Lämpö ei siirry ja kuumakaasun lämpötila nousee?

[Arzenic]

Hei,

olen seuraillut lämpöpumpun toimintaa ja laskeskellut karkeaa SCOP:a. Huomasin, että jostain syystä omat laskelmat näytti SCOP:n pudotusta ja aloin selvitellä asiaa. 13.9 näyttää tapahtuneen jotain, jota en oikein ymmärrä. Liitteenä on kuva 13.9 kahdesta perättäisestä lämmitysjaksosta, joissa ensimmäinen on ns. normaali ja seuraavassa on tapahtunut jotain. Toisessa jaksossa on ensimmäiseen verrattuna:
- Keruun dT on pudonnut 3-> 2,3
- Lämmityksen dT on pudonnut 5,5 -> 4,5
- Kuumakaasu on noussut yli 10K

Mihinkään asetuksiin ei ole koskettu, kaikki pumput ovat samalla nopeudella. Ihan kuin kuumakaasusta ei lämpö enää siirtyisi lämmitykseen ja toisaalta keruusta ei kovin hyvin kylmäaineeseen.
Molemmissa käyntijaksoissa on ensin tehty käyttövesi ja päälle lämmitystä.
Laitteiston tiedot allekirjoituksessa.
Osaisiko täällä joku sanoa missä mahtaa olla vika tai mitä voisi tarkastaa?

Asentaneelle yritykselle lähetin jo vikakuvauksen, koska takuu on voimassa, mutta kiinnostaisi tietää foorumilaisten mielipide asiaan etteivät heti viilaa linssiin

Liitteet:
Kuva kahdesta perättäisestä lämmitysjaksosta
CSV:nä minuutin lokituksella kahden vuorokauden tiedot, josta poistettu kaikki seisonta-ajat. Siitä näkyy hyvin numeroina tuo muutos 13.9 aamun ja iltapäivän käyntijaksojen välillä.

[tomppeli]

dT arvoista voisi päätellä, että pumpun lämmitysteho on alentunut, mikäli kiertojen volyymit ovat pysyneet ennallaan.

[repomies]

Noissa kai ei EEV:tä ole joten ainettakin pitäisi enempi vähempi "tavallinen määrä" päästä paisarista, mutta toimiakseen optimaalisesti joskus noita paisuntaventtiilejä pitää kai säätää. Oletan nyt että AIT:n paisari on termostaattinen.

Tuo että kuumakaasun lämpö nousee viittaisi jotenkin siihen että ainetta pääsee vähemmän kompressorille -> paisarin toiminnassa muutos?

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15563.0
http://onninen.procus.fi/documents/original/12401/7/1/07-T2_Paisuntaventtiili.pdf

[Arzenic]

dT arvoista voisi päätellä, että pumpun lämmitysteho on alentunut, mikäli kiertojen volyymit ovat pysyneet ennallaan.

Noin 1 kW:n verran on tosiaan teho pudonnut login mukaan.

Noissa kai ei EEV:tä ole joten ainettakin pitäisi enempi vähempi "tavallinen määrä" päästä paisarista, mutta toimiakseen optimaalisesti joskus noita paisuntaventtiilejä pitää kai säätää. Oletan nyt että AIT:n paisari on termostaattinen.

Elektronisella paisuntaventtiilillä tuo pitäisi olla varustettu, ainakin esitteen mukaan.

[seppaant]

Tuosta tapahtumasta on kohta kulunut kuukausi.
Jäikö muutos pysyväksi? Vai onko muuttuneet arvot liukuneet edelleen johonkin suuntaan?

Oireista päätellen syytä on todennäköisesti haettava kylmäainepiiristä ja ensisijaisesti paisuntaventtiilistä.
Myös kompressorin sisäisen hyötysuhteen huononeminen aiheuttaa samantapaisia oireita.
Samoin kylmäaineen vajaus.

Tarkasta silmämääräisesti paisuntaventtiili ja siihen liittyvät komponentit että onko kaikki ehjän näköistä.
Tarkasta kyläainepiirin komponentit että onko vuodon merkkejä (öljyä)

ATS

[repomies]

^^Olisko heittää linkkiä esitteeseen? Kiinnostaa kun tuolla kodinhoitohuoneessa lojuu yksi AIT. Sen mitä konehuoneeseen kurkkasin niin joku kapillaariputken näköinen siellä on kiepillä.

