Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Maaviileä  (Luettu 23653 kertaa)

Poissa akott

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 39
  • Maalämpöfoorumi
Maaviileä
« : 13.01.18 - klo:20:22 »
Lvi urakoitsija teki lähdön maapiiriin maaviileälle. Lähtö ja paluu ovat samassa putkessa peräjälkeen ja mitään yksisuuntaventtiiliä ei ole väliin laitettu. Urakoitsija väitti, että noin ne tehdään. Mutta musta tossa on tehty ns hullunkierto, jossa neste ei tule kiertämään maapiirin kautta vaan vain konvektoripiirissä. Kaikki esimerkit joita netistä löysin oli tehty niin, että yksisuuntaventtiili konvektoripiirin lähdön ja paluun välissä, jos olivat samassa maapiirinputkessa.

Ehkä toi toimisi jos maalämpökoneen maaliuospunppu pyörisi kokoajan kun maaviileä käytössä, vai pitääkö kys homma niin tehdäkkin?

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 594
  • Stiebel Eltron WPC 7
Maaviileä
« Vastaus #1 : 13.01.18 - klo:22:40 »
Siis kai siinä välissä jotain on, vai pelkkä putki? 

Jos on tosiaan pelkkä putki, vaatii maalämpöpumpun keruupumpun päälläolon ja lisäksi konvektoripiirin oman pumpun tehon säätämisen sopivaksi suhteessa mlp:n keruupumppuun.

Ainakin huomattavasti helpompi saada toimimaan, jos on yksisuuntaventtiili siinä välissä. Silloin riittää pelkän konvektoripiirin pumpun päälläolo, kunhan on tarpeeksi tehokas.
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa akott

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 39
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #2 : 13.01.18 - klo:23:49 »
Moi

Ei ole välissä kuin 15cm putkea.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Maaviileä
« Vastaus #3 : 14.01.18 - klo:10:28 »
Lainaus
Lvi urakoitsija teki lähdön maapiiriin maaviileälle. Lähtö ja paluu ovat samassa putkessa peräjälkeen ja mitään yksisuuntaventtiiliä ei ole väliin laitettu. Urakoitsija väitti, että noin ne tehdään. Mutta musta tossa on tehty ns hullunkierto, jossa neste ei tule kiertämään maapiirin kautta vaan vain konvektoripiirissä. Kaikki esimerkit joita netistä löysin oli tehty niin, että yksisuuntaventtiili konvektoripiirin lähdön ja paluun välissä, jos olivat samassa maapiirinputkessa.
Tämä urakoitsija on tehnyt ne sitten aina väärin.
Pitää ehdottomasti olla takaiskuventtiili ja vielä yhtä kokoluokkaa suurempi kuin muu putkisto, jotta ei turhaan lisättäisi keruupiirin virtausvastusta.

Lainaus
Ehkä toi toimisi jos maalämpökoneen maaliuospunppu pyörisi kokoajan kun maaviileä käytössä, vai pitääkö kys homma niin tehdäkkin?
Toimiakseen vaatii että liuospumppu käy samalla kun maaviileä on käytössä, jos ei ole takaiskuventtiiliä.
Liuospumpun käynti ei ole lämpöteknisesti tarpeen kun on takaiskuventtiili
Lisää turhaan energia kulutusta.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 851
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #4 : 30.01.19 - klo:10:08 »
Itsellä on IV-koneen jäähdytykselle vedetty putket niin, että kaivon paluuseen ennen täyttöryhmää yksi putki ja täyttöryhmän jälkeen tasopaisunta-astian alle toinen putki.
Täyttöryhmä mallia LK 521 R32.
Onkohan tuossa täyttöryhmässä itsessään yksisuuntaventtiili? Jos ei ole niin tuohon linjaan pitäisi vissiin sellainen sitten vielä jälkikäteen asentaa vaiko ei?

IV-kone ei vielä paikoillaan. MLP-kone alakerrassa ja IV-kone yläkerrassa.
Korkeuseroa tasopaisunta-astian alaosasta IV-koneen liitäntöihin noin 2 metriä, pitääkö tasopaisunta-astia siirtää yläkertaan vai toimiiko systeemi vaikka keruuneste kesäaikaan pyörii tuolla korkeammalla?
Jos pitää siirtää, niin se pitänee tehdä sitten niin että tasopaisunta-astia irrotetaan nykyiseltä paikaltaan putken päästä ja tuosta putkesta vedetään lisäputki yläkertaan korkeimmalle kohdalle johon tasopaisunta-astia taas kinnitetään?

Ja joo, tuo maaviilennys IV-koneeseen tuli vähän jälkijunassa ruksittua lisävarusteeksi ja pumppua/putkistoja jo asenneltiin kun putkarille tuli tieto tuosta lisälinjasta..

Kuva kertoo ehkä paremmin..
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #5 : 01.02.19 - klo:00:57 »
Tasoastian ja paineettoman keruupirin sijaan keruupiiri paineistetaan ja asennetaan kalvopaisunta-astia.

täyttöryhmään ei kuulu takaiskuventtiili, mainitsemiesi haarojen väliin se tarvitaan
https://www.lkarmatur.com/globalassets/inriver/resources/148827-lk-521-multifill5.pdf
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 851
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #6 : 01.02.19 - klo:09:31 »
Onko tuo paineistus pakko tehdä? Vaihtoehtona tasoastian vienti yläkertaan?

Vaikuttaako tuo keruun paineistus koneen toimintaan tai sen asetuksiin mitenkään?
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #7 : 01.02.19 - klo:22:57 »
Onko tuo paineistus pakko tehdä? Vaihtoehtona tasoastian vienti yläkertaan?

Vaikuttaako tuo keruun paineistus koneen toimintaan tai sen asetuksiin mitenkään?

Yleensä nuo taidetaan vain paineistaa. Ei se mikään kummoinen temppu ole. Vintillä/yläkerrassa olevat tasoastiat taitavat olla menneisyyden juttuja?

Ei vaikuta. Tuo poistaa myös liuospumpun kavitoinnin riskin.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #8 : 13.02.19 - klo:00:36 »
Onko tuo paineistus pakko tehdä? Vaihtoehtona tasoastian vienti yläkertaan?

