ja siitä saa osviittaa kaivon veden lämpötilasta.

Kompressorin seistessa ja keruun liuospumpun käydessä kaivon pohjalta siirtyy keruuliuoksen mukana lämpöä kaivon yläosaan jossa jäätymisvaara yleensä on pahin.

Valikko 5.1.8 - käyttötila lk-pumppu käyttötila

Säätöalue: ajoittainen, jatkuva, 10 päivää jatkuva
Tehdasasetus: ajoittainen

Tässä asetetaan lämmönkeruupumpun käyttötila.
-ajoittainen
: Lämmönkeruupumppu käynnistyy n. 20
sekuntiaennenkompressoriajapysähtyyn.20sekuntia
kompressorin jälkeen.

-jatkuva
:Jatkuva
 
-10 päivää jatkuva
:Jatkuvakäyttö10vuorokautta.Sen
jälkeen pumppu siirtyy ajoittaiseen käyttöön

https://www.nibe.fi/nibedocuments/17540/331513-1.pdf

[maalämmittää]

Ei ole.!
Täällä on kuitenkin paljon lukijoita, jotka vasta suunnittelevat maalämpöä.
Heitäkin pitää ajatella.

Jankuttaminen vie huomion siinä tilanteessa epäoleelliseen seikkaan.

Arvostan tekemiäsi laskemia ja hyvän mitoituksen tärkeyden korostamista, mutta jos vehkeet on jo kellarissa niin niillä vaan on tultava toimeen.

Nostakaa suunnitteluun ja mitoitukseen liittyvät aiheet foorumin kärkeen, niin uusia maalämpöläisiä palvellaan paremmin.

[JML_]

Moi,

Tuosta mitoittamisen onnistumisen tärkeydestä: joku ehtivä/osaava voisi kasata foorumin etusivulle ns. Tietopaketin maalämpöinvestointia suunnittelevalle. Tämä voisi sisältää listattuna asiat, jotka tulee ottaa huomioon ja mitkä seikat mitoitukseen vaikuttavat. Myös konservatiivisen puolella olevat nyrkkikaavat keruupiirin mitoitukseen voisi olla mukana, esim. w/m ja kwh/m/vuosi arvot (eli Suomen arvot, jottei esim. ne Eteläisen Ruotsin arvot kummittele vuodesta toiseen). Ja tämä kaikki vaikkapa parilla esimerkillä höystettynä.

Siis sellainen paketti, jonka lukisi viidessä minuttisa ja jonka jälkeen pystyisi suhtautumaan myyntimieste mitoituksiin eri tavalla. Tässä hommassa on kuitenkin vaan muutama hyvin tärkeä asia, jotka vaikuttaa ja jotka on otettava huomioon ja loput onkin sitten enepi vähempi mukavaa säätämistä. Eli ei mitään avaruustiedettä, mutta tieto on sikin sokin täällä foorumillakin eri ketjuissa, eikä kunnon aloittelijan pakettia ole helposti saatavissa. Tai jos on, niin senkin voi linkata.

-Janne

[tomppeli]

Nostakaa suunnitteluun ja mitoitukseen liittyvät aiheet foorumin kärkeen, niin uusia maalämpöläisiä palvellaan paremmin.

Tänne olemme koettaneet laittaa sellaista tietoutta.

[maalämmittää]

Tänne olemme koettaneet laittaa sellaista tietoutta.

Juuri tuon nostamista etusivun lopusta vaikka toiseksi tarkoitin.

[jae2222]

Tuollaiset luvut sain logitutkijalla viime yöstä. Kompressori ainakin tuntuu laulavan yhtäsoittoa. Just vasta tutustun aiheeseen, joten en tästä hirvestä ymmärrä, joten otan mielelläni konsultaatiota vastaan. BT10 pyörii siellä -2 tuntumassa, joten tekemäni muutokset ei siihen hirveästi muutosta ole tuonut.

[euroshopperi]

Aika kylmää tulee tuolta kaivosta, mutta onneksi vissiin juuri nyt on poikkeuksellisen suurta lämmönkulutusta mukana. Rakennus edistyy, niin saat ehkä useamman kW:n pois tehontarpeesta ja hyvätuottoinen kaivo voi pelastaa lopulta murheilta. Yläpohjan eristys vaikuttaa jo yllättävän paljon. Pääset lähelle 0-tulo kaivoa ja jäätymiset loppuu. Sulla on kuitenkin hyvä tilanne, kun normaaleja rakennusteknisiä keinoja on vielä käyttämättä. Eristystä, eristystä ja eristystä voi vielä lisätä, niin hyvä tulee.