2500l vesisäiliön lämmitys maalämpöpumpulla

[Sarbanewa]

Ajattelin hankkia maalämmön vesipatteri saneerauskohteeseen.
Mulla on 2500 litrainen vesisäiliö, josta lähtee vesi pattereihin ja käyttövedeksi.
Onko järkevää lämmittää tuo 2500l säiliö vai ottaa pumppu jossa on erikseen varaaja + puskurisäiliö?
Ainkain pumpun käynnistyskerrat ilmeisesti laskee radikaalisti.
Säiliö on aiemmin lämmennyt puulla.

[tomppeli]

Monet teilaavat heti kättelyssä vanhan, ison varaajan käyttämisen maalämmössä.
Jos varaajalla voi vielä olettaa olevan kohtuullisesti elinvuosia jäljellä ja se on kohtuullisen hyvin eristetty, käyttäisin sitä edelleenkin.
Etuna on juuri tuo harvat käynnistymiskerrat.
Täällä foorumilla on muutamia, joilla on käytössä iso varaaja.
Toivottavasti he kertovat sinulle kokemuksiaan.

[Kaltzu]

Oma suoralla sähköllä lämpenevä 2000 litran vanha varaajani oli hiukan tiellä, joten se sai mennä. Lisäkis tuolle pikku Invertterilleni ei 2 kuution varaaja olisi tuonut kuin harmia toiminnan kannalta, kun vedet ja lämpökerrostuma sekoittuvat kovasti isossa varaajassa (jossa ei ollut mitään kerrostumia edistäviä elementtejä) ja pumppu joutuu jauhamaan lämpöä paljon tarvittavaa isommilla kierroksilla. Minulla tuossa varaajassa oli paljas rautakuori huonosti eristettynä lasikuituvillalla, mikä oli kyllä melkoisesti lämpöä vuotava iso sylinteri teknisessä tilassa..

Sinänsä itsekkin harmittelen vanhan varaajan poistamista, olisi voinut vaikka tehdä kuoret ympärille muotiksi ja täyttää polyuretaanilla mutta ei siitä itselleni olisi hyötyä ollut.

Mutta jos tarvitsee isomman tehokkaaman pumpun ja haluaa käyttää rinnalla myös muita lämmitysmuotoja (puu, aurinkokeräimet ym.), niin varmasti vanhasta varaajasta voi saada joissain kohteissa toimivan yhdessä maalämpöpumpun kanssa. Onhan noilla pumppuvalmistajilla suoraan ohjeet maalämmön kytkemiseksi puukattilan yms. rinnalle, joiden omistajia täällä palstalla on.

[euroshopperi]

Missä tuo vesisäiliö sijaitsee? Jos se on aikaisemmin ollut samassa tilassa jonkun polttolaitteen kanssa, niin hukkalämpö on mennyt poltettaessa helposti ulos. Maalämmön kanssa hukkalämpö jää tilaan ja voi tulla tukalaksikin. Eristäminen saattaa vaatia reilusti lisätöitä.

[Roori]

Missä tuo vesisäiliö sijaitsee? Jos se on aikaisemmin ollut samassa tilassa jonkun polttolaitteen kanssa, niin hukkalämpö on mennyt poltettaessa helposti ulos. Maalämmön kanssa hukkalämpö jää tilaan ja voi tulla tukalaksikin. Eristäminen saattaa vaatia reilusti lisätöitä.

Kyllä jos se kattila on ollut varaajan kanssa samassa niin kyllä se tila on ollut helposti kuumempi kuin se tulisi olemaan MLP:n kanssa...ilman varaajaa ja varaajan kanssa, kyllä kattilan häviöt on sitä luokkaa...

Eli jos tuo lämpö on ollut hyötykäytössä eikä ylilämpönä niin MLP:llä voi tulla vesipatteri tjms. tarpeen, mutta asiaa sen tarkemmin tietämättä paha sanoa kuinka on.

[euroshopperi]

No taitaa se olla noin, että kattilat säteilee ja hohkaa lämpöä yllin kyllin. Mullakin on pannuhuone nykyään melko viileä paikka, kun putosi varaajan lämpö 30 asteella. Piti jättää putketkin eristämättä, kun tuli jo liian kylmäksi tilat. Mulla on siis pannuhuone keskellä taloa alakerrassa.

[Kaltzu]

Samoin täällä jätin teknisen tilan lämmityspiirin kuparit kaljuiksi ja laitoin varuiksi yhden pienen c21 purmon vanhan varaajan tilalle pitämään lämpöä yllä. Ennen maalämpöä iso varaaja pidettiin n. 55-60 asteessa ja tekninen tila sekä tämän yhteydessä oleva varasto hohkasivat lämpöä..

[15444]

Tähän ei varmasti ole sitä yhtä ja ainutta oikeaa ratkaisua. Itsellä oli sama pohdinta vuonna 2013; jätänkö vuoden 2006 2000l varaajan, jota lämmitettiin yösähköllä lattialämmitykseen maalämmön rinnalle; jätin. Käyttöveden minulla hoiti erillinen 300l sähkövaraaja, joka korvattiin uudella MLP yhteensopivalla 300l varaajalla.

Eli MLP lämmittää minulla nyt tuota isoa 2000l varaajaa ja tuota erillistä 300l käyttövesivaraajaa.

Hyvinä puolina nyt jälkikäteen katsottuna on MLP todella pienet käynnistyskerrat (pakkasjaksolla n. 7 krt/vrk) ja pitkät vedot aina kun on käynnissä (pakkasjaksolla n. 1h45min). MLP kulutus vuositasolla on 5800 kWh. Asennus oli aika suoraviivainen kun vanha lämmitysjärjestelmä ”jäi rinnalle”; MLP kiinni varaajiin ja menoksi.

Aika moni pumpun toimittaja tuon ajatuksen aikanaan tyrmäsi ihan tyhmänä ajatuksena. Minua itseä häiritsi hyväkuntoisten ja toimivien systeemien irti repiminen ja siksi pidin pääni. Omien kokemusten perusteella voin valintaani ainakin nyt jälkikäteen suositella.

[Matias]

Asennus oli aika suoraviivainen kun vanha lämmitysjärjestelmä ”jäi rinnalle”; MLP kiinni varaajiin ja menoksi.

Meillä samantyylinen systeemi,vanha varaavan yösähkön+40kw:n puukattilan ja 1250l:n varaajan  rinnalle lisättiin 1998v maalämpöpumppu siten että kaikki entiset lämmitysmuodot jäi tomintakuntoisina paikoilleen,samoin patteriverkon säätöautomatiikka ja kiertopumppu.

Tässä on 1988 rakennettu 175/115m2 talo ja varaavalla sähkölämmityksella meni vuodessa n 18000kwh lämmitykseen sähköä.Kun maalämpöpumppu otettiin -98v käyttöön niin lämmityssähkön kulutus tipahti roimasti,keskimäärin vuosikulutus ollut MLP:n aikana 4500-5000kwh.

Meillä on 1250l varaaja ja 9kw:n tehoinen lämpöpumppu ja systeemi on toiminut ongelmitta pian 20v,jäi puulla ja suorasähköllä lämmittämiset kokonaan pois vaikka alkuun ajattelin että hyvä pitää varalla.

Kattilahuone on meillä suht pieni niin MLP ei mahtunut sinne joten sijoitettiin autotallin nurkkaan ja siitä putkilla yhteys varaajaan.

Meillä tämän ison varaajan hyötynä tulee harvahkot käyntijaksot,keskimäärin 6 käynnitystä/vrk joka varmaan vaikuttaa kompressorin kestoikään.

Sellainen käsitys MLP:n tehomitoituksesta ison varaajan kanssa että kannattaa mitoittaa lämpöpumpun teho reilusti yläkanttiin,ei ole pelkoa pätkäkäynnistä ja lämmitysteho piisaa kovimmillakin pakkasilla.