Vaikuttaako tuo keruun paineistus koneen toimintaan tai sen asetuksiin mitenkään?
Hyvin paineistamatonkin järjestelmä toimii, kunhan vain järjestys on sellainen, että pumppu imee maapiiristä ja työntää kulutuslaitepiiriin ja avoin paisunta-astia on kytketty ennen pumppua. Itsellä on tuollainen jopa niin, että avoin paisunta-astia on alemmassa kerroksessa ja ylemmän kerroksen konvektorit sekä tuloilmakennot ovat kolmisen metriä paisunta-astian pintaa ylempänä. Melko helposti tuon saa ilmautumaan, kunhan pumpun nostokorkeus voidaan ilmausvaiheessa nostaa selvästi ylintä putkiston haaraa ylemmäs ja ilmaa pääsee purkautumaan pois (ilma kertyy jäähdytyskäytössä tyypillisesti maapiiriin palavaan haaraan, jos järjestelmän rakenne on tässä ehdottamani kaltainen).

Tuollaisen järjestelmän huoltaminen on helppoa, sillä neste valuu paisunta-astiaan, kun pumppu on pysäytettynä ja jokin haara avataan. Itsellä on alempana varoiksi kytkettynä ylimääräinen suurempi keräysastia, johon ylivuotoneste purkautuu niiltä osin, kun paisunta-astia ei täytyttyään enää kykene vetämään. Huolto- tai laajennustoimenpiteen valmistuttua nesteen voi sitten pumpata esim. perämoottoripolttoainesäiliön tyyppisellä käsipumpulla takaisin varsinaiseen paisunta-astiaan ilmauksen edistyessä (tyypillisesti niin, että pumpun tehoa lisätään vähitellen, jolloin pumppu ei pääse hörpäämään ilmaa nesteen imeytyessä niin nopeasti järjestelmään, ettei yksinkertaisella käsipumpulla pysy perässä).

Poissa Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 851
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #9 : 19.02.19 - klo:10:26 »
Sellainen "kiva tietää" juttu tuli vielä mieleen, että miten systeemi toimii silloin kun MLP on käytössä vaikkapa käyttövettä tekemässä?
Toimiiko viilennys silloin huonommin/normaalisti/paremmin?
Entä silloin kun MLP on pois käytöstä, ahdistaako MLP:n lämmönkeruupumppu liuoksen virtausta?
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #10 : 19.02.19 - klo:12:35 »
Sellainen "kiva tietää" juttu tuli vielä mieleen, että miten systeemi toimii silloin kun MLP on käytössä vaikkapa käyttövettä tekemässä?
Toimiiko viilennys silloin huonommin/normaalisti/paremmin?
Entä silloin kun MLP on pois käytöstä, ahdistaako MLP:n lämmönkeruupumppu liuoksen virtausta?
Jos viilennyspiirin syöttö on kytketty normaalisti (siis takaiskuventtiilin yli maalämpöpumpun liuoskiertoon) tai edes niin, että kiertosuunta on sama kuin maalämmön liuoskierrossa, teho paranee maalämpöpumpun käydessä. Liuos kylmenee enemmän, jos liitäntä on maalämpöpumpun jälkeen, mutta silloinkin, jos on ennen maalämpöpumppua (mikä puolestaan on edullisempi kytkentä, jos viilennyskiertoa käytetään talvella esimerkiksi tuloilman esilämmitykseen). Kummassakin tapauksessa maalämpöpumpun liuoskiertopumppu samalla tehostaa myös viilennyskierron virtausnopeutta.

Mlp:n liuoskiertopumpun vastuksella ei ole käytännön merkitystä, sillä toimintaperiaatteen takia maalämpöpumpun liuoskierto on kokonaisuudessaan kiertopumppu mukaan luettuna mitoitettava varsin väljäksi ja itse keräyspiiri joka tapauksessa muodostaa suuremman virtausvastuksen. Viilennyskierron virtaukset ovat normaalisti vain murto-osa maalämpöpumpun liuoskierron virtausmääristä.

Poissa Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 851
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #11 : 19.02.19 - klo:13:25 »
Noniin, tämä selvensi taas ajatuksia. Kiitoksia!
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Maaviileä
« Vastaus #12 : 14.05.19 - klo:21:19 »
Tunteeko joku foorumilaisista tämän: https://kauppa.topwaymaakylma.fi/product/783/maakylmapaketti-seinakonvektorilla-topway



Onko toimiva?
Onko äänekäs?

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #13 : 15.05.19 - klo:21:30 »
Tunteeko joku foorumilaisista tämän: https://kauppa.topwaymaakylma.fi/product/783/maakylmapaketti-seinakonvektorilla-topway



Onko toimiva?
Onko äänekäs?
Ei ole omaa kokemusta juuri tästä paketista tai konvektorista, joten en osaa lausua äänekkyydestä, mutta ratkaisu ja osat ovat aivan tavanomaisia ja tunnettuja tarkoitukseensa. En epäilisi toimivuutta yksinkertaisessa ratkaisussa (korkeintaan muutama konvektori ja kaikki osana yhtenäistä kiertopiirilenkkiä toimitukseen speksatuilla osilla, so. eräänlainen 1-putkikytkentä vakiovirtauksella).

Poissa kaupunkitila

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 391
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #14 : 09.06.19 - klo:21:46 »
Mulla olisi tähän ja maaviileän asennukseen useita kysymyksiä. Jos joku osaa auttaa, olisi kiva, ja ei tarvitse vastata kaikkiin vaan siihen mihin osaisi tai on aikaa vastata.
- kts. viestin PDF -liitetiedosto!
- valitan kuva ei ole mikään "virallinen" piiros, mutta koetan sanoilla paikata siinä missä kuvassa on "löysää"


Mulla on logiikkana,  OLETUKSENA ,  ja KYSYMYKSENÄ tällaisia asioita:
1.  Konvektori on ehkä 30-40 cm korkeammalla kuin paisunta-astia  (joka on vaalea muovipullo, sellainen kuin yleensä tulee Nibe -pumppujen yhteydessä)
OLETUKSENI : jäähdytyshaarassa oleva kiertopumppu riittää työntämään konvektorissa olevan ilman pois ja se lopulta kerääntyy paisunta-astiaan.
Mulla olisi toiveena käyttää edelleen tuota muovipulloa, koen sen eräällä tavalla havainnollisena ja helppona, siitä näkee aina paljonko nestettä järjestelmässä on.

Onko näin? Kyllä vai ei?

2. Lisäisin pienen ilmausnipan T-kappaleeseen viilennyshaarassa.  (nro. 2 kuvassa)
- ilmausnippa olisi ylempänä kuin kiertopumppu
- OLETUKSENI olisi, että siitä saan ilmattua kiertopumpun. Kiertopumppu on siis täyttö/paisunta-astiaa alempana.  Ja keruupiirissä on 0.4 bar - 1.0 bar paine.

