Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä  (Luettu 14067 kertaa)

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« : 01.10.17 - klo:17:31 »
Olin jakanut omasta laitoksestani tuonne "1255 kokemuksia" otsikon alle dataa siltä ajalta, kun logituksia olen koneesta ottanut.

Laitoin uuden otsikon ja tänne olisi mukava saada muilta omistajilta, eri tehoisista ja nykyisin myös eri merkkisistä invertterikoneista dataa näiden laitteiden ja koko järjestelmän käyttäytymisistä. Datan esitysmuoto vapaa ja itse jaan tänne Timo Karhun logintutkijan muodostamasta tietokannasta avatut tiedot kootusti tänne omasta myllystäni.

Tarkoituksena on muodostaa itselleni ja muille tietoa miten invertteri toimii ajan yli lämmitystilassa, rasittaa kaivoa jne. Tästä ehkä saamme parempaa kuvaa myllyistämme ja uutta tietoa myös tuleville investoijille. Tarkoituksena tässä ei ole vertaillla on/off pumppuja vs. invertteri, vaan ammentaa tietoutta toiminnassa olevista laitteista syvemmin pureutumalla dataan tarkemmin. Jaan tänne oman tavan ottaa datat pihalle ja tätä toimii muillakin samoilla laitoksilla suht suoraan logintutkijan ja esim. "DB browser for SQLite":n kanssa. Rohkaisen myös muita tuomaan omat tavat esille, niin saadaan lisää ideoita ja tapoja lisää kaivaa tietoa laitteista.

Mielestäni tärkeimmät parametrit ovat pumpun käyttöasteet lämmönjako/Käyttövesi/lepotila,taajuusalueet, pyynti, keruun lämpötilat ja ulkolämpötilat.
Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #1 : 01.10.17 - klo:17:56 »
Alla käyttämäni parsetus kuukausittain luettavasta logintutkija-tietokannasta. Ajatuksena saada ulos laskettavat suhdeluvut kuukausittain eri taajuuksista, käyttötiloista (LJ,KV,Lepotila), keruun lämpötilat, ulko- ja sisälämpötilat. Tästä puuttuu vielä esimerkiksi käyttöveden lämpötilat jne.

Koodia: [Valitse]
--Käytetty DB Browser for SQLite-ohjelmalla lukemalla logintutkija.db tiedostosta pumpun logit kuukausittain ulos
--Lämmitys 'XX-YY Hz' = Laskuri taajuussuhteille kuukausittain
select count(case when RelaysPCABase is not null then 1 else null end) AS totcounter, --Laskuri kaikki mittapisteet
count(case RelaysPCABase when 7 then 1 else null end) LJsuhde, -- Laskuri Lämmönjaon tilalle
count(case when RelaysPCABase is 15 then 1 else null end) KVsuhde, --Laskuri KV tilalle
count(case when RelaysPCABase is 7 AND cfa between 190 AND 250
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 20-25 Hz',count(case when cfa between 251 AND 300 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 25-30 Hz',count(case when cfa between 301 AND 350 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 30-35 Hz',count(case when cfa between 351 AND 400 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 35-40 Hz',count(case when cfa between 401 AND 450 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 40-45 Hz',count(case when cfa between 451 AND 500 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 45-50 Hz',count(case when cfa between 501 AND 550 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 50-55 Hz',count(case when cfa between 551 AND 600 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 55-60 Hz',count(case when cfa between 601 AND 650 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 60-65 Hz',count(case when cfa between 651 AND 700 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 65-70 Hz',count(case when cfa between 701 AND 750 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 70-75 Hz',count(case when cfa between 751 AND 800 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 75-80 Hz',count(case when cfa between 801 AND 850 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 80-85 Hz',count(case when cfa between 851 AND 900 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 85-90 Hz',count(case when cfa between 901 AND 950 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 90-95 Hz',count(case when cfa between 951 AND 1000 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 95-100 Hz',count(case when cfa between 1001 AND 1050 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 100-105 Hz',count(case when cfa between 1051 AND 1100 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 105-110 Hz',count(case when cfa between 1101 AND 1150 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 110-115 Hz',count(case when cfa between 1151 AND 1200 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 115-120 Hz',
AVG(case RelaysPCABase when 7 then cfa else null end) LJ_Hz, -- Lämmönjakotilan ka_Hz
max(case RelaysPCABase when 7 then cfa else null end) Max_LJ_Hz, --Maksimitaajuus lämmönjaossa
AVG(case RelaysPCABase when 15 then cfa else null end) KV_Hz, -- KV tilan ka_Hz
max(case RelaysPCABase when 15 then cfa else null end) Max_KV_Hz, -- MaksimitaajuusKV tilassa
avg(calcsupply) pyynti, --pyynnin ka.
avg(case RelaysPCABase when 7 then calcsupply else null end) LJ_Pyynti, -- Pyynnin ka. LJ tilassa
avg(case when RelaysPCABase is not null then bt1 else null end) ulkolämpötila, --ulkolämpötilan ka.
avg(case when RelaysPCABase is not null then bt50 else null end) sisälämpötila, --sisälämpötilan ka.
AVG(case when RelaysPCABase is 7 OR RelaysPCABase is 15 then cfa else null end) ka_Hz, --ka. taajuudelle kompuran käydessä
avg(case when RelaysPCABase is 7 then bt10 else null end) aveLJ_bt10, -- Paluun ka. LJ tilassa
avg(case when RelaysPCABase is 15 then bt10 else null end) aveKV_bt10, -- Paluun ka. KV tilassa
avg(case when RelaysPCABase is 7 OR RelaysPCABase is 15 then bt10 else null end) ave_bt10, --Keruu Paluun ka.
MIN(case when RelaysPCABase is 7 OR RelaysPCABase is 15 then bt10 else null end) MIN_bt10, --Keruu Paluun minimi
MAX(case when RelaysPCABase is 7 OR RelaysPCABase is 15 then bt10 else null end) MAX_bt10, --Keruu Paluun maksimi
avg(case when RelaysPCABase is 15 then bt11 else null end) aveKV_bt11, --Keruu Menon ka. KV tilassa
avg(case when RelaysPCABase is 7 then bt11 else null end) aveLJ_bt11, --Keruu Menon ka. LJ tilassa
avg(case when RelaysPCABase is 7 or RelaysPCABase is 15 then bt11 else null end) ave_bt11, --Keruu Menon ka.
MIN(case when RelaysPCABase is 7 OR RelaysPCABase is 15 then bt11 else null end) MIN_bt11, --Keruu Menon minimi
MAX(case when RelaysPCABase is 7 OR RelaysPCABase is 15 then bt11 else null end) MAX_bt11 --Keruu Menon maksimi
from logit
where time like '2017-01%' --Parsetus vuoden ja kuukauden ehdolle

