Star rst 6 kW + 200l buffer ja sisätermostaatti

[Penkale]

Otsikon laite asennetaan ensi viikolla ilmalämmitystaloon. Ilmamalämpökojeessa ( Valmet kotilämpö) on yksi virtausta kuristava termostaati. Olen ymmärtänyt, että maalämpökoneen menolämpö säädetäänn ulkoilma-anturin ja sopivan säätökäyrän avulla ja kotilämpökojeen termostaattiventtiilin on syytä olla täysin "auki". Talossa on takka, jota silloin tällöin poltetaan. Laitteen mukana tulee myös sisälämpötila-anturi. Pystyykö sillä korjaamaan takan lisälämmön lämpöpumpun säätöihin, ettei tule liian kuuma? Ja ettei tarvitse säätää lämpöä pienemmäksi ilmalämpökojeen termostaatista? Ohjeita ja kokemusperäistä tietoa kaivataan!

[tomppeli]

On mahdollista, että 200 litrainen bufferi ei riitä pitämään ilmalämmityskoneen puhaltaman ilman lämpötilaa riittävän tasalämpöisenä.
Kompressorin käydessä puhallusilma on mukavan lämmintä, mutta pidemmän käyntitauon aikana ilma saattaa viiletä epämukavaksi.
Haitta saattaa tuntua pahimmin juuri syksyn kosteilla ilmoilla.

Asian voi korjata asettamalla asteminuuttimäärän pieneksi,
mutta siitä seuraa kovasti tihentyneet käynnistymiskerrat, joka lyhentää kompressorin elinikää.
Kannattaisi vielä keskustella tästä laitetoimittajan kanssa.

Ihmiset kokevat puhallusilman lämpötilan vaihtelut varsin yksilöllisesti.
Jotkut sietävät vedon tunnetta toisia paremmin.

[Roori]

on/off koneeen lämpötilan vakiona pitäminen on heikompaa kuin se olisi inverrteri koneella...

[Hambula]

Tulee hyvä, kun laittaa puskurin jälkeen shuntin. Huonekompensaatio ei auta, mikäli varaaja on jo kuuma. Shuntin se sensijaan voi sulkea, jolloin varaajaan jo ladattu lämpö jää varastoon odottamaan tarvetta. Ja shuntin avulla menoveden voi pitää tasaisena tarvittessa ladaten puskuria hieman shunttipiiriä kuumemmaksi. Todennäköisesti ei ole tarvetta kuitenkaan ylilataamiselle.
Kyseisestä pumppumerkistä en tiedä onnistuuko tällaisen tekeminen.


Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla

[Penkale]

Kiitos vastauksista. En kuitenkaan saanut vastausta kysymykseeni. Ensinnäkin ilmalämmityksen virtaukset ovat pienemmät kuin patteriämmön ohjaamattomat virtaukset ( verhot heiluu pakkasella, ilmalämmityksessä ei). Ilmalämmityskojeen patteriventtiili kyllä ottaa huomioon takan lisälämmön ja pienentää tai sulkee kierron. Lämmitysvettä kiertää kuitenkin lattialämkityspiirissä (kosteat tilat), mutta virtausmäärät tällöin vaihtelee.
Olen ymmärtänyt, että virtausmäärän vaihtelu ei ole hyvä asia ja siksi kysyn, mitä se käytännössä tarkoittaa?
Ja miten Jämä star/Nibe 1245 laitteissa sisätila-anturi ohjaa lämpöpumppua, lämmitysmenoveden lämpötilaa, kiertovesipumppua.....?

[Hambula]

Kiitos vastauksista. En kuitenkaan saanut vastausta kysymykseeni. Ensinnäkin ilmalämmityksen virtaukset ovat pienemmät kuin patteriämmön ohjaamattomat virtaukset ( verhot heiluu pakkasella, ilmalämmityksessä ei). Ilmalämmityskojeen patteriventtiili kyllä ottaa huomioon takan lisälämmön ja pienentää tai sulkee kierron. Lämmitysvettä kiertää kuitenkin lattialämkityspiirissä (kosteat tilat), mutta virtausmäärät tällöin vaihtelee.
Olen ymmärtänyt, että virtausmäärän vaihtelu ei ole hyvä asia ja siksi kysyn, mitä se käytännössä tarkoittaa?
Ja miten Jämä star/Nibe 1245 laitteissa sisätila-anturi ohjaa lämpöpumppua, lämmitysmenoveden lämpötilaa, kiertovesipumppua.....?

Järkevästi kytkettynä lämpöpumppu lataa varaajaa ja varaajasta puretaan omalla kierrolla Valmetille ja omalla kierrolla lattiaan. Huomeanturin voi asettaa vaikuttamaan lämmitysmenoveden asetusarvoon.
Kun lämpöpumpulla ladataan vapaasti varaajaa, ei virtaukset silloin heittele termostaatista tai muusta johtuen.

Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla