Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Energiaa vesistöstä  (Luettu 6636 kertaa)

Poissa Kaltzu

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 259
  • Maalämpöfoorumi
Energiaa vesistöstä
« : 17.12.17 - klo:22:37 »
Itselleni "ui" tuollainen uutukainen vastaan.

https://www.geopipe.fi/fi-FI/tuotteet/whcep-mini-33364312

Siitä kaikille mökkiläisille hieno käämi vesistöön. Toimii myös turona kaloille  :)

Vitsit vitseinä, mutta hyvältä idealta vaikuttaa. On kyllä melko hintava, n. 3000 € tuota näyttää saavan.
Lamellihirsitalo (204mm) as.m2 148.6 m2, tilavuus 440m3, Nibe S1255 3-12 kW, kaivo 230m (222m akt.), viilennys Nibe Sky22, takka, Vallox 110 MV, s-sauna, eril. varasto&autotalli 44m2 lattialämmitys + kanaali n. 32m

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Energiaa vesistöstä
« Vastaus #1 : 18.12.17 - klo:09:48 »
Ei toimi edes turona, sillä eihän kalat mene keväällä kutemaan jäämöykkyyn.

Jos 4C vedestä otetaan 9,6 kW tehoa, edellyttää se vähintään 0,6 l/s virtausta vesipuolelle jotta härveli ei jäätyisi.
4C kohdalla vesi on tiheimmillään mistä kevenee lämpötilan muuttuessa kumpaankin suuntaan mutta aluksi hyvin vähän.
Metrin kokoluokkaa olevassa laitteessa muutaman asteen jäähtyminen tuskin saa aikaan riittävää luonnonkiertoa.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Kaltzu

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 259
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Energiaa vesistöstä
« Vastaus #2 : 18.12.17 - klo:11:37 »
Mielenkiintoista olisi kuulla miten tuo käyttäytyy sydäntalvella. Meneekö koko möykky jäähän vai riittääkö järvessä kuitenkin suhteellisen hitaasti liikkuva pohjaveden vaihto kompensoimaa energian tarvetta.

Pari noita on mainoskuvien perusteella ainakin asennettu. Dataa näistä pitäisi saada, että onko keväällä jäävuori lammessa.
Lamellihirsitalo (204mm) as.m2 148.6 m2, tilavuus 440m3, Nibe S1255 3-12 kW, kaivo 230m (222m akt.), viilennys Nibe Sky22, takka, Vallox 110 MV, s-sauna, eril. varasto&autotalli 44m2 lattialämmitys + kanaali n. 32m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Energiaa vesistöstä
« Vastaus #3 : 18.12.17 - klo:11:58 »
Tuo keräinhäkkyrä ei varmaankaan toimi lammessa.
Joessa on aina virtaamaa, siellä varmaan toimii.
Meressä ja järvessäkin, kunhan pysyy kokonaan vedessä; ei saa vajota pohjamutaan.
Mudassa ei synny veden vaihtumista.

Vedessä tapahtuu lämpötilojen kerrostumisliikettä ja se ilmiö luultavasti liikuttaa vesimassaa keräimen ympärillä.
Keräimellä saatava teho riippuu veden liikkumisesta.
Seisovasta vedestä pieni teho, liikkuvasta enemmän.

Poissa Kaltzu

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 259
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Energiaa vesistöstä
« Vastaus #4 : 18.12.17 - klo:13:44 »
Talvella kun ~4 °C vesi pysyy pohjassa, niin tähän tietysti vaihtelua tuo tämä lämmönvaihdin. Se että paljonko veden vaihtumista tämä tekee, niin en osaa sitä tältä istumalta simuloida. Mutta kyllähän se sitä tekee, tuskin kuitenkaa sekoittaa pinta- ja pohjavettä keskenään, mutta liikettä syntyy kun 4 °C vettä viilennetään ja energia korvataan ulkopuolelta. Ohjeessahan tuolle asennussyvyydeksi on 3 metriä. Täytyy kysyä geopipeltä miltä heidän mallinnuksensa näyttää.
Lamellihirsitalo (204mm) as.m2 148.6 m2, tilavuus 440m3, Nibe S1255 3-12 kW, kaivo 230m (222m akt.), viilennys Nibe Sky22, takka, Vallox 110 MV, s-sauna, eril. varasto&autotalli 44m2 lattialämmitys + kanaali n. 32m