Edit. 5.1.2018 Päivitetty SQL scripti
« Viimeksi muokattu: 05.01.18 - klo:11:06 kirjoittanut Kaltzu »
Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #2 : 01.10.17 - klo:18:02 »
Alla logituksista kerätyt ja näistä lasketut tiedot (esim. LJ%='LJsuhde'/'totcounter'*100 ja esim. 20-25Hz='Lämmitys 20-25 Hz'/'LJsuhde'*100. Laskenta suoritettu Open Office Calcilla kannasta haulla kerätystä datasta) järjestyksessä:

Päiväys, Lämmönjaon % toiminta-aikana, Käyttöveden % toiminta-aikana, Pumpun Lepotila %, keruu paluun keskiarvo pumpun käydessä, keruu menon ka. pumpun käydessä, ka. taajuudelle pumpun käydessä, ka. taajuudelle Lämmönjakotilassa, ka. Pyynti lämmönjakotilassa, ka. taajuus käyttövesitilassa, suhteelliset käyntiajat lämmönjakotilassa eri taakuuksilla XX-YY Hz (osa headereista muodossa -YYY Hz), Maksimi taajuus LJ-tilassa, Maksimi taajuus KV-tilassa, Pyynti pumpun käydessä, Ulkolämpötila koko ajalta, Sisälämpötila koko ajalta, Keruu paluun Minimi lämpötila, Keruu paluun Maksimi lämpötila, Keruu menon Minimi lämpötila, Keruu memon Maksimi lämpötila

Koodia: [Valitse]
Date LJ% KV% Lepot% Kerp_ka Kerm_ka ka. Hz LJ Hz LJ_Pyyn KV Hz 20-25Hz 25-30Hz 30-35Hz 35-40Hz 40-45Hz 45-50Hz 50-55Hz 55-60Hz 60-65Hz 65-70Hz 70-75Hz 75-80Hz 80-85Hz 85-90Hz 90-95Hz -100Hz -105Hz -110Hz -115Hz -120Hz MaxLJHz MaxKVHz Pyynti Ulkltla sisltla KerpMin KerpMax KermMin KermMax
2016-11 84,31 7,35 8,33 3,02 0,06 31,94 29,26 32,10 62,62 47,62 13,09 13,18 9,90 6,78 4,29 3,39 0,44 0,63 0,24 0,20 0,13 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 80,10 85,20 31,83 -0,65 22,47 0,7 19,1 -2,6 15,6
2016-12 88,42 6,58 4,99 2,69 -0,30 31,92 29,53 32,59 64,15 44,85 14,25 13,63 12,29 7,58 4,40 1,94 0,33 0,19 0,28 0,03 0,08 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 83,20 86,20 32,44 -1,53 22,43 0,3 19,3 -2,9 15,8
2017-01 90,95 6,75 2,30 2,23 -0,78 36,25 34,05 31,74 65,90 33,47 19,98 16,95 9,70 4,53 3,14 2,84 0,43 1,82 1,73 1,22 0,73 0,77 1,20 0,18 0,30 0,23 0,24 0,33 0,20 118,20 90,20 31,78 -4,41 21,99 -1,5 14,8 -4,3 32,1
2017-02 89,33 7,19 3,48 2,31 -0,63 33,28 30,78 32,12 64,37 46,86 12,08 11,36 9,20 6,44 5,04 4,90 0,30 2,06 0,89 0,32 0,20 0,15 0,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 89,10 87,10 31,97 -3,52 22,49 -0,2 16,7 -3,3 13,7
2017-03 83,59 6,67 9,74 2,87 0,04 27,17 24,43 29,66 61,53 71,03 12,01 6,92 5,40 2,63 1,01 0,82 0,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 55,30 85,10 29,45 0,34 22,66 1,1 18,7 -2,1 17,4
2017-04 74,01 7,40 18,59 3,12 0,33 27,12 23,70 28,57 61,26 75,92 8,49 8,08 3,10 2,18 1,06 0,66 0,05 0,16 0,07 0,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 73,20 86,20 27,91 2,66 22,78 1 19,5 -3,3 18,3
2017-05 25,13 7,17 67,70 4,08 1,31 29,04 21,80 28,04 54,40 87,71 5,12 3,28 2,50 0,84 0,27 0,18 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 63,90 84,10 24,59 10,59 23,25 2,1 25 -2,6 25,2
2017-06 3,11 7,81 89,09 5,72 2,62 44,38 21,01 26,24 53,69 91,21 2,66 3,73 1,58 0,36 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 40,10 82,20 23,38 14,19 22,40 3,5 24,9 -0,6 25,5
2017-07 0,00 7,03 92,97 7,18 3,78 53,14 0,00 23,00 53,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,10 23,04 16,79 21,92 4,9 24,4 1,4 25,6
2017-08 0,00 6,50 93,50 7,29 3,85 53,48 0,00 23,80 53,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,10 23,27 16,01 21,45 4,9 26,7 1,5 26,9
2017-09 30,27 7,55 62,17 5,24 2,60 26,88 20,28 25,46 53,32 97,94 0,03 0,01 1,26 0,41 0,02 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 47,20 90,00 24,65 11,02 22,32 3,1 23,1 0,1 26,1

Liitteenä graafit pumpun päässä olevasta 120 m kaivosta palaavista ja menevistä lämpötiloista pumpun käydessä sekä LJ-aikaisista taajuusalueista.

Edit: pari typoa otsikkoselitteistä
Edit2: Lisätty selitykseen kantadatasta lasketuista parametreistä
« Viimeksi muokattu: 02.10.17 - klo:16:45 kirjoittanut Kaltzu »
Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #3 : 14.11.17 - klo:23:00 »
Jatketaan monologia täällä. Viime syksynä jäi laitteen "alarekisteri" säätämättä, kun pääsin syventymään laitteen toimintaan ja optimointiin vasta viime vuoden marraskuussa. Nyt säädin oman käyrän käyttöön vakiokäyrän 7(-4) tilalle ja tästä tuli pyyntöön hiukan lisäystä näille leudoille 10...0 asteen keleille. Nyt lämmityskäyrä seuraavanlainen:

Koodia: [Valitse]
ultila Pyynti
15 22
10 25
5 28
0 31
-5 34
-10 37
-15 40
-20 43
-25 46
-30 48
-35 51
-40 53

Lisäksi autotallissa (~15 astetta) ja alakerrassa (~22 astetta) on lämpötilaa hiukan lisätty (termareilla vähemmän kuristeltu nyt näissä tiloissa). Takkaa ei polteltu, mutta saunottu entiseen tahtiin joka päivä. Näillä käyrän ja lämpötilojen muutoksilla näkyy hiukan vaikutusta olevan taajuuden käytökseen ja jos vertaa viime kevääseen, niin ei enää kierretä pelkästään "tyhjäkäynnillä" 20-25 Hz:n alueella. Toki syksy on eri aikaa kuin aurinkoinen kevät..

