Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Puskurivaraajan vaikutukset  (Luettu 1465 kertaa)

Poissa geo_lampoa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 36
  • Maalämpöfoorumi
Puskurivaraajan vaikutukset
« : 17.10.17 - klo:07:57 »
Tämän syksyn projektina on ollut maalämmön lisääminen 100 m2 hallirakennukseen. Pumpuksi tuli Nibe F1145 6kW ja kaivolle syvyyttä 190m.

Asennuksen jälkeen ongelmaksi muodostui lämmön siirtyminen lattiaan vaikka laatalla sinänsä oli paksuutta 15 cm. Käytetyssä 16mm putkessa ei vain riittänyt tilavuutta ja alle 40 litran vesimäärän kiertoaika jäi kahden minuutin luokkaan. Osasyynä lienee myös hyvä lämmöntuotto 5 asteisesta keruunesteestä 20 asteiseen jakoon. Paluulämmöt nousivat nopeasti ja sitä myötä myös menolämpö.

Asteminuutit juoksivat sitä vauhtia, että käyntijakson pituus jäi alle varttiin. Pelkkä asteminuuttien nostaminen ei riittänyt, sillä seuraavaksi käyntiä katkoi pyyntilämmön ja menolämmön erotuksen liian pieni raja-arvo. Lopulta asteminuuttien nostolla 400:aan ja raja-arvon kasvatuksella käyntijakson pituus saatiin reiluun puoleen tuntiin:



Päätin kuitenkin lisätä piiriin puskurivaraajan 2-putkikytkennällä, kun onnistuin saamaan parilla kympillä vanhan rosterisen 300l käyttövesivaraajan. Varaajaan hitsasin meno- ja paluuyhteet ja päälle vielä yhden nipan ilmausta varten.



Pumpun asetuksiin ei koskettu mitenkään ja käyntijaksot pitenivät huomattavasti aikaisempaan verrattuna. Paluulämmöt eivät enää piikitä.



Lopullinen hyöty puskurista saatiin esiin edellisessä kuvassa klo 18 lisätyllä ulkoisella menoanturilla. Nyt asteminuuttien laskenta perustuu lattiaan todellisuudessa menevän veden lämpötilaan. Käyntijaksot jo noin tuplaten pitempiä verrattuna ilman puskuria tilanteeseen! Nyt paluulämpö lähentelee samoja lukemia tunnin käymisen jälkeen kuin ilman puskuria jo muutamassa minuutissa.



Eli puskuri ei pelkästään paranna tilannetta suurentuneen vesmassan verran vaan myös edistää lämmön siirtymistä kohteeseensa :)
Nibe F1245-12, puskuri 300l 2016
Kaivo 220m, lisäpumppu Grundfos Magna 3 25-100 180
Talo 150m2, lattialämm., rv 2011 Liminka

Poissa Nakke vaan

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 309
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Puskurivaraajan vaikutukset
« Vastaus #1 : 17.10.17 - klo:16:12 »
Pystyykö noista käppyröistä päättelemään paljonko cop laskee, edes suurinpiirtein?
Wpc10, kaivo 220m, 1980, kaikki 290m2 laatoitettua lattialämpöä, ei tulisijaa, myVallox 110, etelässä

Poissa geo_lampoa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 36
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Puskurivaraajan vaikutukset
« Vastaus #2 : 21.10.17 - klo:09:38 »
Pystyykö noista käppyröistä päättelemään paljonko cop laskee, edes suurinpiirtein?

Ehkä liitteen käppyrästä voisi yrittää cop:n parantumista puskurivaraajan myötä yrittää jopa laskea. Käyrässä on piirretty päällekäin keruun tulo- ja menolämmöt ilman puskurivaraajaa ja puskurivaraajan kanssa. Käyrät ilman varaajaa punasävyllä. Molemmissa tapauksissa keruupummpu pyörii koko ajan 100% nopeudella.

Lämpöpiikki tulee n. 14,5 min. kohdalla, eli noin kauan kestää nesteen kierto keruussa. Keruuputkiston pituus aikalailla tasan 400m. Keruulämpöjen ero alkaa näkymään n. 20 min kohdalla, josta eteenpäin puskurivaraajan kanssa keruusta saadaan otettua n. 0.3 astetta enemmän lämpöa talteen.

Ei tuossa copissa nyt niin isoja eroja ole, että sen vuoksi kannattaisi puskuria lisätä.