Poissa Kuumaa_kalliosta

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 630
Vs: Energiaa vesistöstä
« Vastaus #5 : 18.12.17 - klo:17:58 »
Mielenkiintoista olisi kuulla miten tuo käyttäytyy sydäntalvella. Meneekö koko möykky jäähän vai riittääkö järvessä kuitenkin suhteellisen hitaasti liikkuva pohjaveden vaihto kompensoimaa energian tarvetta.

Tuo riippuu ihan siitä, ammennetaanko keräimellä oleellisesti enemmän lämpöä kuin keräimen tienoille siirtyy vesimassasta. Kun lämpöpumpun keruupiiriin paluusta tulee talvipakkasilla vaikkapa -5°C-asteista tai kylmempää liuosta häkkyrään, jäätymisen riski on aikamoinen mikäli vesistön vesimassa on jääpeitteen alla liikkumaton. Jään noste on noin 10 % verrattuna vastaavan vesimäärän tiheyteen. Mitenhän hyvin tuo häkkyrä kestää sen, kun satoja litroja jäätä on keräyskiepin ympärillä? Jää alkaa kertyä ensin keräinkiepin osaan, jossa on paluulta tulevaa kylmää keruunestettä.

Keräimen runkoputkeen laitetaan Geopipen nettisivun mukaan betonia 63 litraa. Kun betonin tiheys on siinä 2,4 kg / litra, betonin paino on reilu 160 kiloa. Se pienentää nostetta noin sata kiloa. Keruunestettä keräimeen mahtuu esitteen mukaan 180 litraa ja sen noste pitää ottaa huomioon. Esimerkiksi tuon määrän 28-painoprosenttisen Naturet-liuoksen lisänoste on kai siinä kymmenen kiloa. Keräimen muovin tiheys on hieman vettä suurempi eikä se ei vaikuta oleellisesti vehkeen ominaistiheyteen veteen nähden. Jos keräimeen kertyy yli kuutio jäätä, sen noste kumoaa vähäpätöisen laskutaitoni mukaan keräimen painon ja keräin nousee ylös. Oikaiskaa, jos meni kovasti pieleen.

Oleellista on se, että keräintä käytetään vaan pienen lämpöpumpun – GeoPipen mukaan alle 9,3 kW:n pumpun – kanssa, jossa liikakuormituksesta ei ole vaaraa. Toinen oleellinen seikka on jo tässä keskustelussa mainittu keruuvesistön koko ja vesivirtaukset. Pieneen lampeen en tuota lykkäisi.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Energiaa vesistöstä
« Vastaus #6 : 18.12.17 - klo:18:00 »
Liike riippuu vesistön lämpötilasta.
Koska noin +4 C lämpötilainen vesi on raskainta, tapahtuu ilmeisesti näin.:
- Jos pohjalla on selvästi lämpöisempää, kuin tuo +4 C, menee viilenevä vesi alaspäin häkkyrästä.
- Jos pohjalla on vesistön lämpimin vesi ja se noin +4 C -lämpöinen, nousee kylmenevä vesi ylöspäin.
- Jos pohjalla on kylmempää, kuin +4 C nousee viilenevä vesi ylöspäin. Menee jäätymään pintaan.

Näin se voisi luultavasti toimia, ellei häkkyrällä oteta vesistöstä liikaa lämpöenergiaa.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Energiaa vesistöstä
« Vastaus #7 : 18.12.17 - klo:19:26 »
4C veden tiheys on 1000,0 kg/m3
0C veden tiheys on 999,8 kg/m3
Jos on kaksi toisiinsa yhdistettyä metrin korkuista vesipatsasta, joiden lämpötilat ovat 4C ja 0C, on niiden välillä 2 Pa paine-ero.
2 Pa paine-ero vastaa 0,2 mm vesipatsasta.