Nykyisin näyttää olevan myös invertterilämpöpumppuja jotka pystyy säätämään lämmitystehoa portaattomasti  lämmöntarpeen mukaan,jos suunnitelmissa on hankkia tuollainen invertterilämpöpumppu niin silloin varaajasta ei ole mitään hyötyä mutta luotettavan on/off lämpöpumpun kanssa  olisi järkevän tuntuinen ratkaisu.

Liitekuvassa meidän systeemi

[Kaltzu]

Meillä tämän ison varaajan hyötynä tulee harvahkot käyntijaksot,keskimäärin 6 käynnitystä/vrk joka varmaan vaikuttaa kompressorin kestoikään.

Sellainen käsitys MLP:n tehomitoituksesta ison varaajan kanssa että kannattaa mitoittaa lämpöpumpun teho reilusti yläkanttiin,ei ole pelkoa pätkäkäynnistä ja lämmitysteho piisaa kovimmillakin pakkasilla.

Nykyisin näyttää olevan myös invertterilämpöpumppuja jotka pystyy säätämään lämmitystehoa portaattomasti  lämmöntarpeen mukaan,jos suunnitelmissa on hankkia tuollainen invertterilämpöpumppu niin silloin varaajasta ei ole mitään hyötyä mutta luotettavan on/off lämpöpumpun kanssa  olisi järkevän tuntuinen ratkaisu.

Liitekuvassa meidän systeemi

Juuri näin, (tehokkaan) on/off pumpun kanssa tuolla saa mukavasti pitkät käyntiajat ja vähennettyä näin käynnistyskertoja -> Pumppu tykkää. Lisäksi jos on nuo käyttöveden esilämmityskierukat isossa varaajassa, niin saat tuhottomasti lämmintä käyttövettä lutraamiseen kuten tuossa Matiaksen kuvassa oli.

Invertterin kanssa noin iso varaaja ei yksinään oikein toimi. Tarkoitan tällä, että tämä on ihan invertterin toimintaperiaatetta vastaan, jossa tehdään lämmitystä juuri asunnon tarvitsemalla teholla eikä ajaen tehollisesti laitetta yli- tai aliteholla. Toki sitten jos aletaan hyödyntämään pörssisähköä tai tehokkaammalla invertterillä loivennetaan teho/kulutuspiikkejä, niin silloin energiaa täytyy johonkin varastoida ja ainoa vaihtoehto on iso varaaja jälleen kerran..

Helpotimpa taas sinun päätöstäsi pidätkö varaajan vai et...

[Roori]

Invertterin kanssa noin iso varaaja ei yksinään oikein toimi. Tarkoitan tällä, että tämä on ihan invertterin toimintaperiaatetta vastaan, jossa tehdään lämmitystä juuri asunnon tarvitsemalla teholla eikä ajaen tehollisesti laitetta yli- tai aliteholla. Toki sitten jos aletaan hyödyntämään pörssisähköä tai tehokkaammalla invertterillä loivennetaan teho/kulutuspiikkejä, niin silloin energiaa täytyy johonkin varastoida ja ainoa vaihtoehto on iso varaaja jälleen kerran..

Helpotimpa taas sinun päätöstäsi pidätkö varaajan vai et...

Olen kyllä tuosta erimieltä siltä osin että ei se varaaja sitä Invertterikonetta mitenkään laita ajamaan tyhmästi, mikään ei rajoita invertteriä käymästä talon tarvitsemalla teholla senkin jälkeen kun välillä ollaan käyty lurauttamassa LKV lämmitystä siinä vaihtovenan toisessa asennossa. Ei tarvitsisi muuta kuin palata lämmitysmoodiin takasi samaan toimintapisteeseen mistä lähdettiin pois (ehkä pikku napsu isommalle) ja siitä sitten taas jatkettais ajoa tehontarpeesen nähden säätyvästi.


