Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle  (Luettu 6500 kertaa)

Poissa pozo izquierdo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Heips,

täällä olisi alkamassa kohtalaisen totaalinen 70-luvun talon saneeraus ns. "loppuiän taloksi". Uusiksi menee kaikki putket (ei viemärit, onneksi), ikkunat, ilmanvaihto (nyk. painovoimainen lue: ei mitään), lämmitys (nyk. öljy), KNX-sähköt + aurinkopaneelit ja lisäksi autotalli/varastosiipi tulee askartelu - jne. tilaksi.

- Talo sijaitsee Hyvinkään keskustassa, pohjavesialueella, johon kuitenkin saa rakentaa maalämpökaivoja.
- Rakennusvuosi 1977. Sijainti tasamaalla. 2 kerrosta ja tasakatto (ks kuva), josta yhden kerroksen pinta-ala 184 m2, lisäksi  autotalli / varastosiipi 66 m2, josta puolilämpimänä pidetään 26 m2. Lopuissa tiloissa ei lämmitystä nyt, mutta tulevaisuudessa kyllä. Itse en ole talossa koskaan asunut vaan se jäi perintönä vanhemmiltani.
- Öljyä taloon on tuotu 16.5.2014 - 30.10.2016 välisenä aikana 12603 litraa eli vuosikulutus on noin 5000 l. Sähkökulutukset vuosina 2014 - 2016 ovat olleet 5144, 4772 ja 6549 kWh. Talossa on tuona aikana asunut vain yksi ikäihminen.
- Vesikiertoinen patterilämmitys, 1-kerroksessa pääasiassa 1-levyisiä kaikkiaan 13 kpl ja 2-kerroksessa 9 kpl ja lisäksi autotalli / varastossa 2 kpl.
- Ilmanvaihdossa ollut alunperin huippuimuri johtuen talon alkuperäisestä noin 50 m3 uima-altaasta, mutta allas on jo 90 -luvulla peitetty kannella ja huippari ja kanavat poistettu. Loppu ilmanvaihto jäänyt ilmeisen onnettomaksi. Poistosuuttimia on vessoissa ja saunan pesuhuoneessa. mutta ilma poistunee näistä omin avuin.
- 2 kerroksisen osan ulkoseinien mitat ovat 10,6 x 17,5 m. Autotalli/varaston ulkomitat ovat 6 x 11 metriä, josta noin 4 metriä on yhteistä seinää asuinrakennuksen kanssa (tämä pitää vähentää asuinrakennuksen 1-kerroksen ulkoseinämitasta. Huonekorkeudet ovat 1-kerroksessa noin 2,2 m (alaslaskettu katto, jossa kulkee talotekniikkaa) ja 2-kerroksessa 2,4 m.
- Asuinosan 1-kerroksen seinät ovat ulkopinta lohkotiili 130 mm - Karhuntalja 125 mm - sisäseinä 130 mm tiili / harkko (välipohja Siporex-lankkuja). 2-kerroksen seinärakenne on ulkopinta lohkotiili 130 mm - ilmarako - tuulensuojalevy 30 mm - Karhuntalja 125 mm (puukoolaus) -  kosteussulku -  lastulevy. Autotalli/varaston seinät kokonaan puuta, lämpöeristeenä 125 mm Karhuntalja.
- maanvarainen lattia, alimpana muovikalvo, sitten styrox 70 mm (ulkoseinistä sisäänpäin metrin leveydeltä lisäksi 50 mm styrox edellisen lisäksi) ja sitten 50 mm betonilattia.
- yläpohjassa on kuvien mukaan lämpöeristeenä "TKT-3 + KT-10 + KT-10" eli tulkitsen tämän siten, että ylimpänä 3 cm jotain (kovempaa?) villaa ja sitten kaksi 10 cm kerrosta "Karhuntaljaa". Muistelen kuitenkin, että talon on jossain vaiheessa 80-90 lukujen vaiheessa töräytetty vielä puhallusvillaa noiden päälle. Autotalli / Varaston yläpohjassa näkyy olevan sama eristeselitys. (Puhallusvillalle tuskin on ollut tämän katon matalemmasta rakenteesta johtuen tilaa..)
- taloon vaihdetaan kaikki uudet nykynormien mukaiset ikkunat (17 kpl) ja pari parvekkeen ovea. Ikkunat ovat normaalikokoisia.
- Talossa asutaan 2-kerroksessa (2 henkeä), lämpötilatoive 20-22 C. 1- kerroksessa on työ /toimistotiloja, sauna, kodinhoito, vierashuoneita ja ent uima-altaasta avataan puolet kuntosaliksi (ei siis täytetä vedellä  ;)) alakerran lämpötilatoive 18-20 C. Autotalli /varastosta tulee ns "man cave", jossa soisi olevan lämpöä edes  16-17 astetta.
- talossa on lisäksi kaksi varaavaa takkaa, joissa kyllä poltellaan puuta talvipakkasilla.


