MLP-mitoitusapua pyytäisin...

[laapa]

Hei,

Tässäpä Maalämmöstä kiinnostunut espoolainen, joka nyt sitten päätti heivauttaa massavaraajan kankaalle ja asennuttaa MLP-järjestelmän lattialämmityksen jatkeeksi heti alkutalvesta.

Saisinko apua oheisilla spekseillä kaivon syvyyden/tehotarpeen arviointiin, tässä muutamia parametrejä ja lisää lähetän jos tarvitaan 
======
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
   — Espoo
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
   — 2002 - 2002, rinneratkaisu
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
   — vuoden 2007 - 2017 keskikulutus on ollut n. 26.700 kWh, josta taloussähkön osuus n. 5.000 kWh; (todellisuudessa suhde n. 20 + 5 pienen lämmitysremontin ja säätöjen jälkeen).
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
   — lattialämmitys
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
   — koneellinen, talteenotolla
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
   — yhteenlaskettu ulkomitta n. 90 metriä
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
   — yläkerta 34 cm (täytyy vielä tutkia eritysmateriaali)
   — alakerta 37 cm (täytyy vielä tutkia eritysmateriaali)
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
   2-kerroksinen, joista alakerta siis harkkoperustainen; yläkerran lattia ontelolaatta ja ulkokuori 2-luokan tiili, jonka päälle rappaus
- Lämpimien tilojen nettoneliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
   — yläkerta 92 neliötä
   — alakerta 83 neliötä
- Huonekorkeudet kerroksittain?
   — yläkerta n. 3,5 metriä
   — alakerta n. 2,5 metriä
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
   — maanvarainen, ?
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
   — 60 cm puhallusvilla
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
   — 3-lasiset, normaalimäärä ikkunoita
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
   — ei ole
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
   — keskilämpö n. 21 celsiusta

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Se on laskettu ns. normivuodelle.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
 Talo  ”laapa”   ESPOO      (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Alakerta: Lattialämmitys, 21 C, 83 m2, 208 m3,      2,79 kW   9 575 kWh
- Yläkerta: Lattialämmitys, 21 C, 92 m2, 322 m3,      5,34 kW   12 850 kWh
YHTEENSÄ      8,1 kW   22 425 kWh
- Josta johtumisvuodot      5,54 kW   16 210 kWh
- Josta ilmanvaihdot      1,89 kW   4 536 kWh
- Josta vuotoilmat      0,70 kW   1 679 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali      0,00 kW   0 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Lattialämmitys +34 C max )   
• Kiinteistö,  175 m2,  530 m3    4,9 COP   7,48 kW   22 422 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   4,2 SCOP   8,0 kWh   27 222 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -800 kWh   0,24 kW   26 422 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   27 225 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh   0,00 kW   27 225 kWh
  Maalämpöpumpulla tuotetaan      8,0 kW   27 225 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka         -28 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,2 COP)   6,4 kW   20 806 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         6 419 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         6 419 kWh
Tarvitaan 198 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,47 l/s.         
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.         
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:         
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,5 bar (50 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,27 bar (27 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,16 bar (16 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, upotussyvyys vähintään 1 m.      483 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 700 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta, paikalliselta alan ammattilaiselta.

[laapa]

Tervehdys,

ja suurkiitokset Tomppelille laskelmasta - tämä on kyllä tosi arvokasta tietoa kun alkaa neuvotella
tarjoajien kanssa eri vaihtoehdoista! Hieno homma yleisestikin, että olette ottaneet tämän valistamisen asiaksenne - saadaan lisäymmärrystä meille maallikoillekin...

Tällähän säästetään monessa mielessä pitkä penni sekä kotitalouksissa että isommassakin mittakaavassa. Asialla on myös ympäristönäkökulmasta tärkeä merkitys!

Upea juttu!