3. Kun maalämpöpumpun kiertopumppu ei pyöri,  niin KYSYMYS:  saako viilennyspiirin kiertopumppu imettyä tavallaan maalämpöpumpun läpi?
- vai onko se niin, että kun maalämpöpumpun kiertopumppu ei pyöri, neste ei pääse läpi, vaikka viilennyspiirin pumppu pyörii?

4. KYSYMYS: Tässä ketjussa aiemmin sanotaan (paineettoman) paisunta-astian olisi hyvä olla ennen pumppua?
- mietin, että jos on ihan nolla-paine keruupiirissä, sitten ensimmäisen ilmauksen kannalta varmaan tosiaan olisi hyvä näin (että pumppu ei hörppää ilmaa)
- mutta jos ilmauksen tekee paineella, sitten en näe mitään syytä, parempi olisi että paisunta-astia olisi viilennyspiirin jälkeen, ja ilma viilennyspiiristä päätyisi sinne paisunta-astiaan?

5. KYSYMYS:  Konvektorin asennuksesta kattoon:  Olen suunnitellut kattoon asennettavaa konvektoria.
- mulla on 70-luvulla valmistunut talo
- lähinnä sen konvektorin huoltotarpeesta ja asennuksesta yleensäkin pari tosi tyhmää kysymystä:  Oletetaan teen vaikka olohuoneen sisäkattoon (katon paneeliverhoiluun) aukon, jonka taakse se "konvektori" tulee. Niin KYSYMYS pitäisikö sen paneeliverhouksen taakse tehdä eräänlainen korotus "laatikko" ... joka tulisi sitten yläpohjassa kohoumana. Ja kosteussulut + villat/eristeet sen laatikon päälle? 
- mietityttää sen laitteen mahdollinen huolto, että olisiko se parempi tehdä "sisäkautta" avaamalla jonkun luukun tms. katosta, tai olisiko huolto yläpohjan kautta?
- mulla on yläpohja jokseenkin tämän näköinen, https://www.rakentaja.fi/artikkelit/img/20181/51382.jpg   ... niin KYSYMYS: olisiko se konvektori (ja sille mahdollisesti tehty "laatikko")  yläpohjassa? Ajattelin jos se olisi hyvin eristetty /kosteussuljettu laatikko, huolto olisi helppoa ja toimisi hyvin?

Kiitos
Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter - 9kw,  Purmo C22 -patterilämmitys, 250m kaivo, Vantaa
+ maaviileä 2 x Sabiana SK-32, Grundfos Alpha2 25-60 -pumppu

Poissa luu5

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 768
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #15 : 11.06.19 - klo:11:56 »
Muuten en ota kantaa, mutta miksi et ohita tuota maalämpöpumppua kokonaan?
Kanta-Häme, puutalo (2003), 170m2 1,5 krs lattialämm. rossi + 30m2 AT ML konvekt. 2003 - 2018 Nibe 410P (ka. 21MWh/v). 1/2019-> Nibe F1255-12 R EM + UKV100, Vallox 110MV, 219m kaivo/219m akt (nyt 9,3MWh/v)

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: Maaviileä
« Vastaus #16 : 11.06.19 - klo:20:09 »
Lainaus
3. Kun maalämpöpumpun kiertopumppu ei pyöri,  niin KYSYMYS:  saako viilennyspiirin kiertopumppu imettyä tavallaan maalämpöpumpun läpi?
- vai onko se niin, että kun maalämpöpumpun kiertopumppu ei pyöri, neste ei pääse läpi, vaikka viilennyspiirin pumppu pyörii?

Maalämpöpumppu (höyrystin) ja MLP:n keruupumppu ei hidasta viilennyksen virtausta silloin kun MLP ei käy.

Viilennyksen meno ja paluuputket voi yhdistää virtaussuunnassa joko ennen maalämpöpumppua tai sen jälkeen.

Viilennysputkien meno- ja paluuliittimien väliin maalämpöpumpun keruuputkeen on lisättävä yksisuunta/takaiskuventtiili joka pakottaa viilennyskiertopumpun virtauksen kiertämään lämpökaivon kautta.


Yksisuuntaventtiili on laitettava niinpäin että maalämpöpumpun keruuliuoksen virtaus menee siitä läpi kun kompressori ja keruun kiertopumppu käy.

Jos viilennyspiirissä ei ole ilmaa niin viilennypiirin oma kiertopumppu riittää kierrättämään keruuliuoksen kaivon kautta,jos sen lisäksi  kompressori ja varsinainen keruuliuospumppu käy niin se hieman  tehostaa maaviileän jäähdytystehoa koska kompressori/höyrystin jäähdyttää keruuliuosta käyntijakson aikana.

Jos viilennypiiriin laittaa magneettiventtiilin niin se pitää olla nollapaineella toimiva.
Useimmat magneettiventtiilit tarvitsevat paine-eron että ne voi toimia mutta on olemassa myös ilman paine-eroa (nollapaineella) toimivia magnettiventtiileitä ja sellaista on maaviileäpiirissä käytettävä koska magneettiventtiiliin ei tässä piirissä muodostu paine-eroa.

Lainaus
5. KYSYMYS:  Konvektorin asennuksesta kattoon

Tämä selvinnee parhaiten konvektorin asennusohjeista
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Putkenpätkä

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 42
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #17 : 11.06.19 - klo:20:18 »
Jos viilennypiiriin laittaa magneettiventtiilin niin se pitää olla nollapaineella toimiva.

Miksi?
144m2 v2008, Nibe 1255-6, kaivo 180m

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: Maaviileä
« Vastaus #18 : 11.06.19 - klo:20:26 »
Miksi?

Useimmat magneettiventtiilit tarvitsee paine-eron magneettiventtiilin kalvon eri puolille ja varsinaisesti sähkö avaa neulaventtilin avulla ohjauskanavan ja varsinaisen magneettiventtiilin avaamisen tekee paine-ero jonka ohjausventtiili päästää kalvon toiselle puolelle ja tämä paine-ero siis tarvitaan että virtauskanava avautuu.