[repomies]

Katsoinpa itse piirikaaviot. On/offissa on EEV. Invertterissä ei, valitettavasti.

Mikäli tuo EEV jumittaa tai aineita on karannut niin noinhan se sitten oireilee.

[Arzenic]

Tuosta tapahtumasta on kohta kulunut kuukausi.
Jäikö muutos pysyväksi? Vai onko muuttuneet arvot liukuneet edelleen johonkin suuntaan?
.
.
.
Tarkasta silmämääräisesti paisuntaventtiili ja siihen liittyvät komponentit että onko kaikki ehjän näköistä.
Tarkasta kyläainepiirin komponentit että onko vuodon merkkejä (öljyä)

ATS

Muutos jäi pysyväksi. Tilapäistä häiriötä olisin tuskin huomannutkaan.
Kylmäpuoli on paketoitu tiiviisti omaksi modulikseen eristeiden sisään enkä taida sitä itse alkaa purkamaan. Täytyy tehdä se yhdessä asentajan kanssa, ettei tule sanomista takuun kanssa.

[repomies]

Muutos jäi pysyväksi. Tilapäistä häiriötä olisin tuskin huomannutkaan.
Kylmäpuoli on paketoitu tiiviisti omaksi modulikseen eristeiden sisään enkä taida sitä itse alkaa purkamaan. Täytyy tehdä se yhdessä asentajan kanssa, ettei tule sanomista takuun kanssa.

Asennusohjeisiin kuuluu liuospumpun ilmaus ottamalla kylmämodulin etukansi pois, joten on se jo kertaalleen avattu. Kahdella ruuvilla on koneen etulevy kiinni ja kahdella ruuvilla on kylmämodulin etukansi kiinni.

Sähköt pois ensin, jos sörkit sinne öljyä etsien. Olet varmaan jo kokeillut käyttää vehkeen virrattomana? IVO-bootti on aina hyvä tehdä kertaalleen ongelmatilanteissa.

[repomies]

Rehellisyyden nimissä minä en usko kylmäainevuotoon. Jos kahden käyntisyklin välissä katoaa aineita yhden kilowatin tehojen verran niin ei se vuoto siihen loppuisi vaan se olisi nyt jo tyhjä ja vikatilassa. Siellä jumii joko EEV tai sitten kompurasta hajosi jotain. Veikkaus EEV-häiriö.

Onko laite antanut vikakoodeja? Tuosta ohjaimesta pitäisi pystyä lukemaan vikakoodit.

[Arzenic]

Ei ole tullut mitään vikakoodeja. Laite toimii täysin normaalisti pl. tuota tehon ja ja hyötysuhteen tippumista. Kone on edelleen erittäin hiljainen eikä sen käynnissäoloa huomaa ellei katso näytöltä. Jos en aktiivisesti olisi seurannut toimintaa, ei tuota olisi huomannut ennenkuin talvella, kun ei olisi tehot enää rittäneet pakkasella ilman sähkövastusta.
Katsotaan mitä asennusliike ehdottaa tehtäväksi. Täytyy yritää ohjata heidän ajatukset tuonne paisuntaventtiilin suuntaan, jos eivät sitä itse ehdota syyksi.

[repomies]

Oletko muuten verrannut käyttövesisyklien aikana miten kuumakaasu käyttäytyy ennen ja jälkeen tuon muutoksen?

Jos EEV on jumittunut sinne asentoon joka enempi vähempi sopii käyttöveden tekoon, niin on mahdollista että eroa ei oikein edes huomaa käyttöveden teon aikana.

[Arzenic]

KV syklin aikana ennen oli kuumakaasu 96^oC kun tehtiin 62^oC vettä. Nyt vastaava lukema on 110^oC.
Lämmmityssyklissä tehtäessä 32^oC vettä kuumakaasu oli ennen 66^oC ja nyt se on 84^oC.
Eli kokonaisuudessaan ollaan tasossa ylempänä, mutta KV:llä muutos ei ole yhtä iso kuin lämmityksellä.

[repomies]

Onhan nuo selkeästi normaalia korkeammat lukemat. Vikailmoitus ja tuo logi pitää saada sen asennusfirman kylmäluvat omaavan hepun pöydälle, niin hän kyllä ymmärtää varmasti heti ettei tuo ole normaalia ja laittavat sitten koneen kuntoon. Scanofficen suuntaan viestiä, jos ei asennusliikkeen kautta ala tapahtua, kyllä jostain kohtaa ketjua joku ymmärtää että on kalliimpaa odotella että kompressori hajoaa. Vai oliko tuo edes scannon maahantuoma kone?

