Mielenkiintoista olisi kuulla miten tuo käyttäytyy sydäntalvella. Meneekö koko möykky jäähän vai riittääkö järvessä kuitenkin suhteellisen hitaasti liikkuva pohjaveden vaihto kompensoimaa energian tarvetta.
Tuo riippuu ihan siitä, ammennetaanko keräimellä oleellisesti enemmän lämpöä kuin keräimen tienoille siirtyy vesimassasta. Kun lämpöpumpun keruupiiriin paluusta tulee talvipakkasilla vaikkapa -5°C-asteista tai kylmempää liuosta häkkyrään, jäätymisen riski on aikamoinen mikäli vesistön vesimassa on jääpeitteen alla liikkumaton. Jään noste on noin 10 % verrattuna vastaavan vesimäärän tiheyteen. Mitenhän hyvin tuo häkkyrä kestää sen, kun satoja litroja jäätä on keräyskiepin ympärillä? Jää alkaa kertyä ensin keräinkiepin osaan, jossa on paluulta tulevaa kylmää keruunestettä.
Keräimen runkoputkeen laitetaan Geopipen nettisivun mukaan betonia 63 litraa. Kun betonin tiheys on siinä 2,4 kg / litra, betonin paino on reilu 160 kiloa. Se pienentää nostetta noin sata kiloa. Keruunestettä keräimeen mahtuu esitteen mukaan 180 litraa ja sen noste pitää ottaa huomioon. Esimerkiksi tuon määrän 28-painoprosenttisen Naturet-liuoksen lisänoste on kai siinä kymmenen kiloa. Keräimen muovin tiheys on hieman vettä suurempi eikä se ei vaikuta oleellisesti vehkeen ominaistiheyteen veteen nähden. Jos keräimeen kertyy yli kuutio jäätä, sen noste kumoaa vähäpätöisen laskutaitoni mukaan keräimen painon ja keräin nousee ylös. Oikaiskaa, jos meni kovasti pieleen.
Oleellista on se, että keräintä käytetään vaan pienen lämpöpumpun – GeoPipen mukaan alle 9,3 kW:n pumpun – kanssa, jossa liikakuormituksesta ei ole vaaraa. Toinen oleellinen seikka on jo tässä keskustelussa mainittu keruuvesistön koko ja vesivirtaukset. Pieneen lampeen en tuota lykkäisi.