Nollapaineella koko virtauskanava avautuu sähköllä ;)

esim tuollainen http://www.produal.com/fi/shop/web_solenoid_valves
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Putkenpätkä

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 42
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #19 : 11.06.19 - klo:20:30 »
Useimmat magneettiventtiilit tarvitsee paine-eron magneettiventtiilin kalvon eri puolille ja varsinaisesti sähkö avaa neulavnettilin avulla ohjauskanavan ja varsinaisen magneettiventtiilin avaamisen tekee paine-ero jonka ohjausventtiili päästää kalvon toiselle puolelle ja tämä paine-ero siis tarvitaan että virtauskanava avautuu.

Nollapaineella koko virtauskanava avautuu sähköllä ;)

Mulla on villenyksessä paine, päälle 1 bar. Eli jos laitan magneettiventiilin viiliennyspiiriin niin se täytyy olla tietynlainen? Asia kiinostaa siksi että mulla on rikkinäinen magneettiventiili vesimittarin jälkeen joka pitäisi uusia...

Edit: nopeasti katottuna niin 0-paine-erolla olevia magneettiventiilejä on erilaisille paine-eroille.
https://www.wexon.fi/tuotteet/venttiilit/magneettiventtiilit/2-tie-magneettiventtiilit-2-2/0-paine-erolle/
144m2 v2008, Nibe 1255-6, kaivo 180m

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: Maaviileä
« Vastaus #20 : 11.06.19 - klo:20:32 »
Se paine-ero pitää siis olla magneettiventtilin yli,jos siihen ei muodostu paine-eroa niin sitten on käytettävä nollapaineella toimivaan magnettiventtiiliä.

Viilennyspiirissä tämän paine-eron kehittää viilennyksen kiertopumppu ja oletettavasti sen kehittämä paine on aika pieni ::)
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa kaupunkitila

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 391
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #21 : 12.06.19 - klo:23:58 »
Kiitos vinkeistä erityisesti magneettiventtiilin valintaan. Todennäköisesti yksi virheostos tällä tuli vältettyä.

Mulle jäi vielä epäselväksi tämä:

Maalämpöpumppu (höyrystin) ja MLP:n keruupumppu ei hidasta viilennyksen virtausta silloin kun MLP ei käy.

Tarkoittaako edellinen:
1) Maalämpöpumpun keruupumpun ei tarvitse olla päällä ( ei siis hidasta virtausta, vaikka MLP keruupumppu ja koko maalämpöpumppu on nukkumassa) ?   vai/tai:
2) MLP:n keruupumpun pitää olla päällä  (ja kompressorin käynnillä ei ole vaikutusta viilennyksen kiertoon)?

Mun on siis vaikea hahmottaa tilannetta:  kuvittelen, että jos vaikkapa molemmat viilennyspiirin liitokset ovat MLP jälkeen (ja viilennyspiirin liitosten välissä on 1-suuntaventtiili) ... niin silloin viilennyspiirin on imettävä MLP keruupumpun läpi sitä alkoholiliuosta?  En yhtään tiedä miltä pumppu purettuna näyttää, mutta kuvittelen että jos MLP keruupumppu ei pyöri, nesteellä on tosi hankala mennä pumpun läpi? (jos menee ollenkaan)   Vai onko nesteellä MLP sisällä joku "oikotie" josta se pääsee, kun MLP:n kiertopumppu ei ole päällä?

Toinen mikä mua vielä mietityttää, että onko mahdollista "maapiiriin" viileä vesi tavallaan jäähdyttää sitten esimerkiksi käyttövettä (esimerkiksi jos pumpun sisällä eristykset on huonot tms.?)?  Jotenkin tuntuu, että voisi olla hyvä yhdistää näin:

- NESTE KALLIOSSA -> VIILENNYSPIIRILLE T-haara  -> MLP -> YKSISUUNTAVENTTIILI -> VIILENNYSPIIRISTÄ LÄMPIMÄN VEDEN PALUU T-haara -> NESTE TAKAISIN KALLIOON

...silloin neste ei kiertäisi MLP:n läpi jäähdytystä käytettäessä.

Kiitos



Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter - 9kw,  Purmo C22 -patterilämmitys, 250m kaivo, Vantaa
+ maaviileä 2 x Sabiana SK-32, Grundfos Alpha2 25-60 -pumppu

Poissa geo_lampoa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 94
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #22 : 13.06.19 - klo:07:08 »
Kiitos vinkeistä erityisesti magneettiventtiilin valintaan. Todennäköisesti yksi virheostos tällä tuli vältettyä.

Mulle jäi vielä epäselväksi tämä:

Tarkoittaako edellinen:
1) Maalämpöpumpun keruupumpun ei tarvitse olla päällä ( ei siis hidasta virtausta, vaikka MLP keruupumppu ja koko maalämpöpumppu on nukkumassa) ?   vai/tai:
2) MLP:n keruupumpun pitää olla päällä  (ja kompressorin käynnillä ei ole vaikutusta viilennyksen kiertoon)?

Mun on siis vaikea hahmottaa tilannetta:  kuvittelen, että jos vaikkapa molemmat viilennyspiirin liitokset ovat MLP jälkeen (ja viilennyspiirin liitosten välissä on 1-suuntaventtiili) ... niin silloin viilennyspiirin on imettävä MLP keruupumpun läpi sitä alkoholiliuosta?  En yhtään tiedä miltä pumppu purettuna näyttää, mutta kuvittelen että jos MLP keruupumppu ei pyöri, nesteellä on tosi hankala mennä pumpun läpi? (jos menee ollenkaan)   Vai onko nesteellä MLP sisällä joku "oikotie" josta se pääsee, kun MLP:n kiertopumppu ei ole päällä?

Toinen mikä mua vielä mietityttää, että onko mahdollista "maapiiriin" viileä vesi tavallaan jäähdyttää sitten esimerkiksi käyttövettä (esimerkiksi jos pumpun sisällä eristykset on huonot tms.?)?  Jotenkin tuntuu, että voisi olla hyvä yhdistää näin:

- NESTE KALLIOSSA -> VIILENNYSPIIRILLE T-haara  -> MLP -> YKSISUUNTAVENTTIILI -> VIILENNYSPIIRISTÄ LÄMPIMÄN VEDEN PALUU T-haara -> NESTE TAKAISIN KALLIOON

...silloin neste ei kiertäisi MLP:n läpi jäähdytystä käytettäessä.

Kiitos

Ne haarat pitää nimenomaan olla molemmat joko jälkeen tai ennen mlp:tä. Kiertovesipumput ovat keskipakopumppuja, jotka eivät paljoa veden kulkua vastusta pysähtyneenä. Voi verrata vaikka pariin mutkaan putkessa.

Eli ei tarvitse mlp:n pumpun olla koko ajan päällä. Toisaalta toisen pumpun päälläolo ei haittaakaan toista.

Ongelmia haetaan jos haarat ovat eri puolilla mlp:tä. Silloin molemmat pumput kilpailevat kaivoveden virtauksesta. Olisikohan jopa mahdollista, että mlp:n pumppu "vääntää pieneltä konvektorin pumpulta niskat nurin" ja alkaa kierrättää keruunestettä konvektorin kautta vastavirtaan ???
Nibe F1245-12, puskuri 300l 2016
Kaivo 220m, lisäpumppu Grundfos Magna 3 25-100 180
Talo 210m2, lattialämm., rv 2011 Liminka
Halli 100m2, Nibe F1245-6, kaivo 190m

Poissa kaupunkitila

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 391
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #23 : 13.06.19 - klo:07:54 »
Oon joo lukenut (täältä foorumilta) että on ollut haasteita jos haarat ovat eri puolilla maalämpöpumppua. Silti olin jo mielessäni päätymässä virheelliseen asennukseen. Ajatus ohittaa MLP tuntuu tietämättömälle hyvältä, mutta nyt ymmärrän niin ei tule tehdä. Kiitos asian valaisemisesta, toivottavasti tää auttaa muitakin jatkossa. :)
Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter - 9kw,  Purmo C22 -patterilämmitys, 250m kaivo, Vantaa
+ maaviileä 2 x Sabiana SK-32, Grundfos Alpha2 25-60 -pumppu

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: Maaviileä
« Vastaus #24 : 13.06.19 - klo:09:16 »
Lainaus
En yhtään tiedä miltä pumppu purettuna näyttää, mutta kuvittelen että jos MLP keruupumppu ei pyöri, nesteellä on tosi hankala mennä pumpun läpi? (jos menee ollenkaan)

Kyllä siitä virtaus suht vaivatta läpi menee ;)
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #25 : 15.06.19 - klo:14:05 »
1.  Konvektori on ehkä 30-40 cm korkeammalla kuin paisunta-astia  (joka on vaalea muovipullo, sellainen kuin yleensä tulee Nibe -pumppujen yhteydessä)
OLETUKSENI : jäähdytyshaarassa oleva kiertopumppu riittää työntämään konvektorissa olevan ilman pois ja se lopulta kerääntyy paisunta-astiaan.
Mulla olisi toiveena käyttää edelleen tuota muovipulloa, koen sen eräällä tavalla havainnollisena ja helppona, siitä näkee aina paljonko nestettä järjestelmässä on.

Onko näin? Kyllä vai ei?

2. Lisäisin pienen ilmausnipan T-kappaleeseen viilennyshaarassa.  (nro. 2 kuvassa)
- ilmausnippa olisi ylempänä kuin kiertopumppu
- OLETUKSENI olisi, että siitä saan ilmattua kiertopumpun. Kiertopumppu on siis täyttö/paisunta-astiaa alempana.  Ja keruupiirissä on 0.4 bar - 1.0 bar paine.

...

4. KYSYMYS: Tässä ketjussa aiemmin sanotaan (paineettoman) paisunta-astian olisi hyvä olla ennen pumppua?
- mietin, että jos on ihan nolla-paine keruupiirissä, sitten ensimmäisen ilmauksen kannalta varmaan tosiaan olisi hyvä näin (että pumppu ei hörppää ilmaa)
- mutta jos ilmauksen tekee paineella, sitten en näe mitään syytä, parempi olisi että paisunta-astia olisi viilennyspiirin jälkeen, ja ilma viilennyspiiristä päätyisi sinne paisunta-astiaan?

Väittäisin, että haetaan vaikeuksia, jos paisuntasäiliön liitäntä on missään muualla kuin pumpun imupuolella. Ilmaus vaatii aina säiliön, mistä nestettä tulee mielellään mahdollisimman tasaisella paineella järjestelmään ja toisen aukon, mistä ilma poistuu (voidaan sulkea ilmauksen onnistuttua).

Kyllä pumpun avulla onnistuu myös korkealla olevan konvektorin ilmaus, jos painetta on riittävästi. Esim. itsellä useimmat kovektorit ovat n. 3m pumpun imupuolella olevaa avopaisunta-astiaa ylempänä, mutta säädettävän pumpun maksiminostokorkeus onkin 10m ja järjestelmässä on pyörrekuplaerottimet ennen pumppua maapiirin ulostulossa mudanerottimen jälkeen ja toinen maapiirin sisäänmenossa. Ilmausta varten täytyy vain asettaa pumppu täysille ja käynnistää konvektoreita yksitellen. Itsellä on magneettiventtiileiden asemasta sähkölämmöllä toimivat termoventtiiit (hiljaisia; avautumisaika n. 2min, sulkeutunisaika n. 5min).

Poissa kaupunkitila

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 391
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #26 : 16.06.19 - klo:14:54 »
Kiitos taas ajatuksista :)

Etukäteen ajattelin tää on selkeä homma, mutta tässä on tullut matkan varrella todella hyviä näkökulmia. Lisäksi juttelin eilen foorumilaisen kanssa johon otin yhteyttä kun huomasin hänellä on sellainen järjestelmä jonka haluaisin. En nyt nimeä tarkemmin, kun en kysynyt lupaa, saa itse ilmoittautua jos haluaa :)  Sain lisää erittäin olennaisia pointteja, ja ainakin yhden ison virheostoksen vältin.

Kokoan tähän saakka esille tulleita mietittäviä asioita :

# ------------------------------- mietittävät asiat lista - BEGIN ----------------------------------------------
MAAVIILEÄPIIRIN KYTKENTÄ suhteessa maalämpöpumppuun ja paisuntasäiliöön
- konsensus taitaa olla, että maalämpöpumpun JA paisuntasäiliön jälkeen

MAGNEETTIVENTTIILI vs. KÄSIVENTTIILI vs. TERMOVENTTIILI vs. MOOTTOROITU PALLOVENTTIILI
- tämä siis tulisi estämään liuoksen kiertämisen järjestelmässä kun konvektori (jäähdytys) ei ole käytössä
- tarve on estää nesteen kiertäminen, konvektorille voisi esimerkiksi kertyä kosteutta jos konvektori (ja kondenssivedenpoistopumppu) ei ole käytössä, mutta neste kiertää
- käsiventtiili varmaan on kaikkein yksinkertaisin asennuksen kannalta, mutta vaatii sulkemisen
- Kotten mainitsema termoventtiili on kiinnostava (ja asennuksen kannalta ehkä on yhtä helppo kuin käsiventtiili?).
- magneettiventtiili/moottoroitupalloventtiili vaativat sähköjen kytkentää