Pitäis toisaalta kuulla kokemustietoa eri merkkien invertterikoneiden toteutustavoista varaajan kanssa.

En olisi heti ensimmäisenä luopumassa varaajasta jos semmonen on jo järjestelmässä paikoillaan...

[JJ72]

Mulla ei ollu olemassaolevaa varaajaa, mutta hankin 1000l varaajan pumpun hankinnan yhteydessä. Nyt harmittaa vain se, että olisi pitänyt silloin hankkia niin suuri varaaja kuin tilaan vain mahtuu ja pykälän pari isompi pumppu. Tällä setupilla nollekeleillä pari käynnistystä vuorokaudessa. Kesällä vain käyttövettä tehtäessä yksi käynnistys per vuorokausi, vaikka suihkutilaan puhallellaan haaleaa ilmaa konvektorilla tilan kuivaamiseksi. Isompi varaaja olisi antanut enemmän pelivaraa pörssisähkön kanssa.

[zami]

Tuli hankittua 1500l varaaja (vanha) puukattilan perään lähinnä pajan lämmitystä ajatellen, mutta mietin että olisko järkeä kytkeä tuo varaaja vuonna 2006 hankitun 8kw Thermian perään.

Varsinaista ongelmaa ei ainakaan vielä ole ollut, mutta näillä pitkillä pakkasjaksoilla alkaa maapiiri olemaan jatkuvasti useamman asteen pakkasella. Lämmitettävää alaa on nyt noin 290m2, joista 190m2 on normilämpötilassa ja 100m2 noin 10asteessa. Takkaa tosin on nyt käytetty ahkerasti, joten tuon 190m2 on saanut siitä helpotusta.

Nykyinen puukattila+varaaja yhdistelmä on tarkotus laittaa ns. varajärjestelmäksi pumpun kylkeen. Saa paremmin nukuttua yönsä, kun sähkökatkot ei aiheuta ongelmia.

Lämpökaivo on 140m.

Mitäs mieltä varaajan hyödyistä MLP:n rinnalle tai muuten pumpun tehosta/iästä lämmöntarpeeseen nähden.

[euroshopperi]

Sulla oli aikaisempien postausten mukaan 140 m kaivo, josta tulee -2 asteista ja palaa -6 asteista liuosta. Sitten kerroit, että kaivoja olisikin 2 , eli 2x140 m. Jos tuo jälkimäinen pitäisi paikkansa, niin ei tunnu mahdolliselta, että 6 kW pumpulla saa kunnossa olevan 2 x 140 m kaivon noin kunnolla kyykkyyn. Jos tuolla pitäisi lämmittää jatkuvasti 1500 L varaajaa, niin ei kannata -2 asteen tuloilla yrittää. Taitaa olla järkevää porata se toinenkin 140 m reikä. Tai kunnostaa keruuta muutoin hyvissä ajoin. Osateholle mitoitusta ei saa tehdä mitoittamalla kaivosta niitä osatehoja. Kaivo on porattava sen 98% mukaan kuitenkin. Itse en kyllä ymmärrä ollenkaan koko osatehon ideaa. Miksi maksaa centtiäkään yliämääräistä alitehoista, jos täysteho on muutaman metrin päässä. Tuleva sähkönlaskutus periaate vielä huolehtii, että maksat ylimääräistä samalla kaikesta muustakin käyttämästäsi sähköstä.

[zami]