Lisäksi kuulisin mieluusti viisaampien kommentteja siitä, onko tämän tyyppiseen taloon järkeä haaveilla lattialämmityksestä 1- kerrokseen vai painuuko lämpö lähinnä kiinalaisten hyväksi? 2-kerrokseen vesikiertoinen lattaialämmitys on vakavassa harkinnassa.
Lisäksi kesäkuumalla talon 2-kerros lämpenee aika tavalla. Ei tietenkään heti ensimmäisenä hellepäivänä, mutta kun rakanteet kerran lämpiävät, niin eroa 1- ja 2 kerroksen välillä on monta astetta. Eli jäähdytystäkin on suunnitteilla... Onko vesilattiajäähdytyksessä järkeä eli ei? Kylmähän painuu alas joka tapauksessa, joten mitäs iloa niistä viileistä lattioista on, jos otsalla helmeilee hiki? Ilmanvaihtokoneen kautta hoidetun jäähdytyksen riittävyyttä olen myös kuullut epäiltävän.

Niin ja sitten se ilmanvaihto...Tämän ikäiseen taloon kun aleteaan retroasentaa IV-konetta / koneita on kanavien reititys aika haastavaa. Yläpohjaan ei pääse kanavia vetämään, joten ajatuksena on pudottaa kaikki 1-kerroksen nykyiset alaslasketut katot pois ja asentaa sinne uudet IV-kanavat  ja sitten välipohjan Siporex-lankun läpi ja yläkerran väliseinien sisällä eteenpäin 2-kerroksen. 1-kerros hoituu tietysti hyvinkin alaslasketussa katossa. Kahden koneen harkinta on mielessä lähinnä siksi, että alaslasketussa katossa on tilaa max 180 mm kanavalle jolloin yhdellä koneella koko taloa palveltaessa on lähtökanavan oltava aika rehvakas. Ja kun noille koneillekaan ei ole paikkoja ihan mahdottomasti tarjolla... Toinen ehkä sopisi nykyiseen öljykattilahuoneeseen maalämpöpumpun kanssa, mutta toinen pitänee sijoittaa ehkä kodinhoitohuoneen johonkin nurkkaan tms.

Ja se vesivaraajakin vielä... Mulla olisi siellä tyhjän uima-altaan toisessa kannella peitetyssä päässä alla tilaa vaikka kuinka suurelle varaajalle ja sinne johtaa vielä vanhat uima-altaan vedensyöttöputketkin (pituutta pannuhuoneesta ehkä noin 7 m), joita myöten voisi vesiakkuun viedä ja tuoda vettä. :-\ Vai pitäisikö se lämminvesivaraaja olla ihan lämpöpumpussa kiinni?