110C ei ole kuitenkaan niin korkea luku etteikö pumpun voisi antaa käydä. Itsekin antaisin, siellä on asetuksissa raja kuumakaasun maksimilämmölle jota ei voi itse muutella, voit katsoa sen jos tuo kiinnostaa.

Miksi muuten pidät tuon käyttöveden noin kuumana? Onko ollut ongelmia veden riittämisen kanssa vai onko tuo legionellan pelkoa? Minä olen ajatellut ennemmin jotain rakentamismääräysten minimiä joka on 55C. Sen pitäisi riittää 2+2 taloudessa, kun vanhan Niben 53C on riittänyt tähän asti. COP on inasen parempi, jos ei vedätä käyttövettä turhan kuumaksi.

[Arzenic]

Scanvarm on maahantuoja ja JH-Lämpö asennusliike. Eiköhän heidän kauttaan homma onnistu.

Käyttöveden lämpötila-asetus on 55^oC varaajan keskivaiheille. Tällöin kone tekee kierukalle maksimissaan 62^oC vettä. Hystereesinä käytän 6K. Tällä asetuksella vaimolle riittää aina riittävästi tarpeeksi kuumaa vettä suihkussa ja sopu säilyy Itselle riittäisi matalampikin, mutta näin on paras.

[repomies]

Onko tuota hystereesiä nostettu normaalista vai mitä asetusta käytit kasvattaaksesi käyntiaikaa?

Jos hystereesiä kasvattaa ja haluaa pitää kuumakaasun maksimilämmön samana niin tavoitelämpöä pitää samalla laskea. Jos olisi oma kone ja kuumakaasun lämmöt tuolla tapaa keulisi niin säätäisin sitä käyttöveden tavoitetta säälistä alemmas kunnes kone on korjattu.

[Arzenic]

KV:n hystereesin tehdasasetus on 2K, jonka asentaja käyttöönotossa laittoi 5K. Asetusalue on 1-30K. Itse olen sitä asteella nostanut. Hystereesin kasvattaminen muuttaa käynnistyslämpötilaa alemmas eikä vaikuta yläpään lämpötilaan. Minulla on asetus 55^oC, Hystereesi 6K, jolloin KV:n teko käynnistyy 49^oC ja pysähtyy 55^oC. Jotta tuo 55^oC saavutetaan varaajan puolessa välissä, täytyy koneen tehdä hiukan vajaa 62^oC vettä kierukkaan.
Voisihan tuota KV:n asetusta parilla asteella pudottaa ja samalla hystereesiä. Näin kuumakaasun maksimi putoaisi noin 5 astetta eikä käyttöveden riittävyyteen tulisi kovin isoa lovea, koska käynnistyspiste pysyy samana.

[Mettis]

Onko tuota hystereesiä nostettu normaalista vai mitä asetusta käytit kasvattaaksesi käyntiaikaa?

Jos hystereesiä kasvattaa ja haluaa pitää kuumakaasun maksimilämmön samana niin tavoitelämpöä pitää samalla laskea. Jos olisi oma kone ja kuumakaasun lämmöt tuolla tapaa keulisi niin säätäisin sitä käyttöveden tavoitetta säälistä alemmas kunnes kone on korjattu.

Onko nuo käyttöveden kuumakaasut sitten niin kovat ,että pitäisi jotenki huolestua? Kyllä kai meilläkin paukkuu jatkuvasti reilusti yli sadan kuumakaasut kun käyttövettä tehdään. Kuumaa pitää saada  jotta vedet  riittää.. Toki kone eri merkkinen mutta kuitenki.

[repomies]

Ei kai tuo 110 ole vielä liikaa. Mutta ei se nyt koskaan kompressorin elinikää pidennäkään että sitä käytetään tarpeettoman kuumana. Öljyt siinä hissukseen kärsii.

Olisi mielenkiintoista tietää mikä siellä asetuksissa on se maksimi jonka kone sallii kuumakaasulle. Kai se yli 120 on.

Hystereesin osalta kuvittelin että se vaikuttaa tuossa koneessa molempiin suuntiin eikä siellä olisi erikseen pelkkää käynnistyshystereesiä.