Sulla oli aikaisempien postausten mukaan 140 m kaivo, josta tulee -2 asteista ja palaa -6 asteista liuosta. Sitten kerroit, että kaivoja olisikin 2 , eli 2x140 m. Jos tuo jälkimäinen pitäisi paikkansa, niin ei tunnu mahdolliselta, että 6 kW pumpulla saa kunnossa olevan 2 x 140 m kaivon noin kunnolla kyykkyyn. Jos tuolla pitäisi lämmittää jatkuvasti 1500 L varaajaa, niin ei kannata -2 asteen tuloilla yrittää. Taitaa olla järkevää porata se toinenkin 140 m reikä. Tai kunnostaa keruuta muutoin hyvissä ajoin. Osateholle mitoitusta ei saa tehdä mitoittamalla kaivosta niitä osatehoja. Kaivo on porattava sen 98% mukaan kuitenkin. Itse en kyllä ymmärrä ollenkaan koko osatehon ideaa. Miksi maksaa centtiäkään yliämääräistä alitehoista, jos täysteho on muutaman metrin päässä. Tuleva sähkönlaskutus periaate vielä huolehtii, että maksat ylimääräistä samalla kaikesta muustakin käyttämästäsi sähköstä.

Kaivo on tosiaan vain 1kpl 140m. Mitä tarkoitat tuolla keruun kunnostuksella?

[euroshopperi]

No tuo keruuhan vaikuttaa olevan jäässä. Siitä saattaa seurata kunnollisia ongelmia putkistorikkojen takia. Keruu pitäisi mitoittaa niin, että kestää pyörittää kompuraa sen talvikauden eli 4 kk yhtämittaa. Sulla on varmaan onneksi painekansi tuolla kaivossa, niin putket ei pääse nousemaan ylös sieltä kaivosta. Keruun kunnostuksena käy toinen samanmittainen kaivo, tai maapiiri rinnalle. Jos siis tulo on -2 ja paluu -6,, niin kaivo on nyt takuuvarmasti jäässä. Onni on tietysti se, että reikä on varmaan 115 mm, eikä sillä ole niin suurta tuhovoimaa käytössä, kuin isommilla reillä. Kuitenkin nyt tuo 6 kW pumppu ei ole enää 6 kW tehoinen ja vastuksia pitää käyttää taas enemmän. Itse kyllä poraisin vastaavassa tilanteessa toisen kaivon rinnalle ja seuraavassa laiteremontissa laittaisin invertterin täystehoisena 12 kW mallina. Siihen saattaisi nippanappa riittää tuo 2 x 140 m.

Laitetaan vielä loppukaneettina, että saat tuon kaivon pilkkahintaan, kun se on käytännössä pelkkää työtä, johon puree kotitalousvähennys erinomaisesti. Mitään taikatemppuja korjaamiselle tuohon keruuseen ei ole.

[tomppeli]

Muutin laskelmaa ja nyt näyttää tällaiselta:

 Talo  ”zami”   MAALAHTI      (Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ         
- Alakerta: Patterilämmitys, 21 C, 95 m2, 247 m3,      4,37 kW   12 739 kWh
- Yläkerta: Patterilämmitys, 21 C, 95 m2, 238 m3,      4,48 kW   11 879 kWh
- Siipi: Patterilämmitys, 10 C, 100 m2, 250 m3,      2,23 kW   2 579 kWh
YHTEENSÄ      11,1 kW   27 197 kWh
- Josta johtumisvuodot      8,69 kW   21 916 kWh
- Josta ilmanvaihdot      1,43 kW   3 476 kWh
- Josta vuotoilmat      0,97 kW   1 805 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Patterilämmitys +55 C max )   
• Kiinteistö,  290 m2,  735 m3    3,2 COP   10,41 kW   27 197 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   2,9 SCOP   11,0 kWh   31 997 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 260 kWh   0,43 kW   30 737 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   30 040 kWh
- Pumpulla tuotetaan       8,00 kW   29 342 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         697 kWh
  Yhteensä         25 240 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         11,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Liian osateho )         8,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -16 C
▪ Maasta kerätään    ( 2,9 COP)   5,5 kW   20 166 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         9 873 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  697 kwh)         10 571 kWh
Tarvitaan 210 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,41 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K         0,41 bar (41 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,1 m.         531 m
...
Tässä oletin nyt, että "Siipi" olisi erillinen rakennus.
Jos kuitenkin on toisessa rakennuksessa kiinni, on tämä laskelma virheellinen.
Silloin olisi vähemmän ulkoseinää.