Tässä on nyt pantava takaisinmaksulaskelmat hieman syrjemmälle, koska oma jäljellä oleva eliniänodote ei riitä tämän koko revohkan takaisnmaksuun, mutta saisikos jonkinkokoiseen vesivaraajaan työnnetyksi mahdollisesti aurinkopaneeleilla pyöritettyä lämpöpumpun kehnäämää vettä...? Vai tyrkkäänkö paneelien tekemän joutosähkön sopivan kokoiseen Powerbankiin, josta sitten latailen vaikka sähkökulkuneuvoni akkua?

Tämmöisiä haasteita tällä kertaa ja kiitos etukäteen kommenteista, joita tällä foorumilla tuntuu meille tyhmemmille jaeltavan sangen auliisti!

t. Pozo
« Viimeksi muokattu: 08.01.18 - klo:13:56 kirjoittanut tomppeli »

Poissa pozo izquierdo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #1 : 08.01.18 - klo:12:22 »
Kiitoksia jo etukäteen!

Tuosta autotalli/varastosta jäi mainitsematta, että sinne tulee lattiakaivo (BEK/HEK). Samoin talon päävesijohdon paikkaa joudutaan muuttamaan yhden purettavan seinän vuoksi joista syistä tilan betonilattiaa särjetään joka tapauksessa. Samalla sitä voisi piikata pois niinkin paljon, että tilaan saisi lattialämmityksenkin. Tilan seinät kun tulee kumminin täyteen kaappeja, hyllyjä yms roinaa, joista seinäpatterit ei oikein tykkää...

Terv. Pozo

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #2 : 08.01.18 - klo:13:13 »
Lainaus
- Rakennusvuosi 1977. Sijainti tasamaalla. 2 kerrosta ja tasakatto (ks kuva), josta yhden kerroksen pinta-ala 184 m2,

Jos tasakatto on alkuperäinen 40vuotta palvellut huopakatto niin kannattaisi miettiä katon muuttamista harja- tai aumakatoksi,kaltevuus esim 1:3.

Silloin saisi vesikatteen uusimisen lisäksi tilaa ilmanvaihto/LTO putkituksille ja lisälämmöneristeelle yläpohjaan.
Kuitenkin varsinainen LTO-kone kannattaa sijoittaa lämpimään tilaan,ei kylmälle ullakolle.
Lainaus
Vai pitäisikö se lämminvesivaraaja olla ihan lämpöpumpussa kiinni?

Ei tartte olla.Lämpöjohtoverkon varaaja voi sijoittaa melkeinpä mihinvain sopivaan paikkaan talossa.

Jos taloon tulee lattialämmitys niin silloin varaajaksi riittää pienempi 300-500l ja jos patterilämmitys niin ehkä 1500-2000l olisi sopiva.
Käyttöveden esilämmitys kannattaa ottaa lämpöjohtoverkon varaajasta jos siinä on kierukat valmiina.

Käyttövesivaraaja kannattaisi koettaa sijoittaa lähelle kulutuspisteitä niin ehkä ei tarvitsisi kuuman käyttöveden kiertoa,tuollainen kierto syö melkoisen paljon lämpötehoa.
Jos käyttövesiputket menee uusittavaksi niin kuuman käyttöveden putket kannattaa lämpöeristää huolella,sillä saa käyttöveden kierron kuluttamaa lämpötehoa alennettua tuntuvasti ;)
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #3 : 08.01.18 - klo:13:56 »
Heips,

täällä olisi alkamassa kohtalaisen totaalinen 70-luvun talon saneeraus ns. "loppuiän taloksi". Uusiksi menee kaikki putket (ei viemärit, onneksi), ikkunat, ilmanvaihto (nyk. painovoimainen lue: ei mitään), lämmitys (nyk. öljy), KNX-sähköt + aurinkopaneelit ja lisäksi autotalli/varastosiipi tulee askartelu - jne. tilaksi.
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Tämä laskelma on tehty patterilämmitykselle. Jos alakerran betonilattian päälle tehdään lattialämmitys, kasvaa lämmitystarve, koska lattian eristyksessä on nyt vain 100 mm styrox.