KONVEKTORIN TEHON MITOITUS   - lähinnä omia ajatuksiani
- laitteiden maksimitehot näyttää olevan ilmoitettu 27C sisääntulevan ilman ja maksimipuhalluksen oletuksella
- väistämättä laitteen välittömässä läheisyydessä lienee kuitenkin viileintä koko huushollista.
- jonkinlaista sekoittumista (jäähdytetyn ja viilennetyn ilman välillä todennäköisesti tulee)
- en halua kämppään 27C -asteista ilmaa viilennettäväksi, se on liian lämmin.
- näin ollen mun logiikan mukaan laite todennäköisesti imee pikemminkin 20C ilmaa kuin 27C ilmaa, jolloin laitteen ilmoitettu teho olisi syytä huomioida -50%
- jos haluan käyttää laitetta pienemmällä tuulettimen nopeudella, teho on noin -15% pienempi.
- edellä mainitut huomioiden, lähtisin siitä, että laitteen todellinen viilennysteho olisi noin 42% x valmistajan ilmoittama viilennysteho. Luku vaikuttaa tarkalta, mutta on ihan mutu-tuntumalla.
- haluaisin pitää ilmanvaihdon normaalisti päällä lämpiminä päivinä (=> lisää jäähdytystarvetta)

KONVEKTORIN FYYSISEN KOON MITOITUS
- haluaisin kattoon asennettavan viilennyslaitteen   ( ei seinille ylimääräisiä asennuksia ) , ja putkien veto onnistuu yläpohjalle helpoiten
- olin jo pyytänyt Technibel CWX 8:ista hinnan, ajatus oli tehdä tilausvahvistus maanantaina, mutta foorumilaisen vinkki oli tarkistaa kattotuolien välinen etäisyys, koska tuo CWX 8 tarvitsee suhteellisen ison,  111 cm leveän kattoaukon
- kävin sitten tänään mittaamassa kattotuolien välisen etäisyyden, niiden välissä on noin 82 - 85 cm vapaata tilaa, toisin sanoen CWX 8 ei mahdu kattotuolien väliin.
- nippa-nappa on, että mahtuisiko pienempi CWX 6, se tarvitsee 82cm leveän kattoaukon. Olen päätymässä siihen, että edes CWX 6 ei mahdu kattotuolien väliin, koska laite tarvitsisi kondenssieristetyn laatikon ja jotain eristettä väliin, olettaisin että vähintään muutama sentti olisi eristeen + laatikon paksuus.
- näyttäisi siltä, että Technibel -mallistosta CWX 5 ( kattoaukon koko 60 cm x 60 cm) olisi sopivan kokoinen kattotuolien väliin asennettavaksi.
- mua mietityttää, että näitä pitäisi ehkä asentaa kaksi, koska valmistajan ilmoittamat teholukemat  ( 3,60/4,10/4,70  kw eri puhallinnopeuksille ) ovat aika vaatimattomat, ja sitä 27C ilmaa en kämppään halua millä noihin valmistajan ilmoittamiin tehoihin pääsee.
- yksi vaihtoehto olisi koettaa miten yhdellä konvektorilla pärjää, mutta mulla on sellainen tuntuma tonne yläpohjaan ei tule konvektorin asennukseen lähdettyä kahta kertaa, sen verta epämukavaa siellä on ryömiä. Lisäksi aukkojen teossa tulee melkoisesti sotkua,  kerta siihen saisi riittää, siksi koitan päättää ratkaisun kerralla.


MIKÄ TERMOSTAATTI ja OHJAUS?
- vaihtoehtoina taitaa olla mm.  seinälle asennettava termostaatti (joku tän tyyppinen -> http://www.siemens.fi/fi/infrastructure_and_cities/talotekniikka/rakennusautomaatio/saatolaitteet_ja_jarjestelmat/ilman_lammitys_jaahdytys.htm ),   ja laitteen oma termostaatti (joka monitoroisi sisään imettävän ilman lämpötilaa), ja laitetta säädettäisiin kaukosäätimellä.
- laitteen oma termostaatti + kaukosäädin olisi asennuksen kannalta helpoin, mutta teknisesti ehkä ei niin hyvä, enkä haluaisi kaukosäädintä.
- olisin kallistumassa seinälle asennettavaan termostaattiin, jonka todennäköisesti asentaisin johonkin melko huomaamattomaan paikkaan, mutta sellaiseen jonka lämpötila vastaa yleistä huushollin lämpötilaa.
# ------------------------------- mietittävät asiat lista - END  ----------------------------------------------



kiitos




Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter - 9kw,  Purmo C22 -patterilämmitys, 250m kaivo, Vantaa
+ maaviileä 2 x Sabiana SK-32, Grundfos Alpha2 25-60 -pumppu

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #27 : 16.06.19 - klo:15:39 »
[quote author=kaupunkitila link=topic=7827.msg116330#msg116330 date=1560686077

# ------------------------------- mietittävät asiat lista - BEGIN ----------------------------------------------

MAGNEETTIVENTTIILI vs. KÄSIVENTTIILI vs. TERMOVENTTIILI vs. MOOTTOROITU PALLOVENTTIILI
- tämä siis tulisi estämään liuoksen kiertämisen järjestelmässä kun konvektori (jäähdytys) ei ole käytössä
...
- Kotten mainitsema termoventtiili on kiinnostava (ja asennuksen kannalta ehkä on yhtä helppo kuin käsiventtiili?).
- magneettiventtiili/moottoroitupalloventtiili vaativat sähköjen kytkentää

[/quote]
Lainattuun tarkennuksena, että termoventtiili vaatii yhtä lailla sähköä kuin magneettiventtiili, jota laite toiminnaltaan vastaa, vaikka perustuukin vahan paisumiseen sähkölämmityksellä eikä sähkömagneettiin. Termoventtiilejähän käytetään myös lattialämmityksen sähköisessä ohjauksessa js ne toimivat 0-paine-erolla. Konvektoreihin tarvitaan ns. NC (normally closed) -malli, jollaisia konvektoreiden mukana toimitettavat yleensä ovat (esim. Sabiana). Sähkönkulutus on vastaava kuin magneettiventtiililläkin (mutta toiminta siis paljon hitaampaa, millä ei tässä tapauksessa ole merkitystä).