[zami]

Voisin antaa hieman lisätietoja talosta ja siivestä.

Talo:
95m2 pohja 2 krs
Vesipatterein lämmönjako
Rakennusvuosi 2016, hirsirakennus 240mm, yläpohjan eriste 500mm

Siipi:
100m2 -86 rakennettu
10 astetta peruslämpö
20cm on villaa seinissä ja 30cm katossa

Sähköä meni viime vuonna lämpöpumppuun 7000kwh.

Pumppu on tosiaan Thermia Diplomat 8.
Pumppu on ollut käynnissä 23 341h
Lisälämpö 1: 464h
Lisälämpö 2: 78h


Takkaa on talossa lämmitetty joka päivä. Pumpun pyynti on 19astetta ja takalla on nostettu sisälämpötilaa asteen pari.

[tomppeli]

Muutin laskelmaa..

[euroshopperi]

Laske tuo kaivo tehtynä kahteen reikään, kun siellä on jo yksi 140 m reikä valmiina. Eikö tuo menisi melko lähelle 2 x 140 m ja hyvä tulee. Kotitalousvähennyksellä 2-3000 € väliin varmaan menisi kustannukset.

[zami]

Mitäs tuolle uudelle kaivolle olisi vaihtoehtona maapiiri? Saisin nyt helposti tehtyä kaivuuhommat. Tosin tontti saattaa tulla rajoittamaan.

Mitta olikin tuolla taulukossa 531m. Mites käytännössä näitä tavataan laittaa, 2 putkea samaan kaivantoon vai mikä olis optimaalinen? Lähinnä mietin tätä nyt hinnan vuoksi, olisko edullisempi kaivaa itse ja upottaa putkia kuin porauttaa?

[Kuumaa_kalliosta]

Millainen maaperä on? Jos on savea, kivetöntä ja aika tasaista, silloin maapiirin tuotto ja tekeminen on kannattavinta. Se tulee oleellisesti lämpökaivoa edullisemmaksi tehdä. Jos sulla on rinnalla 140 metrin lämpökaivo ja laskelman mukaan tarvittavien lämpökaivojen kokonaissyvyys on 210 metriä, niin maapiirin ei tarvitsisi olla kuin kenties 250 metriä pitkä, vai mitä? Tuollainen maapiiri tehdään yhtenä lenkkinä, ei kahta putkea samaan kaivantoon.

[euroshopperi]

Laittaisin täsmälleen samat metrit putkia, kuin kaivossa on nyt. Ei tarvita mitään kuristuksia ym. Toimii tuokin yhtälailla, jos maa on kaivuukelpoista. Ajattelin, että jos ei ole alunperinkään laitettu maapiiriä, niin tilanne olisi sama ja täytyisi tehdä kaivona. Hintaeroa taitaa tulla maapiirillä ja kaivolla luokkaa 1000-1500 € maapiirin eduksi. Riippuu täysin kaivajan palkkioista tietysti ja muusta työstä jopa 2500 €. 150 cm kauhalla tarvitaan 70 m kanaalia kiemurtelemaan tontille. Suurimmat kivet erotellaan ja maat takaisin. Kaivuusyvyyden pitää olla n.1-1,5 m. Putket kannattaa tuoda tekniseentilaan ja yhdistää vasta siellä, niin saadaan virtaama paremmaksi. Karkeasti arvioiden kaikkinensa kaivon saa putkitettuna sisään asti tuotuna n. 5000 €. Tuosta jää kotitalousvähennyksen jälkeen ehkä jotain 3000 €. Maapiirin saa ehkä 2500 € ja kotilalousvähennystä saa alta 1000 €, kun putki kuitenkin kustantaa suhteessa enemmän. Kannattaa ehdottomasti kuitenkin laskea ja tutkia tarkkaan. Itte en ihan pienellä erolla rupeaisi omaa tonttia repimään. Mä vuokrasin itte kaivurin ja kaivoon kaivoilta kanaalit taloon, jotta sain siistit vedot.