Laskelma on tehty ns. normaalivuodelle. Viime vuodet ovat olleet normaalivuotta lämpöisempiä.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 12 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Kiinteistö  ”pozo izquierdo”   HYVINKÄÄ   (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talon alakerta: Patterilämmitys, 19 C, 165 m2, 396 m3,      3,80 kW   10 795 kWh
- Talon yläkerta: Patterilämmitys, 22 C, 167 m2, 401 m3,      5,13 kW   14 097 kWh
- At/varasto: Patterilämmitys, 17 C, 64 m2, 141 m3,      2,92 kW   6 712 kWh
YHTEENSÄ      11,9 kW   31 604 kWh
- Josta johtumisvuodot      8,38 kW   22 938 kWh
- Josta ilmanvaihdot      2,23 kW   5 608 kWh
- Josta vuotoilmat      1,24 kW   3 058 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali      0,00 kW   0 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Patterilämmitys +55 C max )   
• Kiinteistö,  396 m2,  938 m3    3,2 COP   10,84 kW   38 700 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   3,1 SCOP   11,4 kWh   43 500 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 684 kWh   0,44 kW   41 816 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   36 404 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh   0,00 kW   36 404 kWh
  Maalämpöpumpulla tuotetaan      11,4 kW   36 404 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         11,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         12,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka         -32 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,1 COP)   8,3 kW   24 777 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         11 627 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         11 627 kWh
Tarvitaan 238 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,62 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K   1,12 bar (112 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,58 bar (58 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,33 bar (33 kPa)

Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,1 m.   612 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 700 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 748
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #4 : 08.01.18 - klo:15:08 »
Mulla on suurinpiirtein saman kokoinen huusholli. Kulutus oli 4300 L/ vuosi. Tänä vuonna meni lämmitykseen alle 8000 kWh sähköä. Lattialämmitys on aivan ehdoton juttu omasta mielestä. Parkettien 3.  Hiontakerta, kun oli edessä, niin tuli mittari täyteen ja pyyhkäisin patterit ulos talosta ja laitoin lattialämmityksen laatoilla koko taloon. Mulle kauppiaat sai laskettua nihkeästi 250 m kaivon, jonka muutin 2x165 m, joka on omasta mielestä ihan ehdoton minimi omalla kohdalla. Nyt 0-asteella on tulo maasta +2 asteen tienoilla ja ei oikeestaan koskaan laske alle 0-asteen. 5:s vuosi on nyt menossa, joten kaivot ei varmaan tuosta enää kylmene. Takaisinmaksuajoista ajattelen vähän samaan tapaan, kuin autonrenkaiden takaisinmaksuajasta.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa pozo izquierdo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #5 : 08.01.18 - klo:16:26 »
Jos tasakatto on alkuperäinen 40vuotta palvellut huopakatto niin kannattaisi miettiä katon muuttamista harja- tai aumakatoksi,kaltevuus esim 1:3.

Kiitos kommenteistasi! Tosiaan yksi sun toinen on ehdottanut tasakaton hävitystä, mutta se ei kyllä käytännössä onnistu rakennusvalvonnan kanssa tässä osassa kaupunkia. Sitä paitsi talon mittasuhteet istuu huonosti jälkikäteisharjakattoon. Talossa on mm aika kookas parveke, joten talon katto ei edes ole lintukuvasta katsottuna edes suorakaide.
Itse asiassa olen asunut tasakattotaloissa jo viimeiset 40 vuotta, ja hyvin olen niiden kanssa tullut toimeen. Pahoina lumitalvina nykäisen lumilingon vinssillä katolle ja putsaan sen lumesta, nyt ei noitakaan ongelmia enää täällä päin Suomea ole ollut. Syksyllä tunnin homma puhaltaa katto lehtipuhaltimella puhtaaksi.
Tässä tapauksessa kattohuovat eivät sentään ole originaaaleja vaan kumibitumikermiä 80-90 lukujen vaihteesta. Uusittavaksi menevat tässä rytäkässä kattohuovatkin, unohdin mainita.

Samaan hengenvetoon totean myös, että katolle olen suunnitellut aurinkopaneeleita, jotka eivät kyllä mitenkään helpota mahdollisen pahan lumitalven lumitöitä tai edes lehtien puhaltelua... ::)

t. Pozo

Poissa pozo izquierdo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #6 : 08.01.18 - klo:16:40 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Tämä laskelma on tehty patterilämmitykselle. Jos alakerran betonilattian päälle tehdään lattialämmitys, kasvaa lämmitystarve, koska lattian eristyksessä on nyt vain 100 mm styrox.


Kiitos "Tomppeli" laskelmistasi! Taidat istua lähes päätoimisesti meitä tolloja jeesaamassa :)

Huomenissa olisikin audienssi erään LVI-suunnittelijan kanssa, katsotaan millaisia eväitä hän ehdottelee.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #7 : 08.01.18 - klo:16:54 »

Kiitos "Tomppeli" laskelmistasi! Taidat istua lähes päätoimisesti meitä tolloja jeesaamassa :)
Eläkeläisukon harrastuksia..

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #8 : 08.01.18 - klo:17:00 »
Lattialämmitys on aivan ehdoton juttu omasta mielestä...

Tältä näyttäisi lattiälämityksellä:
Kiinteistö  ”pozo izquierdo”   HYVINKÄÄ      (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ         
- Talon alakerta: Lattialämmitys, 19 C, 165 m2, 396 m3,      4,10 kW   13 370 kWh
- Talon yläkerta: Lattialämmitys, 22 C, 167 m2, 401 m3,      5,13 kW   14 097 kWh
- At/varasto: Patterilämmitys, 17 C, 64 m2, 141 m3,      2,92 kW   6 712 kWh
YHTEENSÄ      12,1 kW   34 179 kWh
- Josta johtumisvuodot      8,67 kW   25 514 kWh
- Josta ilmanvaihdot      2,23 kW   5 608 kWh
- Josta vuotoilmat      1,24 kW   3 058 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali      0,00 kW   0 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Lattialämmitys +34 C max )   
• Kiinteistö,  396 m2,  938 m3    4,9 COP   11,17 kW   38 700 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   4,4 SCOP   11,7 kWh   43 500 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 684 kWh   0,45 kW   41 816 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   38 979 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh   0,00 kW   38 979 kWh
  Maalämpöpumpulla tuotetaan      11,7 kW   38 979 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         11,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         12,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka         -31 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,4 COP)   9,6 kW   30 163 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         8 816 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         8 816 kWh
Tarvitaan 280 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,71 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.         
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,71 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K      1,78 bar (178 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,71 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K      0,93 bar (93 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,71 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K      0,51 bar (51 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,1 m.      745 m

Lämmitystarve kasvaa ja kaivo syvenee..

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #9 : 08.01.18 - klo:18:25 »
Nuo IV-putket sopii 'vissiin' ahtaampiin paikkoihin joa vaan boxeille löytyy sopivat paikat...

https://www.vallox.com/tuotteet/vallox_bluesky-ilmanjakojarjestelma.html

Lainaus
Tässä on nyt pantava takaisinmaksulaskelmat hieman syrjemmälle, koska oma jäljellä oleva eliniänodote ei riitä tämän koko revohkan takaisnmaksuun, mutta saisikos jonkinkokoiseen vesivaraajaan työnnetyksi mahdollisesti aurinkopaneeleilla pyöritettyä lämpöpumpun kehnäämää vettä...? Vai tyrkkäänkö paneelien tekemän joutosähkön sopivan kokoiseen Powerbankiin, josta sitten latailen vaikka sähkökulkuneuvoni akkua?
On noissa pumpuissa jotain valmiuksia valmiina, mutta mitään todistusaineistoa ei oikein ole tälle foorumille eksynyt...siis aika vähän, itse olen tuota harrastanut askeettisella tasolla koska ei ole Invertteripumppua...
Taitaa maailma olla hiukan kesken vielä noiden juttujen kannalta, mutta vesivaraaja kyllä mahdollistaa tuota energian varastointia ainakin suhteellisesti paremmin vrt siihen ettei sitä ole  ;D

Poissa pozo izquierdo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #10 : 08.01.18 - klo:22:01 »
Kiitos edelleen paneutumisesta kysymyksiini. Jotka valitattavasti jatkuvat....:
Olen itsekin kellistymässä sille kannalle, että tuon alakerran lattialämmitys lienee syytä unohtaa, kun ne 70-luvun alapohjeristeet on sen verran viitteelliset. Ja lattioita ei kyllä viitsisi kokonaan piikata pois soraa myöten...
Mutta siellä 2-kerroksessahan talossa varsinaisesti oleillaan, joten mitäs jos samalla kun vanhoja kokolattiamattoja ja parketteja purettaessa rouhaistaankin välipohjan Siporexiin saakka ja taiteillaan niiden päälle vesikiertoiset systeemit sinne 2-kerrokseen? Välipohjaan ehkä hukkuva lämpö ei sentään karkaa maamyyrille kuten 1-kerroksessa vaan jää talon hyväksi.
Vaatisisko tuollainen järjestely jotain korkeampaa tekniikkaa sinne vesipuolelle? Eikös pattereissa ajeta lämpimämpää vettä kuin lattialämmössä?

Terv. Pozo

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #11 : 08.01.18 - klo:22:40 »
Lattialämmitykselle tulee oma jakopiirinsä, johon syötetään shuntti-, eli kolmitieventtiilillä viileämmäksi laimennettua patterikierron vettä.
Shunttiventtiili ottaa patterikierrosta kuumempaa, mutta sekoittaa siihen lattioista tulevaa paluuvettä, laimentaa lämpötilan sopivaksi.
Pumppuun pitää hankkia toisen jakopiirin säätötekniikka.

Tähän järjestelmään voi soveltaa isohkoa varaajatankkia, ottamalla tankin puolivälistä vähän viilennyttä kiertovettä.
Lattiapiirin paluuvesi palautetaan ihan tankin pohjalle viileimmäksi kerrokseksi.
Näin voidaan hiukan parantaa pumpun hyötysuhdetta.
Pumppu tulee kuitenkin toimimaan patterilämmityksen ehdoilla ja hyötysuhteella, jos järjestelmässä on edes osinkaan patteriverkostoa.

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 053
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #12 : 09.01.18 - klo:06:50 »
Itse en 70-luvun taloon laittaisi lämmöntalteenottoa, sillä kukaan ei tiedä mistä alipaineinen ilmanvaihto sitä ilmaa loppupeleissä repisi. Jos talo on nyt terve niin on syytä varmistaa että se pysyy sitä jatkossakin. Jos on hyvät saumat niin jäteilman lämmöt voi  viedä maapiiriin.
« Viimeksi muokattu: 11.01.18 - klo:19:29 kirjoittanut sailor »
Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa pozo izquierdo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #13 : 09.01.18 - klo:10:36 »
Itse en 70-luvun taloon laittaisi lämmöntalteenottoa, sillä kukaan ei tiedä mistä alipaineinen ilmanvaihto sitä ilmaa loppupeleissä repisi. Jos talo on nyt terve niin on syytä varmistaa että se pysyy sitä jatkossakin. Jos on hyvät saumat niin jäteilman voi lämmöt viedä maapiiriin.

Niin...kyllä talo sinällään terveeltä vaikuttaa, mutta selvästi sen ilmanvaihtoa voisi parantaa. Koska ikkunat menevät vaihtoon, menee vanha painovoimainen ilmanvaihto munilleen joka tapauksessa, joten ymmärrän nykyaikaisen koneellisen ilmanvaihdon sellaiseksi, että jos poistoa vedetään koneellisesti, niin tuloilma hoidetaan hallitusti / koneellisesti myös.
Eri asia lienee sitten se, miten tästä poistettavasta ilmasta otetaan lämpö talteen...
Tuo viimeinen lauseesi ei ihan auennut meikäläiselle, voisitko tarkentaa?

t. Pozo

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #14 : 09.01.18 - klo:11:37 »
... Taidat istua lähes päätoimisesti meitä tolloja jeesaamassa..
Tähän vastasinkin jo kertaalleen, palaan aiheeseen uudelleen..

Se syy, miksi tähän touhuun lähdin, oli varsin vallaton meno maalämpömarkkinoilla.
Aivan yleisesti, varsinkin muutamien merkkien kohdalla tarjottiin ja toimitettiin kovasti alimitoitettuja maalämpöjärjestelmiä.
Pumput olivat vajaatehoisia ja joutuivat käyttämään reippaastikin vastuksilla tapahtuvaa lämmitystä.
Kaivot olivat samoin noilla muutamilla merkeillä täysin alimittaisia, kaivot menivät kylmäksi, jopa jäähän niin, että pumppu lakkasi toimimasta.

Havaintoni oli, että asiakasta ei neuvonut tai opastanut kukaan.
Päätin lähteä omaan pieneen sotaani tuulimyllyjä vastaan.
Maalämpöfoorumi näytti olevan sille sopiva tanner!

No, asiahan loppujen lopuksi olikin niin, että meillä suomalaisilla ei ollut juuri kenelläkään tietoa maalämmöstä.
Kun ei osattu mitoittaa, niin pakon edessä tehtiin jotain.
Asiakkaan toivomus oli tietenkin halpa hankintahinta. Kauppias lähti toteuttamaan sitä.
Tingittiin kaikista mahdollisista, tarjoukseen valittiin osatehoinen maalämpökone ja lämpökaivosta oli oikein helppo tinkiä, joten siitä miinustettiin metrejä oikein urakalla.
Oli helppo miinustaa, kun juuri kukaan ei edes osannut laskea kaivon syvyyttä.
Isoilla suunnittelutoimistoilla oli kyllä käytössä kallis suunnitteluohjelma, mutta tavallisella kauppiaalla oli vain se kuuluista ns. hihavakio.

Tein yrityksen lähteä tekemään jotain työkalua mitoittamiseen.
En osannut itsekään, mutta internetin ihmeellisestä maailmasta löytyi monenlaista tietoa ja lisäksi sain apua Suomen GTK lta.
Tässä se harrastukseni. :o

Poissa Kaltzu

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 259
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #15 : 09.01.18 - klo:12:13 »
Pakko nostaa hattua tomppelille ja esittää nöyrin kiitos antamastasi avusta. Sinun mitoitusten kautta monen kohde on varmasti pelastunut fataaleilta mitoitusvirheiltä. Uskon lisäksi, että alalla toimiat lukevat myös tätä palstaa ja tätä kautta toiminta on myös järkevöitynyt alalla, toivottavasti.. Eroja mitoituksissa yhä kyllä on ja kovasti.

Monelle tulee remontoidessa tai rakentaessa kohdetta ymmärrettävä tarve säästöille ja kun säästöjä etsitään, niin helposti säästetään väärästä paikasta. Tämä foorumi on äärettömän arvokas tietolähde ja kiitos kaikille jotka täällä jaksavat tietouttansa jakaa sekä vastailla apua tarvitsevien kysymyksiin. Maalämmön mitoittamisessa pikavoittoja ei saa tavoitella, tällöin mennään metsään että heilahtaa. Tässä pozo izquierdon kohteessa vaikuttaa lähtötilanne oikeinkin mallikkaalta. Kyllä se remontin jälkeen hymyilyttää kun tuon kokoinen linnake lämpiää pienillä kustannuksilla tulevaisuudessa ilman jännitystä kaivon tai laitteiston riittävyydestä. Tälle tunteelle on vaikea laittaa hintalappua :)

Itsekkin ajoittain hikoilen mielessäni omaa kohdetta, kun maalämpöuntuvikkona annoin maalämpökaivon mitoituksen tarjousten antajien käsiin enkä keskittynyt maalämmössä oleellisimpaan eli energiankeruuseen. Pohdin vain teknistä toteutusta ja mitä kaikkea täytyy hankkia. Tärkein asia jäi kokonaan itseltäni kritisoimatta eli energiakentän/kaivon riittävyys, yhdellä lisätonnilla olisi saanut täydellisen mielenrauhan nykyisestä järjestelmästä.

Toki nykyinen tilanteeni motivoi itseäni keräämään järjestelmästäni dataa ja seuraamaan tilannetta "sensorit herkkänä". Toivottavasti omasta tarinastani täällä on apua jollekkin ainakin esimerkkinä älä tee näin ja avata uudemman invertterilpumpun toimintaa kaikille asiasta kiinnostuneille.
Lamellihirsitalo (204mm) as.m2 148.6 m2, tilavuus 440m3, Nibe S1255 3-12 kW, kaivo 230m (222m akt.), viilennys Nibe Sky22, takka, Vallox 110 MV, s-sauna, eril. varasto&autotalli 44m2 lattialämmitys + kanaali n. 32m

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 053
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #16 : 11.01.18 - klo:19:33 »
Niin...kyllä talo sinällään terveeltä vaikuttaa, mutta selvästi sen ilmanvaihtoa voisi parantaa. Koska ikkunat menevät vaihtoon, menee vanha painovoimainen ilmanvaihto munilleen joka tapauksessa, joten ymmärrän nykyaikaisen koneellisen ilmanvaihdon sellaiseksi, että jos poistoa vedetään koneellisesti, niin tuloilma hoidetaan hallitusti / koneellisesti myös.
Eri asia lienee sitten se, miten tästä poistettavasta ilmasta otetaan lämpö talteen...
Tuo viimeinen lauseesi ei ihan auennut meikäläiselle, voisitko tarkentaa?

t. Pozo

No ikkunoihin tuloilmaventtiilit. Painovoimaisessa noin yleensäottaen on pelkkä pieni poisto kosteissa tiloissa. Loppulause oli hassusti kirjoitettu, mutta jäteilmakanavaan voi laittaa talteenottokennon ja lämmön johtaa maapiiriin.
Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa pozo izquierdo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lopun elämän talon remontointi ja muutos maalämmölle
« Vastaus #17 : 12.01.18 - klo:11:32 »
Lueskeltuani toveri Kriven seikkailuista lämpöpumpun viime hetken tilakysymysten kanssa, ajattelin ottaa opiksi ja kysyä alan miehiltä, että saako liitekuvan mukaiseen koppiin mahdutetuksi kelvolliset laitteet? Samaan koppiin olisi vielä tulossa 1 kpl IV-koneita, joku Valloxin laite tai vastaava.
Samalla heitän ilmaan semmoisen ajatuksen, jota näin tuossa Krive-ketjussakin pallotellun, eli olisiko tässä mitään järkeä kahdelle lämpöpumpulle? Jos kerran yläkerta olisi menossa lattialämmitykselle ja alakerta jää pattereille...

Vielä vähän lisää näitä propellipäisiä ajatuksia: Jos tuonne lämmönjakohuoneeseen ei meinaa lämminvesivaraaja mahtua, niin tosiaan sinne muutaman metrin päässä sijaitsevaan tyhjäksi jääneeseen uima-altaasen kyllä sopii. Tilalla on leveyttä 3 m, pituutta noin 5 m, mutta vapaata korkeutta vain noin 1,1 m luokkaa eli pönttö joutuisi kyllä vaaka-asentoon eli kerrostamisen hyödyntäminen olisi toki hankalampaa.

t. Pozo