Hei,
Maalämpö harkinnassa 100-vuotiaaseen hirsitaloon, jossa tällä hetkellä sähkö, kaksi ilmalämpöpumppua, alakerrassa puuhella ja kaksi kaakeliuunia. Yläkerrassa kolme huonetta ja jokaisessa uuni. Ikkunat vaihdettu 1980-luvulla. Talo ilmalämpöpumppuja ja suihkutiloja lukuun ottamatta alkuperäisessä kunnossa. Talo ollut ns. kesäasuntona ja alakerrassa ollut peruslämpö päällä talvenkin, jolloin vuosikulutus ollut noin 12 000kw/h. Puita poltettu jonkin verran puuhellassa.
Lämmitettävä ala alhaalla 130m2, ja ylhäällä 70m2, +12c tiloja 20m2. Alakerrassa huonekorkeus 2,8m ja yläkerrassa 2,2. Seinissä tuulensuoja. Alapohjassa eristeinä purua n. 400mm.
Pohja 10,6x15,6. Rossipohja.
Yläkerta täytyy remontoida ja eristää siinä yhteydessä uusiksi, samalla lattialämmitys.
Alakerran osalta lattiat eivät ole olleet ikinä auki eli tarkoitus avata ne, lisätä puruja, koolata vasojen väliin (jottei lattia nouse) lattialämmitysputkisto lämmönluovutuslevyillä ja laittaa vanha lattia takaisin paikalleen. Yläkerrassa sama homma.
Putken halkaisijasta täällä olikin mielenkiintoisia keskusteluaja, ihan ei selvinnyt kumpi on parempi, mutta 20mm taitaa olla suositumpi puulattian kanssa?
Sitten, kuinka iso kaivo tarvitaan ja millanen pumppu? Ja onko ilmalämpöpumpuista enää hyötyä maalämmön kanssa?
Ehkä ajatus on nyt mitoituksen suhteen, että kovilla pakkasilla saattaisi viitsiä puita polttaa tulisijoissa. Vähän riippuen tietysti, että minkälainen hintahaitari tarjouksiin muodostuu. Lattian putkituksen ja lämmönluovutuslevyt ajattelin asentaa itse. Kaivo ja pumppu asennuksineen erikseen tai kimpassa, hinnasta riippuen.
Lisäys. Sijainti Säkylä.
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja
liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä: Talo ”PekkaK” SÄKYLÄ (Satakunta)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talon alakerta: Lattialämmitys 8,88 kW 27 646 kWh
- Talon yläkerta: Lattialämmitys 2,99 kW 8 283 kWh
YHTEENSÄ 11,9 kW 35 929 kWh
- Josta johtumisvuodot 8,73 kW 27 409 kWh
- Josta ilmanvaihdot 1,95 kW 5 294 kWh
- Josta vuotoilmat 1,19 kW 3 226 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali 0,00 kW 0 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( Lattialämmitys +35 C max )
• Kiinteistö, 232 m2, 546 m3 4,8 COP 11,9 kW 35 929 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,85 kW 6 000 kWh
- Yhteensä 12,73 kW 41 929 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -940 kWh 0,0 kW 40 989 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 40 989 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 30 kWh
Maalämpöpumpulla tuotetaan 12,0 kW 40 959 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 12,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 12,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -27 C
▪ Maasta kerätään ( 4,3 COP) 9,5 kW 31 373 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 9 586 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 30 kwh) 9 616 kWh
Tarvitaan 282 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,71 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,71 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K 1,79 bar (179 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,71 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,94 bar (94 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,71 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,52 bar (52 kPa) Tai vaakakeruupiiri, keruu: kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,1 m 750 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 700 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen
LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa
täältä.Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