Pieniä ovat voimat, jotka siellä vesiä liikuttelee.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Nakke vaan

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 231
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Energiaa vesistöstä
« Vastaus #8 : 18.12.17 - klo:19:26 »
Keräimen muovin tiheys on hieman vettä suurempi.

Oikaiskaa, jos meni kovasti pieleen.

Vai pienempi kun muoviputken pätkä kelluu kun sen heittää järveen?
Stiebel eltron wpc10-2014, kaivo 220m, talo 1980, 2krs rinne, kaikki 290m2 laatoitettua lattialämpöä ja diy lattiaviilennystä, ei tulisijaa, myVallox 110, etelässä

Poissa Kaltzu

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 259
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Energiaa vesistöstä
« Vastaus #9 : 18.12.17 - klo:20:07 »
Hyviä pointteja kaikki yllä, entistä enemmän kiinnostaa miten kenttäkokeet ovat sujuneet ja millä tehoilla tuota keräintä on käytetty. Paljonko keräimeen on syntynyt jäätä, mitenkä keruuliuoksen lämpötilat ovat käyttäytyneet kovimmilla rasituksilla, paljonko tot. energiaa noilla on otettu jne..

Varmaan tuon keräimen metallikehikko painaa myös ihan jonnin verran, joten riski sille että järvessä on jäiden sulaessa liikkuva jäävuori pienenee.
Lamellihirsitalo (204mm) as.m2 148.6 m2, tilavuus 440m3, Nibe S1255 3-12 kW, kaivo 230m (222m akt.), viilennys Nibe Sky22, takka, Vallox 110 MV, s-sauna, eril. varasto&autotalli 44m2 lattialämmitys + kanaali n. 32m

Poissa Kuumaa_kalliosta

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 630
Vs: Energiaa vesistöstä
« Vastaus #10 : 18.12.17 - klo:20:34 »
Vai pienempi kun muoviputken pätkä kelluu kun sen heittää järveen?
Jos on polyeteeniä, kelluu. Jos olisi PVC:tä, ei kellu. Joka tapauksessa, ero veden tiheyteen on aika pieni.

Poissa Nakke vaan

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 231
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Energiaa vesistöstä
« Vastaus #11 : 18.12.17 - klo:21:44 »
Niin, tästähän sitä keskusteltiin. Tuolla esitteessä lukee PE100  ???
https://www.geopipe.fi/fi-FI/tuotteet/whcep-mini-33364312
 Pvc putkea ei käytetä tuohon tarkoitukseen, ne ovat vähän jäykkää tavaraa, esimerkkinä harmaa viemäriputki. Vaatii vähän asennetta kiepittää kovamuovia rullalle :D

Tuollaisen pe100 putken tiheys on 950 kiloo/kuutio googlen mukaan, joten kyllä sillä joku merkitys on.
Tuo kiepin valmistaja on varmaan aika tarkkaan miettinyt tuon paino hommelin niin että kieppi ei uppoa pohjamutaan vaan on turvallisessa melkein tasapainotilassa.
Stiebel eltron wpc10-2014, kaivo 220m, talo 1980, 2krs rinne, kaikki 290m2 laatoitettua lattialämpöä ja diy lattiaviilennystä, ei tulisijaa, myVallox 110, etelässä

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Energiaa vesistöstä
« Vastaus #12 : 19.12.17 - klo:09:46 »
2 Pa paine-ero vastaa 0,2 mm vesipatsasta.
Pieniä ovat voimat, jotka siellä vesiä liikuttelee.
ATS
Pieniä ovat...
Millaisiahan mahtaisivat olla käyttökokemukset?
Ehkä on sen verran uusi tuote Suomessa, että käyttökokemuksia puuttuu.

Täällä englantilainen esite, https://www.gshp.org.uk/Conference2015/Domestic_GSHP_installations.pdf
jossa kerrotaan vesistökeruustakin aika paljon.
Kannattaa miettiä tätäkin vaihtoehtoa, jos se jollekin on mahdollista.
Vesistökeruuseen tarvitaan Suomessa tarvitaan erilaisia lupia.