Toki eroja saattaisi jonkin verran näkyä myös sähkötehon otossa, mutta tuon loggausta ei ole.
Nibe F1245-12, puskuri 300l 2016
Kaivo 220m, lisäpumppu Grundfos Magna 3 25-100 180
Talo 150m2, lattialämm., rv 2011 Liminka

Poissa geo_lampoa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 36
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Puskurivaraajan vaikutukset
« Vastaus #3 : 05.12.17 - klo:14:41 »
Nyt sain lisättyä myös tehon mittauksen Nibeen. Ilman puskuria tilannetta ei tietenkään enään saa mitattua, mutta jotakin voi päätellä myös tämän hetkisestä tilanteesta.

Kuvassa keskitehot 10 minuutin välein yhdeltä käyntijaksolta. Käyntijakson alussa tehon kulutus on n. 60W pienempi loppuun verrattuna. Käyntijakson aikana lämmönjaon lämpö nousee n. 5 astetta ja keruulämpö laskee n. 3 astetta. dT:t pysyvät käytännössä vakioina.

Eli tästä käyntijaksoa sopivasti lyhentämällä voisi ehkä "säästää" n. 50W niben ottamasta sähkötehosta, jos lämmönjaon paluu ei käyntijaksolla nousisi, vaan lämpöä tehtäisiin vain "puskuriin" verrattuna tilanteeseen, että paluulämpö raketoisi parissa minuutissa käynnistyksestä tuon 5 astetta.

2000 h:n vuosikäytöllä säästäisi n. 100 kWh, eli rahana n. 15 €. Ehkä tuo "säästö" kannattaa kuitenkin käyttää pitempiin käyntijaksoihin ja säästää pumppua :D
Nibe F1245-12, puskuri 300l 2016
Kaivo 220m, lisäpumppu Grundfos Magna 3 25-100 180
Talo 150m2, lattialämm., rv 2011 Liminka

Poissa Nakke vaan

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 309
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Puskurivaraajan vaikutukset
« Vastaus #4 : 05.12.17 - klo:16:56 »


Eli tästä käyntijaksoa sopivasti lyhentämällä voisi ehkä "säästää" n. 50W niben ottamasta sähkötehosta,

2000 h:n vuosikäytöllä säästäisi n. 100 kWh, eli rahana n. 15 €.

Eli mitä meinaat, laskeeko cop käyntijaksoja pidentämällä, vai nousee? :D
Paljonko sinulla pikkunibe ottaa vuodessa sähköä noin suurinpiirtein?
Wpc10, kaivo 220m, 1980, kaikki 290m2 laatoitettua lattialämpöä, ei tulisijaa, myVallox 110, etelässä

Poissa geo_lampoa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 36
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Puskurivaraajan vaikutukset
« Vastaus #5 : 05.12.17 - klo:18:56 »
Eli mitä meinaat, laskeeko cop käyntijaksoja pidentämällä, vai nousee? :D
Paljonko sinulla pikkunibe ottaa vuodessa sähköä noin suurinpiirtein?

cop laskee, mitä kuumempaa vettä joudutaan tekemään ja lämmön jako on sitä kuumempi käyntijakson lopussa mitä pitempään pumppu käy. Toisaalta käynnistyslämpö on pitkillä jaksoilla myös matalampi pitempien lepojaksojen vuoksi joten alussa cop on kyllä jonkin verran parempi. Paras cop toki saadaan silloin, kun jaon vesi on ensimmäisellä kierroksella.

Samahan pätee keruun puolella, jossa lämpimin vesi saadaan ensimmäiseltä kierrokselta. Eli mitä pienempi keruun ja jaon ero, sitä parempi cop. Lämmönjaon tilavuutta on helppo kasvattaa puskurilla, mutta erot siinäkin sen verran pieniä, että rahallista hyötyä ei juuri (normaali) kustannuksiin ole odotettavissa.

Vielä ei ole pitempiaikaista kulutustietoa pikkunibestä. 2000 tunnilla sähköä kuluisi noin 2000h*1,43kW = 2860 kWh, eli n. 430 euroa. Vastaavasti suoralla sähköllä lämmitettynä n. 2000h*6kW = 12000kWh,eli n. 1800 euroa.

Tehomittauksessa on mukana myös kiertovesipumput.
Nibe F1245-12, puskuri 300l 2016
Kaivo 220m, lisäpumppu Grundfos Magna 3 25-100 180
Talo 150m2, lattialämm., rv 2011 Liminka