Tämän kaltainen säätöventtiili on useamman konvektorin asennuksessa välttämätön, jos haluaa saada konvektoriin sisältyvän lämmönsäädön yleensä toimimaan. Yksittäisen konvektorin saattaa saada toimimaan ontuen ohjaamalla pumppua ternostaattiohjauslähdöstä. Maalämpöpumpun liuospumpun käynnistyminen kuitenkin kytkee jäähdytyksen lievästi päälle tässäkin tapauksessa, vaikka lämpötila olisi alhainen muutoinkin.

Poissa ISKI

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 279
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #28 : 11.11.19 - klo:14:57 »
Osaisiko kukaan kertoa kuvan mukaisen takaiskuventtiilin virtausvastuksen tai mistä tiedot löytyvät eri virtausnopeuksille?
Asennettiin omaan järjestelmääni niin, että olisi valmius maaviileän asentamiseen.
Nyt kuitenkin maapiiriin virtausvastus sen verrran suuri, että kiinnostaisi tietää johtuuko tästä.
Voisi sitten tarvittaessa vaihtaa johonkin toiseen samalla kun maaviileä asennetaan.
Bosch 7001i 4-16 LWM, 278m porakaivo GeoDuo M32 keräimellä, lamellihirsitalo 200 m2(rakennusala), tilavuus n. 600m3 (lattialämmitys) + sivurakennus (autotalli 45m2, työhuone 35 m2, ilmakiertoinen lattialämmitys)

Poissa v130882

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 654
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #29 : 11.11.19 - klo:21:10 »
Pirkanmaa, 1-tasoinen puurunkoinen okt 180m2 rv. 2002, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1255-6 R EM 11/17 -->, kaivo 150m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Maaviileä
« Vastaus #30 : 11.11.19 - klo:21:46 »
ISKI :llä max lämmitysteho 15,4 kW,
@ dT = 3,3 K ja COP = 5, on keruun kierto vähintään 3,3 m3/h.

Jos tuo venttiili on 1", olisi painehäviö tuon taulukon mukaan noin 8 kPa.

Poissa ISKI

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 279
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #31 : 11.11.19 - klo:22:01 »
Kiitos tiedoista. Hyvä tietää, että tässä on mahdollisuus vähän vähentää painehäviöitä, jos ongelmia tulee.
Bosch 7001i 4-16 LWM, 278m porakaivo GeoDuo M32 keräimellä, lamellihirsitalo 200 m2(rakennusala), tilavuus n. 600m3 (lattialämmitys) + sivurakennus (autotalli 45m2, työhuone 35 m2, ilmakiertoinen lattialämmitys)

Poissa geo_lampoa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 94
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #32 : 12.11.19 - klo:07:58 »
Väljästi mitoitetulla läppämallin venttiilillä on myös se etu, että konvektori ei tarvitse linjaansa mitään magneettiventtiileitä tai muutakaan aktiivisesti ohjattavaa härpätintä (kiertovesipumpun lisäksi). Itselläni ei ainkaan ole mitään kiertoa nyt talvikaudellakaan ole ollut havaittavissa konvektorissa, vaikka sulut on auki.

Ahdas takaiskuventtiili tavallaan pakottaa osan kierrosta aina myös konvektorilinjaan, jos kiertoa ei estetä. Ikävää, että asentajat näitä huonosti tähän käyttöön sopivia venttiilejä (tietämättömyyttään) asentelevat.  :'(
Nibe F1245-12, puskuri 300l 2016
Kaivo 220m, lisäpumppu Grundfos Magna 3 25-100 180
Talo 210m2, lattialämm., rv 2011 Liminka
Halli 100m2, Nibe F1245-6, kaivo 190m

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #33 : 12.11.19 - klo:13:11 »
Väljästi mitoitetulla läppämallin venttiilillä on myös se etu, että konvektori ei tarvitse linjaansa mitään magneettiventtiileitä tai muutakaan aktiivisesti ohjattavaa härpätintä (kiertovesipumpun lisäksi). Itselläni ei ainkaan ole mitään kiertoa nyt talvikaudellakaan ole ollut havaittavissa konvektorissa, vaikka sulut on auki.

Ahdas takaiskuventtiili tavallaan pakottaa osan kierrosta aina myös konvektorilinjaan, jos kiertoa ei estetä. Ikävää, että asentajat näitä huonosti tähän käyttöön sopivia venttiilejä (tietämättömyyttään) asentelevat.  :'(

Sinäkös se olit joka oli kaivanut tälläisen jostain esille kun muistan lukeneeni tälläisestä täältä jostain aikaisemminkin?

Olen 100% samaa mieltä että takaiskuventtiilin malliksi pitäisi valita joku sellainen missa virtausvastus on mahdollisimman pieni. Tuo kuitenkin lisää putkiston virtausvastusta ja kiertovesipumppu hukkaa turhaa tehoa siihen -> hyötysuhde laskee. Liekö se sitten tuollainen läppämallinen?

https://www.ahlsell.fi/34/lv/venttiilit/takaiskuventtiilit-ja-lianerottimet/lappatakaiskuventtiili-pronssia/3911707/
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #34 : 12.11.19 - klo:14:38 »
Voisihan  tavanomaisen takaiskuventtiilin rinnalle asentaa myös moottorikäyttöisen palloventtiilin tms., jolloin lisävirtausvastusta ei olisi käytännössä lainkaan. Venttiili siis pidettäisiin sähköisesti auki samalla kun kompressori saa virtaa ja muulloin suljettuna. Alkuperäinen takaiskuventtiili olisi lähinnä varajärjestelmänä laiterikon tapaukselle. Venttiilin juuttuminen auki taas näkyisi niin, että jäähdytys ei toimi kunnolla. Mahdollisen talvisen esilämmityksen hyhmääntymisriskin osalta venttiilin aukijuuttuminen ei ole suuri ongelma, kun lämpöpumppu seisoo vain lyhyitä aikoja tai ei lainkaan kovilla pakkasilla ja maapiiriin syntyy ilman rajoittavia venttiileitä hiukan luonnollista kiertoakin, kun piirin ylin osa jäähtyy alle maan lämpötilan.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #35 : 12.11.19 - klo:14:56 »
Voisihan  tavanomaisen takaiskuventtiilin rinnalle asentaa myös moottorikäyttöisen palloventtiilin tms., jolloin lisävirtausvastusta ei olisi käytännössä lainkaan. Venttiili siis pidettäisiin sähköisesti auki samalla kun kompressori saa virtaa ja muulloin suljettuna. Alkuperäinen takaiskuventtiili olisi lähinnä varajärjestelmänä laiterikon tapaukselle. Venttiilin juuttuminen auki taas näkyisi niin, että jäähdytys ei toimi kunnolla. Mahdollisen talvisen esilämmityksen hyhmääntymisriskin osalta venttiilin aukijuuttuminen ei ole suuri ongelma, kun lämpöpumppu seisoo vain lyhyitä aikoja tai ei lainkaan kovilla pakkasilla ja maapiiriin syntyy ilman rajoittavia venttiileitä hiukan luonnollista kiertoakin, kun piirin ylin osa jäähtyy alle maan lämpötilan.