[zami]

Täytyy tälle asialle tehdä tänä kesänä jotaki. Keruupaluuputken lämpötila on jatkuvasti -7 ja tulokin -2. Asuttiin tosiaan 2015-2016 vuodet muualla ja rakennettiin uusi talo sinä aikana. Nyt on taas systeemit mietittävä uusiksi.

Laitoin eilen vanhan ThermIQ:n toimimaan ja nyt saan taas kerättyä dataa.

Meillä on kaivuri käytettävissä ja puutarha menossa uusiksi muutenkin, eli ei olisi haitaksi kevyt mullistus. Mutta työmäärällisesti tuo on kuitenkin sen verran kova, että tonnilla en sitä ala tekemään. Talon ulkoverhoilukin pitää tehdä, jotta ei mun tarvi jouten olla.

Täytyy kysellä tarjoukset porareilta ja varuilta maapiirin putken hinta.

Ajatuksena, jos tekis maapiirin, niin samallahan vois hyödyntää kahden sakokaivon lämmön ja kieputtaa putkea kaivojen ympärille.

[fraatti]

Ajatuksena, jos tekis maapiirin, niin samallahan vois hyödyntää kahden sakokaivon lämmön ja kieputtaa putkea kaivojen ympärille.

En tiedä onko hyvä idea pyörittää tuollaisten ympärillä pakkasella olevaa nestettä. Käy pian niin että on nuokin pytyt jäässä. Oman panospuhdistamon lähelle en uskaltaisi maapiirin putkia viedä. Lämpötilan lasku lopettaisi ainakin tuolta mikrobien toiminnan.

[zami]

Terve

Pitääpä päivittää hiukan tilannetta, kun osuin tälle sivulle.

Lämpöpumppu otti sähköä noin 5000kwh vuonna 2020 ja 2019 vuonna 5900kwh. Sähkövastuksilla ei ajeta juuri lainkaan. Keruupiiri edelleen vetelee pakkasilla 0 asteista sisään ja -6 ulos. Keruupiirin pumppu on täysillä, mikä ilmeisesti osaltaan säästää jäätymiseltä. -0 - -5 asteen pakkasilla pumppu käynnistyy 15-18 kertaa /vrk ja käyntiaika yhteensä noin 11-13tuntia. Kovemmilla pakkasilla eli esim. eilen startteja 12 ja käyntiaika 18h.

Kaivo edelleen sama 144m, enkä ole saanut keruupiiriä laajennettua. Tosin tuon ison varaajan sain kytkettyä varalle siten, että voin tarvittaessa lämmittää puilla ja laittaa vivut siihen asentoon, että patteriverkko saa vetensä varaajasta. Tämä varaaja lähinnä varalle mahdollisten sähkökatkojen/jäätymisen takia.

Patteriverkon kiertopumpuksi laitoin Grundfossin Alpha 3, jonka avulla tasapainotin verkoston patterit. Kiertopumppu tuntuu toiviman paremmin kuin vanha Wilon käyttövesipumppu. 0,6m3/h näyttäis kierto olevan, että mielestäni aika pienellä menee. Tällä hetkellä meno/paluu erotus 9 astetta.

Patteriverkon vesitilavuus on noin 120litraa ja oon miettinyt puskurivaraajan asennusta lisäämään kapasiteettia. Tosin pumppu on nytkin toiminut sen 15vuotta, että ei se nyt ihan huonosti tähänkään saakka. 100 litrainen pönttö olis tuossa joutilaana.

Harrastuksena optimointi, näinkin vois sanoa. Säätöjen kanssa on vähän vielä hakemista. Patterimenovesi tällä hetkellä 32astetta ulkolämpötilan ollessa 0. 41asteista lykkää nyt, kun ulkona on yli 10 pakkasta.

Takkaa lämmitän päivittäin kovemmilla pakkasilla ja sillä nousee keskimäärin se pari astetta alakerran lämpö.