Tuosta jotain lisätietoa. 225 fahrenheit lienee noin 107C. Mutta kai noissa on eroja että miten paljon kestää.

https://www.achrnews.com/articles/88734-a-look-at-compressor-discharge-temperatures

[Arzenic]

Ohjekirjan mukaan kuumakaasun oletusmaksimi on 130^oC. Käyttöönotossa se on asetettu 120^oC.

[repomies]

Ohjekirjan mukaan kuumakaasun oletusmaksimi on 130^oC. Käyttöönotossa se on asetettu 120^oC.

Tarkastin saksankielisestä Betriebsanleitungista, jota aika huonosti ymmärrän, ja noin se taitaa minunkin manuaalissani lukea.

Maximale heißgastemperatur kohdalla on kolme lukkoa joiden selitys on "Werksvorgabe, keine Datenänderung möglich" minkä minä kyllä lukisin niin että tuota ei voi muuttaa. Kahden lukon asetukset voi muuttaa asentajan usb-tikun kanssa.

Oma tulkinta on että olet sen 10 asteen päässä katkaisurajasta. Kai se sinänsä ihan turvallista on vielä.

Ja käyttöveden hystereesi on tosiaan vain käynnistyssuuntaan ihan niin kuin sanoit. Lämmityksen hystereesi vaikuttaa käynnistykseen ja sammutukseen molempiin.

[Seagear]

Ohjekirjan mukaan kuumakaasun oletusmaksimi on 130^oC. Käyttöönotossa se on asetettu 120^oC.

Danfossin huoltovalikossa lukee kuumakaasun oloarvon perässä sulkeissa max 140 ^oC.

[euroshopperi]

Onko maapiirin lämpö laskenut paljonkin alkutilanteesta? Höyrystimen teho laskee maapiirin kylmetessä ja tarvitaan kuumempaa kaasua lauhduttimelle, jos sen määrä vähenee, jotta sama lämpömäärä saadaan lauhduttimelle. Mulla on tuo 17 kW kone jonkun verran tehokkaampi, kun tulo on 0 asteen sijasta esim 5,7 kesäisin. Kovilla pakkasilla pidemmän aikaa ja tulo on lähellä 0 astetta, jolloin pumppu on nimellistehoinen.

[peki]

Meillä tuon 13-vuotiaan pressot on säädetty siten ettei pysty paljoo yli 90C kuumakaasuihin.
Noillakin lämmöillä on käyttövesi riittänyt vaikka on parjattu manttelivaraaja

[Arzenic]

Onko maapiirin lämpö laskenut paljonkin alkutilanteesta?

Maapiirin lämpötila vaihtelee +14-0°C välillä riippuen vuodenajasta. Tässä tapauksessa muutos tapahtui kahden perättäisen käyntijakson välillä, jolloin maapiirin lämpö pysyi vakiona.
Tuo kone on 7,7kW nimellisteholtaan, mutta esimerkiksi maapiirin lämmöllä +10°C tehtäessä +30°C vettä ilmoittaa kone tehoksi noin 11kW eli vaikutusta tosiaan on ihan reilusti.
Asennusliike lähetti vikakuvaukseni edelleen maahantuojalle, joten vielä saa vastausta odotella.

[euroshopperi]

No onko kummankaan jakson aikana laskettu yhtään lämmintä vettä saakka, vai onko nuo seisovasta tilanteesta. Laskeminen vaikuttaa lauhduttimelle paluuseen. Meikäläisellä kun tuleva vesi on 5 asteen kieppeillä se menee ensin lämmityksen esilämmityskierukkaan ja tulee käyttövesisäiliöön 25-30 sateisena, niin ei ole oikeestaan itään väliä, lasketaanko vettä vai ei. Mutta jos vertaisi jäähtyvää seisovaa varaajaa ja pohjalta 5 asteen tulilla tyhjenevää varaajaa, niin tilanne saattaisi olla huomattavissa erilaisina käyntiprofiileina. Tämä nyt vain tällaisena ajatuksena, kun ei tuo 110 astetta kuulosta 62 asteisella menovedellä mitenkään ihmeelliseltä a410 kylmäaineella. Täällähän oli jossain niitä käyriäkin kun vertailtiin ja Seppaant ne ansiokkaasti laittoi kuvina. Stiebelin, tai Viessmannin  osioista saattaa löytyä nuo vielä.