Eikös tuollaisen moottorikäyttöisen palloventtiilin tapauksessa ohjauksena voisi käyttää sitä että koska jäähdytys on päällä? Näinhän se normaalistikin toimii ja kesällä jäähdyttely ja käyttöveden teko molemmat onnistuvat yhtäaikaisesti.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #36 : 12.11.19 - klo:23:17 »
Eikös tuollaisen moottorikäyttöisen palloventtiilin tapauksessa ohjauksena voisi käyttää sitä että koska jäähdytys on päällä? Näinhän se normaalistikin toimii ja kesällä jäähdyttely ja käyttöveden teko molemmat onnistuvat yhtäaikaisesti.
Tuota venttiiliä pitäisi käyttää niin, että aina, kun maalämpöpumppu käy, venttiili on auki, jotta liuos pääsee kiertämään, mutta silloin, kun jäähdystä tarvitaan, venttiili on kiinni, kun maalämpöpumppu ei käy. Jos sieventää tuon logiikan auki, niin eipä jäähdytyksen käyttö vielä ratkaise yksinään mitään, eikä venttiilin asenon kannalta loppujen lopuksi ole väliä, jäähdytetäänkö vai ei, jos se kytketään kompressorin käyntiin.

Esimerkiksi kesällä lämpöpumppu käynnistyy ajoittain käyttöveden valmistamiseen ja siinä tilanteessa venttiilin olisi syytä olla auki. Virtaus on tuossa tilanteessa niin voimakas muutenkin, että jäähdytys on hyvää, vaikka venttiili onkin auki (ja veden lievän viilenemisen ja pienemmän virtausvastuksen takia liuospumpun avittaessa jopa parempi kuin lämpöpumpun seisoessa. Lämpöpumpun seisoessa taas venttiilin on oltava kiinni, jotta maaviileän kierto toimii.

Talvella taas venttiilin on oltava lämpöpumpun käydessä auki, mutta voi tähän  asentoon jäädäkin, ellei liuosta käytetä esimerkiksi esilämmityskennossa (jolloin se pitäisi taas sulkea, jos lämpöpumppu ei käy). Venttiilin toimivuuden (eli juuttumattomuuden) varmistamiseksi ei silti haittaisi, vaikka sitä käytettäisiin samalla periaatteella kuin kesälläkin kompressorin käynnin perusteella.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #37 : 12.11.19 - klo:23:35 »
Tuota venttiiliä pitäisi käyttää niin, että aina, kun maalämpöpumppu käy, venttiili on auki, jotta liuos pääsee kiertämään, mutta silloin, kun jäähdystä tarvitaan, venttiili on kiinni, kun maalämpöpumppu ei käy. Jos sieventää tuon logiikan auki, niin eipä jäähdytyksen käyttö vielä ratkaise yksinään mitään, eikä venttiilin asenon kannalta loppujen lopuksi ole väliä, jäähdytetäänkö vai ei, jos se kytketään kompressorin käyntiin.

Esimerkiksi kesällä lämpöpumppu käynnistyy ajoittain käyttöveden valmistamiseen ja siinä tilanteessa venttiilin olisi syytä olla auki. Virtaus on tuossa tilanteessa niin voimakas muutenkin, että jäähdytys on hyvää, vaikka venttiili onkin auki (ja veden lievän viilenemisen ja pienemmän virtausvastuksen takia liuospumpun avittaessa jopa parempi kuin lämpöpumpun seisoessa. Lämpöpumpun seisoessa taas venttiilin on oltava kiinni, jotta maaviileän kierto toimii.

Talvella taas venttiilin on oltava lämpöpumpun käydessä auki, mutta voi tähän  asentoon jäädäkin, ellei liuosta käytetä esimerkiksi esilämmityskennossa (jolloin se pitäisi taas sulkea, jos lämpöpumppu ei käy). Venttiilin toimivuuden (eli juuttumattomuuden) varmistamiseksi ei silti haittaisi, vaikka sitä käytettäisiin samalla periaatteella kuin kesälläkin kompressorin käynnin perusteella.

En tiedä mahdettiinko tarkoittaa samaa asiaa vai puhuttiinko erilaisista toteutuksista. Itse tarkoitin tälläistä:


Kun jäähdytys on stopissa myös venttiili on auki ja liuos oikaisee jäähdytyshaarat. Kun jäähdytys on käytössä niin kaikki liuos kiertää myös konvektorin kautta. Tällätapaa se taka-iskukin taitaa toimia?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa ISKI

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 279
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maaviileä
« Vastaus #38 : 13.11.19 - klo:08:36 »
Tuosta läppätakaiskuventtiilistä on kyllä tuoteinfoa Ahlsellin sivuilla, mutta kuva virtausvastuksista niin huonolla resoluutiolla ettei minun silmillä oikein erotu.
Mitä mahtaa olla 1 tuuman venttiilille 3,3 m3/h virtauksella?
Bosch 7001i 4-16 LWM, 278m porakaivo GeoDuo M32 keräimellä, lamellihirsitalo 200 m2(rakennusala), tilavuus n. 600m3 (lattialämmitys) + sivurakennus (autotalli 45m2, työhuone 35 m2, ilmakiertoinen lattialämmitys)

Poissa ishiba

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 459
Vs: Maaviileä
« Vastaus #39 : 13.11.19 - klo:09:19 »
Kv = Q/√∆p

Kv          flow rate parameter
Q           [m3/h] volume flow rate               
∆p         [bar] pressure drop through the valve ∆p = p1 - p2

1" näytti olevan Kv = 20, joten

∆p = (Q/Kv)² = (3,3 / 20)² = 0,027 bar

Olikohan tuossa mitään järkeä?