[Arzenic]

Ongelma ei ole se, etteikö lämmintä tulisi tai kuumakaasut olisi yleisesti liian korkeat. Ongelma on se, että kahden käyntijakson välillä on tapahtunut pysyvä muutos, jonka seurauksena laitteen hyötysuhde putosi ja oireina ovat nuo ensimmäisessä viestissä mainitut arvojen muutokset. Kyllä tuo laite tekee vieläkin keskimäärin 3,5 COP:lla vettä, mutta ei enää 4:n. Jotain on tapahtunut ja se pitää selvittää.

[Hambula]

Ongelma ei ole se, etteikö lämmintä tulisi tai kuumakaasut olisi yleisesti liian korkeat. Ongelma on se, että kahden käyntijakson välillä on tapahtunut pysyvä muutos, jonka seurauksena laitteen hyötysuhde putosi ja oireina ovat nuo ensimmäisessä viestissä mainitut arvojen muutokset. Kyllä tuo laite tekee vieläkin keskimäärin 3,5 COP:lla vettä, mutta ei enää 4:n. Jotain on tapahtunut ja se pitää selvittää.

Hei.
Onko mikä ohjelmaversio?
Tilat sisäänmenosta näkyy korkeapaine ja matalapaine, ne ja kuumakaasu sekä menoveden lämpötila antaa aika hyvän kuvan toiminnasta. Tulistuminen näkyy myös, alijäähtymisestä en ole aivan varma.
V3.81 on tietääkseni uusin ohjelma.

Katsotko openDTA:lla vai millä käppyröitä?
AlphaApp iPhone-versio näyttää peruskäyttöön riittävät käppyrät.

Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla

[Arzenic]

Olen ollut eilisestä illasta reissussa ja vasta huomenna takaisin kotona. Eilen juuri ennen lähtöä huomasin, että maahantuoja oli päivittänyt ohjelman etänä versiosta 3.78 versioon 3.81. Yhden käyntijakson ehdin katsoa eikä tuo ollut mihinkään muuttunut. Ohjelmaversion muutoksen huomasin yhdestä muutuneesta lämpötilan nimestä. Kaikki asetukset oli pysyneet ennallaan
OpenDTA:lla olen käyrät ottanut ja myös tuon .csv tiedoston luonut.
Voin huomenna/ylihuomenna katsoa myös paineet ja tulistuslämmöt, jos niistä olisi apua analysoinissa.

[euroshopperi]

Mulla teki juuri poreammeen vedet.

Vesi lauhduttimelta 58,2 astetta
Kaasu 104 astetta
Tulolitku + 3 käynnin lopussa
Dt lauhduttimella 6,1 astetta

Eipä ole koskaan tämän kummoisempi tuo ollut. COP 4 kuulostaa jo virheeltä tehtäessä 62 sateista litkua. Mulla on käyttövedelle COP 3,2 neljän vuoden kertymänä.

[Arzenic]

COP 4 on kokonais COP lämmitys ja KV yhteensä. Käyttövedelle se on ollut luokkaa 3.
Ja ei arvot ole huonot vaan tapahtui yhtäkkinen, pysyvä muutos huonompaan, joka on oire jostain.

[euroshopperi]

Asia ymmärretty! Mulla on nuo.

Lämmitys 4,6
Vesi.        3,2
Yhteensä  4,3

Tehtaan lupaus on koneelle lämmityksessä 4,7, joten aika lähellä optimia pyöritään. Tulolitku on hieman kyllä lämpimämpää kuin tehtaan 0 astetta, mutta toisaalta on myös lämmitys kuumemmalla.

[Arzenic]

Hiukan väliaikatietoa. Maahantuoja on etänä päivittänyt uuden softan tuohon versioon 3.81. Päivityksellä oli pieni positiivinen vaikutus arvoihin. Laitoin kyselyn "Mitä seuraavaksi?".
Liitteenä on excel-taulukko, jossa on arvoja viime syksyltä sekä tältä syksyltä. Yläreunassa on KV jakson ajalta ja alla lämitysjakson ajalta. Lämmitysjakson kuumakaasu ei ole vertailukelpoinen, koska lämmitys on tehty KV:n jälkeen ja arvot on vasta laskemassa.
Muutos tapahtui siis 13.9 kahden käyntijakson välillä ja se näkyy taulukossa selvästi. Ohjelmapäivitys on tehty 13.10 aamulla ja sekin näkyy selvästi arvoissa.