Eipä mitään dramaattista havaittavissa, mutta tottakai muutosten täytyykin jossain näkyä. Tässä vielä uudet datat lokakuulta ja päivitetyt kuvaajat.

Koodia: [Valitse]
Date LJ% KV% Lepot% Kerp_ka Kerm_ka ka, Hz LJ Hz LJ_Pyyn LJ_bt2 Pyynti ka_bt25 Maxbt25 KV Hz 20-25Hz 25-30Hz 30-35Hz 35-40Hz 40-45Hz 45-50Hz 50-55Hz 55-60Hz 60-65Hz 65-70Hz 70-75Hz 75-80Hz 80-85Hz 85-90Hz 90-95Hz -100Hz -105Hz -110Hz -115Hz -120Hz MaxLJHz MaxKVHz Ulkltla UltlMax UltlMin sisltl KerpMin KerpMax KermMin KermMax
2017-10 75,96 6,62 17,41 3,74 0,86 27,49 24,74 29,36 32,37 28,68 29,60 37,10 59,01 63,92 16,99 11,67 4,71 1,60 0,60 0,39 0,03 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 66,10 90,10 4,61 13,60 -4,40 21,95 1,7 17,3 -2,3 16,8

Lisätty myös SQL hakuseen ja taulukoihin mm. bt2 ja bt25 lämpötilat, koska itseäni kiinnostaa paljonko korkeampaa menovettä täytyy puskurille tehdä, kun pumppu käy matalilla kierroksilla. Hiukan ihmetyttää tuo bt25:n korkeampi keskiarvo kuin mitä lämmön jaon pyynti on, mutta tämä on suht marginaalista.

Edit: graafista jäänyt kaivon lämpötilat pois bt2 ja bt25 lisäyksen johdosta, nämä lisätty
Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 810
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #4 : 15.11.17 - klo:00:57 »
Aihe on mielenkiintoinen, mutta tuon datan mallinnus ja analysointi on yllättävän monimutkaista. Eikä pitkän aikavälin datojen vertailua auta yhtään se että mun
mittauksiin tuli taas parin tunnin aukko ja esim. sähkönkulutusta mittaavien laskurien lukemat kannassa nollaantui, koska naapurustossa tehtävän verkkoremontin
takia meiltä oli talosta sähköt poikki.

Tässä kuitenkin verrokkina oma lokakuu:
Koodia: [Valitse]
2017-10 LÄ=86,3%, KV=5,3%, Lepo=8,7%, käynnistyksiä 19kpl, sähköä 261kWh, Pyynti/ka=25.793, BT25/ka=25.795, BT2/ka=28.062, LÄ/f/ka=27Hz, KV/f/ka=54Hz
Tuossa näkyy kuinka paljon lämpöisempää vettä tehdään lämmitystilassa varaajaan BT2 vs. mitä lähtee lattiaan BT25, johtuen suoraan siitä ettei Nibe tee alle 4:n asteen
lauhdutindeltalla lämmintä ja toisaalta noilla keleillä ei lattiakierron delta ole kuin asteen-pari.
« Viimeksi muokattu: 15.11.17 - klo:08:31 kirjoittanut k113635 »
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #5 : 15.11.17 - klo:09:56 »
Aihe on mielenkiintoinen, mutta tuon datan mallinnus ja analysointi on yllättävän monimutkaista. Eikä pitkän aikavälin datojen vertailua auta yhtään se että mun
mittauksiin tuli taas parin tunnin aukko ja esim. sähkönkulutusta mittaavien laskurien lukemat kannassa nollaantui, koska naapurustossa tehtävän verkkoremontin
takia meiltä oli talosta sähköt poikki.

Tässä kuitenkin verrokkina oma lokakuu:
Koodia: [Valitse]
2017-10 LÄ=86,3%, KV=5,3%, Lepo=8,7%, käynnistyksiä 19kpl, sähköä 261kWh, Pyynti/ka=25.793, BT25/ka=25.795, BT2/ka=28.062, LÄ/f/ka=27Hz, KV/f/ka=54Hz
Tuossa näkyy kuinka paljon lämpöisempää vettä tehdään lämmitystilassa varaajaan BT2 vs. mitä lähtee lattiaan BT25, johtuen suoraan siitä ettei Nibe tee alle 4:n asteen
lauhdutindeltalla lämmintä ja toisaalta noilla keleillä ei lattiakierron delta ole kuin asteen-pari.

Itselläni myös aiheuttanut harmaita hiuksia mm. datan korruptoituminen ja muutama pumpun ylimääräinen käynnistyminen on tapahtunut täälläkin sähkökatkoista (mm. Kiira) johtuen. Näistä näkee pieniä vääristymiä ainakin tammikuun lukemissa ja nyt syyskuussa oli käytännössä parilta päivältä dataa korruptoitunut oikein urakalla. Jos ja kun olisi aikaa niin pitäisi tehdä softa, jolla saa datat parseteltua vakiomuotoon ja tehtyä datan oikeellisuuden tarkastelu samalla. Jää nähtäväksi milloin olisi aikaa taas ryhtyä koodaamaan.. Nyt vielä jaksan vielä manuaalisesti lukea datat kantaan ja pulauttamaan skriptillä parametrit ulos kuukausikohtaisesti.

Talojen ja lämmityskäytöksen eron näistä näkee oikein hienosti. Talon energiantarve/tuotetun energian luovutus/asumistavat ym. ovat määräävät tekijät mitä vasten invertteri tekee rakennuksen tarvitsemaa korvaavaa energiaa, tämä nyt tietysti päivän selvää. Ei väliä sillä onko patteri- vaiko lattialämmitystalo, niin talon tarvitsema pumpun veteen tuotettava energianmäärä määrää tarvittavan tehon ja sitten mm. virtausasetuksilla tätä saadaan kohteesta riippuen optimoitua.

Minulla patterilämmitystalossa on pääasissa 1-lehtisia heikommin energiaa luovuttavia pattereita, kuin taas verrokkina tässä lattialämmitys jossa ei tarvita lähellekkään niin suurta menoveden lämpötilaa ja energianluovutus on . Lisäksi sinulla on kyllä älykkäämpi lämmityksen puskurin lataus ja virtausasetukset ainakin astetta paria paremmin säädetty sekä tästä saadaan vielä suuresti tehoja käyttöveteen. Hienoa nähdä verrokkidataa, lisää näitä!

Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #6 : 03.12.17 - klo:00:00 »
Marraskuun datat ja keruun käytös kiinnostaa eniten ja lisätty myös lämmitystarveluvut. Näyttää verrattuna viime vuoteen olevan aivan samoissa Marraskuun osalta, mutta toki viime vuoden Marraskuu oli myös vähän kylmempi ja kaivo "tuoreempi". 2017-11 keruun lämpötiloja voi verrata myös 2017-4 LTL:en osalta, jotka  ovat lähellä toisiaan ja tuo viime Huhtikuun lukemat ovat sitten kaivon "rajun" talven rasituksen jälkeen  :D

No mitä tästä voi sanoa muuta kuin melko samoissa mennään. Huhtikuussa kaivon paluu asteen kymmenyksen lämpimämpi, mutta oli taas vähän enemmän lepoa kaivolla myös kun kevät lämmittää jo sisätiloja ja pumppu välillä on huilannut. Tämän huomaa sisälämpötiloista ja kun talon ikkunat ovat etelää kohden, niin toinen kerros kylpee auringonvalossa ja termarit sitten kuristavat pattereita -> Energiantarve pienenee. Termarit ovat pyritty säätämään s.e. termarit alkavat pistämään kiertoa kiinni 23 asteen kieppeillä, mutta vain about jotenkin noin kun normi mekaaniset Danfossit ovat kyseessä.

Eli kaivo on nyt ainakin palautunut yhdestä vuodesta jopa invertterin rasituksesta...

Koodia: [Valitse]
Date LTL LJ% KV% Lepot% Kerp_ka Kerm_ka ka, Hz LJ Hz LJ_Pyyn LJ_bt2 Pyynti ka bt25 Maxbt25 KV Hz 20-25Hz 25-30Hz 30-35Hz 35-40Hz 40-45Hz 45-50Hz 50-55Hz 55-60Hz 60-65Hz 65-70Hz 70-75Hz 75-80Hz 80-85Hz 85-90Hz 90-95Hz -100Hz -105Hz -110Hz -115Hz -120Hz MaxLJHz MaxKVHz Ultlka UltlMax UltlMin sisltla KerpMin KerpMax KermMin KermMax
2016-11 552,80 84,31 7,35 8,33 3,02 0,06 31,94 29,26 32,10 34,50 31,83 32,22 44,70 62,62 47,62 13,09 13,18 9,90 6,78 4,29 3,39 0,44 0,63 0,24 0,20 0,13 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 80,10 85,20 -0,65 7,30 -13,00 22,47 0,7 19,1 -2,6 15,6
2016-12 573,10 88,42 6,58 4,99 2,69 -0,30 31,92 29,53 32,59 34,69 32,44 32,67 44,80 64,15 44,85 14,25 13,63 12,29 7,58 4,40 1,94 0,33 0,19 0,28 0,03 0,08 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 83,20 86,20 -1,53 6,00 -13,30 22,43 0,3 19,3 -2,9 15,8
2017-01 635,60 90,95 6,75 2,30 2,23 -0,78 36,25 34,05 31,74 35,75 31,78 34,07 53,60 65,90 33,47 19,98 16,95 9,70 4,53 3,14 2,84 0,43 1,82 1,73 1,22 0,73 0,77 1,20 0,18 0,30 0,23 0,24 0,33 0,20 118,20 90,20 -4,41 2,20 -23,70 21,99 -1,5 14,8 -4,3 32,1
2017-02 587,60 89,33 7,19 3,48 2,31 -0,63 33,28 30,78 32,12 34,43 31,97 32,18 46,80 64,37 46,86 12,08 11,36 9,20 6,44 5,04 4,90 0,30 2,06 0,89 0,32 0,20 0,15 0,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 89,10 87,10 -3,52 5,70 -17,10 22,49 -0,2 16,7 -3,3 13,7
2017-03 525,70 83,59 6,67 9,74 2,87 0,04 27,17 24,43 29,66 32,03 29,45 29,83 38,60 61,53 71,03 12,01 6,92 5,40 2,63 1,01 0,82 0,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 55,30 85,10 0,34 7,50 -9,80 22,66 1,1 18,7 -2,1 17,4
2017-04 459,90 74,01 7,40 18,59 3,12 0,33 27,12 23,70 28,57 31,50 27,91 28,80 39,80 61,26 75,92 8,49 8,08 3,10 2,18 1,06 0,66 0,05 0,16 0,07 0,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 73,20 86,20 2,66 19,90 -7,00 22,78 1 19,5 -3,3 18,3
2017-05 211,50 25,13 7,17 67,70 4,08 1,31 29,04 21,80 28,04 31,31 24,59 27,28 35,90 54,40 87,71 5,12 3,28 2,50 0,84 0,27 0,18 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 63,90 84,10 10,59 28,70 -3,80 23,25 2,1 25 -2,6 25,2
2017-06 31,20 3,11 7,81 89,09 5,72 2,62 44,38 21,01 26,24 31,08 23,38 22,67 31,30 53,69 91,21 2,66 3,73 1,58 0,36 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 40,10 82,20 14,19 30,40 2,00 22,40 3,5 24,9 -0,6 25,5
2017-07 12,70 0,00 7,03 92,97 7,18 3,78 53,14 0,00 23,00 57,80 23,04 21,10 23,40 53,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,10 16,79 32,30 5,70 21,92 4,9 24,4 1,4 25,6
2017-08 34,00 0,00 6,50 93,50 7,29 3,85 53,48 0,00 23,80 57,80 23,27 21,24 23,70 53,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,10 16,01 28,80 4,10 21,45 4,9 26,7 1,5 26,9
2017-09 157,10 30,27 7,55 62,17 5,24 2,60 26,88 20,28 25,46 30,06 24,65 26,26 32,90 53,32 97,94 0,03 0,01 1,26 0,41 0,02 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 47,20 90,00 11,02 19,40 2,30 22,32 3,1 23,1 0,1 26,1
2017-10 392,50 75,96 6,62 17,41 3,74 0,86 27,49 24,74 29,36 32,37 28,68 29,60 37,10 59,01 63,92 16,99 11,67 4,71 1,60 0,60 0,39 0,03 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 66,10 90,10 4,61 13,60 -4,40 21,95 1,7 17,3 -2,3 16,8
2017-11 453,90 88,82 6,70 4,49 3,03 0,06 28,42 25,82 30,60 33,15 30,47 30,69 39,20 62,86 52,91 28,80 10,88 3,54 2,07 1,10 0,38 0,08 0,00 0,17 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 68,20 90,20 2,23 8,40 -6,50 21,84 0,9 19,2 -2,8 15,2

Perustaajuuskuvaaja päivitetty ja sievennetty kaivojen lämpötilat kuvaajassa.
Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 141
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #7 : 03.12.17 - klo:14:29 »
Jatketaan monologia täällä. Viime syksynä jäi laitteen "alarekisteri" säätämättä, kun pääsin syventymään laitteen toimintaan ja optimointiin vasta viime vuoden marraskuussa. Nyt säädin oman käyrän käyttöön vakiokäyrän 7(-4) tilalle ja tästä tuli pyyntöön hiukan lisäystä näille leudoille 10...0 asteen keleille. Nyt lämmityskäyrä seuraavanlainen:

Koodia: [Valitse]
ultila Pyynti
15 22
10 25
5 28
0 31
-5 34
-10 37
-15 40
-20 43
-25 46
-30 48
-35 51
-40 53

Lisäksi autotallissa (~15 astetta) ja alakerrassa (~22 astetta) on lämpötilaa hiukan lisätty (termareilla vähemmän kuristeltu nyt näissä tiloissa). Takkaa ei polteltu, mutta saunottu entiseen tahtiin joka päivä. Näillä käyrän ja lämpötilojen muutoksilla näkyy hiukan vaikutusta olevan taajuuden käytökseen ja jos vertaa viime kevääseen, niin ei enää kierretä pelkästään "tyhjäkäynnillä" 20-25 Hz:n alueella. Toki syksy on eri aikaa kuin aurinkoinen kevät..

Eipä mitään dramaattista havaittavissa, mutta tottakai muutosten täytyykin jossain näkyä. Tässä vielä uudet datat lokakuulta ja päivitetyt kuvaajat.

Koodia: [Valitse]
Date LJ% KV% Lepot% Kerp_ka Kerm_ka ka, Hz LJ Hz LJ_Pyyn LJ_bt2 Pyynti ka_bt25 Maxbt25 KV Hz 20-25Hz 25-30Hz 30-35Hz 35-40Hz 40-45Hz 45-50Hz 50-55Hz 55-60Hz 60-65Hz 65-70Hz 70-75Hz 75-80Hz 80-85Hz 85-90Hz 90-95Hz -100Hz -105Hz -110Hz -115Hz -120Hz MaxLJHz MaxKVHz Ulkltla UltlMax UltlMin sisltl KerpMin KerpMax KermMin KermMax
2017-10 75,96 6,62 17,41 3,74 0,86 27,49 24,74 29,36 32,37 28,68 29,60 37,10 59,01 63,92 16,99 11,67 4,71 1,60 0,60 0,39 0,03 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 66,10 90,10 4,61 13,60 -4,40 21,95 1,7 17,3 -2,3 16,8

Lisätty myös SQL hakuseen ja taulukoihin mm. bt2 ja bt25 lämpötilat, koska itseäni kiinnostaa paljonko korkeampaa menovettä täytyy puskurille tehdä, kun pumppu käy matalilla kierroksilla. Hiukan ihmetyttää tuo bt25:n korkeampi keskiarvo kuin mitä lämmön jaon pyynti on, mutta tämä on suht marginaalista.

Edit: graafista jäänyt kaivon lämpötilat pois bt2 ja bt25 lisäyksen johdosta, nämä lisätty

Varsin maltillinen patteritalon käyrä kyllä. Tuleekos sille nuo COP arvot jo lähelle 5:ttä. Mulla pyörii lämmitykselle 4,6 lattialämmitystalossa, jossa varaajan kirouksena tulee muutama aste ylilämpöä ja kaikki lämmitys on shuntattua. Tai oikeestaan tuo shunttaus tulee aurinkolämmön takia, eikä varaajan. Laitappa nuo saavutetut COP lukemat esille. Taitaa pyyhkiä pöytää patteritalo vertailussa.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m 17kW Viessmann 300 G+ 390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+ Aurinko

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #8 : 03.12.17 - klo:21:49 »
Varsin maltillinen patteritalon käyrä kyllä. Tuleekos sille nuo COP arvot jo lähelle 5:ttä. Mulla pyörii lämmitykselle 4,6 lattialämmitystalossa, jossa varaajan kirouksena tulee muutama aste ylilämpöä ja kaikki lämmitys on shuntattua. Tai oikeestaan tuo shunttaus tulee aurinkolämmön takia, eikä varaajan. Laitappa nuo saavutetut COP lukemat esille. Taitaa pyyhkiä pöytää patteritalo vertailussa.

Näin olen ajatellut itsekkin tuon käyrän osalta lisäksi kun patterit ovat suurimmaksi osaksi H10-mallin levyjä. Patterit ovat suuria (pääasiassa 140x50 ja 160x50 [cm] kokoisia), joilla varmasti kompensoidaan vähän.

Fraatti oli joskus laittanut tuollaisen lineaariestimaattorin pumpun ilmoitetuille COPeille menoveden ja liuoksen lämpötilojen funktiona.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5990.msg73846#msg73846

Toisella koneella olen laskenut ilmoitetun skaalat auki käyttäen tuota tuolle 1255-6 Nibelle ja laitan sen huomenna tänne mukaan. Hain koko vuoden datat ja katsoin BT2:n keskiarvon lämmitystilassa ja tämä oli abouttiarallaa 33 astetta (32.87) kaiken datan normeerauksen jälkeen (ei kannata vaihtaa logituksissa aikaväliä vaan pitää vakio 1 min aina päällä...).

Keruun paluulämpötila samalla ajalla oli n. 3 astetta ja kun Nibe on ilmoittanut 0/35 lämpötiloille 4.72 COPiksi, niin kyllähän noihin lukuihin skaalattuna (3/33 vs 0/35) COPin pitäisi sitten 5:lla alkaa. Lisäksi nämä Niben COPpelot ovat ilmoitettu nimellisteholla eli @ 50 Hz, kun pumppu jyllää paljon pienemmillä kierroksilla näin keskimäärin. Tällä ei nyt järisyttävää vaikutusta ole

Nämä nyt ovat vain ilmoitettuja lukemia, mutta siellä päin. Itselläni ei valitettavasti vieläkään ole omaa kWh-mittaria pumpulla ja lisäksi tuon Niben omaan BF1 virtausmittarin lukemiin en luota hirveästi. Kuitenkin patteritalossa jos päästään yli 4 COP lukemille, niin ei hävetä ja jos vielä lähempänä 5:sta niin ei tässä kannata harmitella eikä pattereita päivitellä enempää tehokkaampiin Purmoihin. Rumathan nuo isot levyt ovat..

Toki sitten jos tuohon pumppuun iskee joku invertteripuolen aiheuttama vika ja maksumieheksi joutuu, niin ei COPit paljoa lohduta. Mutta on kyllä suorituskykyinen laite tämä pikku invertteri Nibe.

Olitko ajatellut, että ilmottaisin nuo COPit jotain toista kautta laskettuna/johdettuna?

Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 141
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #9 : 04.12.17 - klo:02:41 »
No mä vain ajattelin, että onko sulla tuossa koneessa mitään datan perkauspuolta, joka syöttää suoraan  COP arvoja ulos. Laskee vaikka tehtyjä tehoja ja ilmoittaa käytettyjä. En muista oliko täällä joku logintutkija ohjelma, josta näkyy vähän kaikkea.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m 17kW Viessmann 300 G+ 390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+ Aurinko

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 832
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #10 : 04.12.17 - klo:06:54 »
...... En muista oliko täällä joku logintutkija ohjelma, josta näkyy vähän kaikkea.

Joo, on Timo Karhun tekemä mainio logintutkija.

Tässä COP kuukausiresoluutiolla, excel grafiikalla ryyditettynä,
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. SW:7740R4. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #11 : 04.12.17 - klo:11:22 »
Joo tuolla Logintutkijalla teen tuon kannan josta perkaan nuo datat SQL/haulla ulos. Tuo Karhun logintutkija antaa realistisempia COP-lukuja kuin tuo lineaariaproksimaatio, jonka tähän laitan liitteeksi. Tuolla saadaan 33 asteen menovedellä +2 asteen keruulla 5.31 COPiksi.

Marraskuun lämmityksen COP Timo Karhun lukijalla oli 5.1. Logintutkijassa COP lasketaan toteutuneista menovesien, höyrystimen, lauhduttimen ja keruun lämpötiloista, näiden deltoista suhteutettuna mitattuun (valmistajan ilmoittamaan) COPiin (kaava liitteenä). Tämä tarkkuus on varmasti lähellä totuutta. Täytyy lisätä tuo laskenta tuonne omaan kantahakuun mukaan, niin saan tämän ulos automaagisesti kuukausittain.

Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #12 : 04.12.17 - klo:11:24 »
Ja tässä Laskentakaava ja Timo Karhun Logintutkijan antama pulautus Marraskuun datasta, jonka luomaa kantadataa käytän noissa omissa analyyseissä.
Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 141
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #13 : 04.12.17 - klo:11:38 »
Kyllähän tuo melkein mykäksi vetää ja vielä patteritalossa. Onneksi olkoon erinomaisesta lämmitysjärjestelmästä.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m 17kW Viessmann 300 G+ 390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+ Aurinko

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 553
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #14 : 04.12.17 - klo:22:26 »
Kaava taisi olla rak mksta. En muista ottaako tuo kiertovesipumppuja huomioon tai onko kukaan tutkinut onko tuo hehtaarilla. Muistelisin että antaa varsin hyviä arvoja.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #15 : 05.12.17 - klo:00:06 »
Niinpä niin, termarit on aivan turhat :D En tarkoittanut kaitsua, vaan yleensä kun täällä kehoitetaan
poistamaan termostaatit saadakseen mahdollisimman viileetä vettä lämmitysjärjestelmään.
Mikä kaitsulla oli kulutus ennen mlp:tä?

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #16 : 05.12.17 - klo:00:29 »
Niinpä niin, termarit on aivan turhat :D
Mikä kaitsulla oli kulutus ennen mlp:tä?
Aiemmilla asukeilla  yli 15 MWh plus takkaa oli talvisin polteltu joka toinen päivä. Tällaisen arvion saimme kun talokaupat tehtiin. Itse kerettiin asua talossa vain yksi talvi ennen maalämmön asennusta ja tällöin esim. Tammikuussa meni suoralla sähköllä n. 1900 kWh ja takoissa loimusi usein tuli.. Siksi suora vertailu mahdotonta tehdä.
Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #17 : 05.12.17 - klo:00:44 »
Aiemmilla asukeilla  yli 15 MWh plus takkaa oli talvisin polteltu joka toinen päivä. Tällaisen arvion saimme kun talokaupat tehtiin. Itse kerettiin asua talossa vain yksi talvi ennen maalämmön asennusta ja tällöin esim. Tammikuussa meni suoralla sähköllä n. 1900 kWh ja takoissa loimusi usein tuli.. Siksi suora vertailu mahdotonta tehdä.
Kiitos. Meillä oli entinen talo Raaseporissa ja neliöitä 120 suoralla sähköllä vm 87.
Kulutus poikamiehenä 12000kwh ja perheen kanssa noin 17500kwh vuosi.
Takka oli joku valurauta 150kg jota polttelin poikamiehenä päivittäin.
Pahimmat kulutukset oli jotain 100kwh vrk.
Hienosti pelaa tuo pikku inventteri termareilla :)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #18 : 05.12.17 - klo:00:56 »
Olisi hienoa jos k113536 ja sinä voisitte tehdä vertailun kun lämmityslitkun ero on kumminkin noin 5C.

Poissa Mettis

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 208
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #19 : 06.12.17 - klo:19:31 »
Jatketaan monologia täällä. Viime syksynä jäi laitteen "alarekisteri" säätämättä, kun pääsin syventymään laitteen toimintaan ja optimointiin vasta viime vuoden marraskuussa. Nyt säädin oman käyrän käyttöön vakiokäyrän 7(-4) tilalle ja tästä tuli pyyntöön hiukan lisäystä näille leudoille 10...0 asteen keleille. Nyt lämmityskäyrä seuraavanlainen:

Koodia: [Valitse]
ultila Pyynti
15 22
10 25
5 28
0 31
-5 34
-10 37
-15 40
-20 43
-25 46
-30 48
-35 51
-40 53

Lisäksi autotallissa (~15 astetta) ja alakerrassa (~22 astetta) on lämpötilaa hiukan lisätty (termareilla vähemmän kuristeltu nyt näissä tiloissa). Takkaa ei polteltu, mutta saunottu entiseen tahtiin joka päivä. Näillä käyrän ja lämpötilojen muutoksilla näkyy hiukan vaikutusta olevan taajuuden käytökseen ja jos vertaa viime kevääseen, niin ei enää kierretä pelkästään "tyhjäkäynnillä" 20-25 Hz:n alueella. Toki syksy on eri aikaa kuin aurinkoinen kevät..

Eipä mitään dramaattista havaittavissa, mutta tottakai muutosten täytyykin jossain näkyä. Tässä vielä uudet datat lokakuulta ja päivitetyt kuvaajat.

Koodia: [Valitse]
Date LJ% KV% Lepot% Kerp_ka Kerm_ka ka, Hz LJ Hz LJ_Pyyn LJ_bt2 Pyynti ka_bt25 Maxbt25 KV Hz 20-25Hz 25-30Hz 30-35Hz 35-40Hz 40-45Hz 45-50Hz 50-55Hz 55-60Hz 60-65Hz 65-70Hz 70-75Hz 75-80Hz 80-85Hz 85-90Hz 90-95Hz -100Hz -105Hz -110Hz -115Hz -120Hz MaxLJHz MaxKVHz Ulkltla UltlMax UltlMin sisltl KerpMin KerpMax KermMin KermMax
2017-10 75,96 6,62 17,41 3,74 0,86 27,49 24,74 29,36 32,37 28,68 29,60 37,10 59,01 63,92 16,99 11,67 4,71 1,60 0,60 0,39 0,03 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 66,10 90,10 4,61 13,60 -4,40 21,95 1,7 17,3 -2,3 16,8

Lisätty myös SQL hakuseen ja taulukoihin mm. bt2 ja bt25 lämpötilat, koska itseäni kiinnostaa paljonko korkeampaa menovettä täytyy puskurille tehdä, kun pumppu käy matalilla kierroksilla. Hiukan ihmetyttää tuo bt25:n korkeampi keskiarvo kuin mitä lämmön jaon pyynti on, mutta tämä on suht marginaalista.

Edit: graafista jäänyt kaivon lämpötilat pois bt2 ja bt25 lisäyksen johdosta, nämä lisätty

Meillä uudet paksummat patterit ja vähän vastaavanlainen käyrä.
Tosin talo täällä Pohjoisemmassa. Kyllähän noilla uusilla pattereilla oli todella iso merkitys lämmitykseen. Vielä kun olisi muutamaan isoon tilaan älynnyt laittaa paksumman ja isomman vielä niin pystyis käyrää vielä laskemaan. No näillä mennään :)

Ja ei termareita käytössä ;D

Lämpötila   Pyynti
15                 23
10                 27
5                   29
0                   32
-5                  33
-10                34,5
-15                35,5
-20                38
-25                39,5
-30                42
-35                44
Oulu, Tasakattoinen 1krs OKT 170m2, rv 1970, patterilämmitys ja pesuhuoneessa lisäksi lattiassa kaapeli.
IVT Premiumline Hq C10, 100l puskuri ja kaivo akt 188m.

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #20 : 06.12.17 - klo:22:38 »
Meillä uudet paksummat patterit ja vähän vastaavanlainen käyrä.
Tosin talo täällä Pohjoisemmassa. Kyllähän noilla uusilla pattereilla oli todella iso merkitys lämmitykseen. Vielä kun olisi muutamaan isoon tilaan älynnyt laittaa paksumman ja isomman vielä niin pystyis käyrää vielä laskemaan. No näillä mennään :)

Ja ei termareita käytössä ;D

Lämpötila   Pyynti
15                 23
10                 27
5                   29
0                   32
-5                  33
-10                34,5
-15                35,5
-20                38
-25                39,5
-30                42
-35                44

Kyllä olisi komeeta mennä tuolla käyrällä. Saneerauskohteissa saa kyllä nykyisillä pattereilla ihan kivasti lämmityksen COPpia ylös. KAIVOT vaan kannattaa mitoittaa suoraan näissäkin jo lattialämmityksen tasolle :)

Meillä termarit juurikin siksi, että aurinkoisilla keleillä sisälle tulvii energiaa ja pattereilta on parempi tällöin pienentää kiertoa. Olihan se aluksi kikkailua termarien kanssa, mutta oikean käyrän/pyynnin sekä virtausten löydyttyä termarit sitten säädetty astumaan peliin siellä 23 asteen tiennoilla. Varmasti rajoittaa siellä täällä virtausta jo aiemminkin, mutta yritetty ainakin pelata tuon kanssa kohdilleen. Optimaalisin olisi ilman, mutta invertterin kanssa toimii kun tarpeen muuttuessa masiina työstää taajuutta pienemmälle. Tämän huomaa kirkkailla pakkaspäivillä auringon tulviessa sisälle kompura kiertää (yhtä kylmää) yöhön verrattuna pienemmillä kierroksilla. Ja taas pennejä säästyy :D Kylläpä on pihimies. Termarithan eivät muutenkaan olleet ilmaisia (uusin kaikki maalämmön laiton yhteydessä) joten takaisinmaksua ei tule ikinä näille hankittua... Pitäisiköhän vaan repiä mäkeen nuo, no ei nyt sentään  ;D

Tietenkään turhaa pätkimistä termareista ei saa aiheutua, joten aina varmempaa on pitää pääasiassa kierto täysin auki ja rajoittaa esim. vain makkareissa. 
Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa Mettis

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 208
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #21 : 06.12.17 - klo:23:05 »
Kyllä olisi komeeta mennä tuolla käyrällä. Saneerauskohteissa saa kyllä nykyisillä pattereilla ihan kivasti lämmityksen COPpia ylös. KAIVOT vaan kannattaa mitoittaa suoraan näissäkin jo lattialämmityksen tasolle :)

Meillä termarit juurikin siksi, että aurinkoisilla keleillä sisälle tulvii energiaa ja pattereilta on parempi tällöin pienentää kiertoa. Olihan se aluksi kikkailua termarien kanssa, mutta oikean käyrän/pyynnin sekä virtausten löydyttyä termarit sitten säädetty astumaan peliin siellä 23 asteen tiennoilla. Varmasti rajoittaa siellä täällä virtausta jo aiemminkin, mutta yritetty ainakin pelata tuon kanssa kohdilleen. Optimaalisin olisi ilman, mutta invertterin kanssa toimii kun tarpeen muuttuessa masiina työstää taajuutta pienemmälle. Tämän huomaa kirkkailla pakkaspäivillä auringon tulviessa sisälle kompura kiertää (yhtä kylmää) yöhön verrattuna pienemmillä kierroksilla. Ja taas pennejä säästyy :D Kylläpä on pihimies. Termarithan eivät muutenkaan olleet ilmaisia (uusin kaikki maalämmön laiton yhteydessä) joten takaisinmaksua ei tule ikinä näille hankittua... Pitäisiköhän vaan repiä mäkeen nuo, no ei nyt sentään  ;D

Tietenkään turhaa pätkimistä termareista ei saa aiheutua, joten aina varmempaa on pitää pääasiassa kierto täysin auki ja rajoittaa esim. vain makkareissa.

Eipä vaan älynny tuosta kaivon mitoituksesta mitää silloin näitä vehkeitä hankkiessa. Luulin sitä paitsi ensin, että kaivo kuormittuu vähemmän, kun pattereille menee viileämpää vettä :D
Kyllä tuo meidän kaivo aika lujille joutuu..

Joo siis on täällä meilläkin kevät auringolla on laitettava termareita kehiin tiettyihin huoneisiin, laitan ne kans siihe 23 ja näin talvella meidän omassa makuuhuoneessa on vaan termari, kun tykätää nukkua viileässä muuten lämpökäyrä hoitaa.

Sinäänsä lämpötila on aika tasainen joten pattereiden uusinta meni aika hyvin, kun pumpun omalla lämpökäyrällä pysyy paria huonetta lukuunottamatta tasainen lämpö, tosin näissä huoneissa syytän jälkikäteen uusittua liian pientä patterilinjastoa, kun niihin ei saa riittävää kiertoa.
Me uusittiin kans kaikki termarit patterirempan yhteydessä ja nyt eivät ole sitten käytössä. Meni sitten sinneki muutama satku aivan hukkaan.. ::)
Tosin tähän vaikutti se, että kaikki putkimiehet jotka täällä on touhunnu, myös pumpun asentaja sanoi, että vaikka sulla kuinka on maalämpö termareita pitää käyttää..

Joku joka näitä lukee ja miettii pattereiden uusintaa niin laita vaan niin paksuja ja isoja kuin silmä kestää, ainakin isoihin tiloihin, niillä saa merkittävän hyödyn!
Oulu, Tasakattoinen 1krs OKT 170m2, rv 1970, patterilämmitys ja pesuhuoneessa lisäksi lattiassa kaapeli.
IVT Premiumline Hq C10, 100l puskuri ja kaivo akt 188m.

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 810
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #22 : 09.12.17 - klo:12:10 »
Olisi hienoa jos k113536 ja sinä voisitte tehdä vertailun kun lämmityslitkun ero on kumminkin noin 5C.
esim. Tammikuussa meni suoralla sähköllä n. 1900 kWh ja takoissa loimusi usein tuli.. Siksi suora vertailu mahdotonta tehdä.
Mielelläni tarjoan dataa vertailtavaksi, vaikka on viime aikoina tullut aika vähän käytettyä aikaa maalämmityksen parissa, siksi huolettomasti on vehkeet toimineet.

Yksi hankaloittava tekijä mun ja Kaltzn systeemien vertailussa on se että arvioisin meillä tuotettavan/käytettävän vähintään tuplasti enemmän lämmitysenergiaa vuodessa
ja samoin meidän suurempi hupisähkön kulutus valuu COP:illä yksi lämmitykseen.

Mutta yksi kuvaaja joka ei paljoa valehtele voisi olla tällainen. Palkkien kokonaiskorkeus on suoraan sähkölaitokselta eli tammikuun sähkönkulutus kokonaisuudessaan.
Nibe tuli taloon kesällä 2015.

Olen siihen yrittänyt arpoa hupisähkön osuutta, 16-17 on mitattuja, mutta sitä aiemmat ovat arvioituja (KESKIARVO(mitattu-16 ; mitattu-17) +10%).

Jotta kuvaajasta saisi oikeamman käsityksen, niin arvot pitäisi jotenkin suhtetuttaa Lämmitystarvelukuihin, mutta silloin hupisähkön osuuden arvion virhe kasvaisi vielä isommaksi...

edit.
Pyörittelin hieman LTL skaalattuja keskiarvoja ja näyttäis että sähköaikaan meni n. 2600kWh lämmitykseen keskiarvokeleillä ja mlp-aikaan n. 500kWh. Tuosta tulisi liian hyvä
hyötysuhde ollakseen totta joka selittyy sillä että samana kesänä kun tuli MLP vaihtui myös IV-kone paremman hyötysuhteen omaavaksi, jolloin lämmitysenergian kulutus laski.
Mutta vetämällä 2.5 vuoden mittaukset yhteen niin miltä kantilta tahansa katsottuna näyttää ettei Niben esitteiden vuosihyötysuhdelupaus yli 5:stä ole ainakaan yltiöpositiivinen,
näin siis lattialämmitystalossa kv-esilämmityksen kanssa.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #23 : 11.12.17 - klo:19:08 »
Tässä kaikki sähkönkulutus siltä ajalta, kun ollaan täällä asuttu. Tässä kun yrittää verrata maalämpöä vs. suoralla sähköllä lämmittämiseen, niin saan tähän monta hankaloittavaa tekijää.

Suoralla sähköllä kovimmilla pakkasilla esim. Tammi/Helmikuu 2016 takkoja on polteltu lähes päivittäin ja alakerrassa lämpö tehty puhtaasti takalla (vanha kunnon massiivileivinuuni), jolla alakerta pysyy pari päivää yli 20 asteen jos termarit ovat kiinni. Lisäksi vaimolta tuli hyvä muistutus siitä, että silloin pidettiin yläkerrassakin huonelämpöjä max. 21 asteessa ja hän ei siitä yhtään tykännyt. Toki takan vieressä oli lämmin OH:ssa ja keittiössä, mutta makuuhuoneissa lämpötilat pyörivät varmasti alle 20 asteen.

Nykyisin lämmöt pyörivät joka huoneessa 22 asteen molemmin puolin ja takkoja ei lämmitellä. Nyt syksyllä olen kerran riipaissut tunnelmatulet yläkerran takkaan ja alakerran takkaa ei olla lämmitetty kertaakaan.

Näin suoraa verrokkia esim. Tammikuu 2016 vs Tammikuu 2017 ei voi oikein tehdä. Hupisähköä edelleen meillä menee vähän, mutta menee kilowatteja vähän myös maalämpöpumpulle. Olin ennenkin jakanut tämä taulukon johonkin palstalle, mutta tässä tämä vielä tänne puhtaina lukuina vertailupohjaa

kk/vvvv     Kok.sähköLTL         OEK      Info
11/2015791,19395,4010,95
12/20151169,90477,6013,40
01/20161917,08858,7012,22
02/20161352,07524,3014,11
03/20161214,92537,8012,36
04/2016774,80385,7010,99
05/2016627,3729,70115,58
06/2016535,4732,7089,599
07/2016597,80000
08/2016446,645,90414,21Nibe käyttövesi vastuksella
09/2016373,8999,1020,64Nibe Maalämpö käytössä 24/8/2016
10/2016495,25403,006,72Nibe asetusten hakua
11/2016650,45552,806,44Nibe asetusten hakua
12/2016637,52573,106,09Käyrä 7(-3)
01/2017670,11635,605,77Käyrä 7(-4) UKV100 + GFOSS balanssissa
02/2017584,24587,605,44
03/2017529,85525,705,51
04/2017482,96459,905,75
05/2017362,96211,509,39
06/2017299,4831,2000
07/2017303,7912,7000
08/2017317,3434,0000
09/2017359,12157,1012,51Oma käyrä käytössä
10/2017497,81392,506,94
11/2017592,06453,907,14

editoitu taulukon lämmöntarveluvut 2017 loppuvuodelle oikein.
Editointi2 Lisätty Syys-, Loka- ja Marraskuun sähkönkulutukset, LTL:t ja OEK (laskettu aina koko sähkönkulutuksesta)
« Viimeksi muokattu: 12.12.17 - klo:15:00 kirjoittanut Kaltzu »
Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #24 : 03.01.18 - klo:00:09 »
Gregoriaaninen kalenterivuosi 2017 takana ja on nyt yhteenvedon aika:
kk/vvvv     Kok.sähköLTL         OEK      Info
01/2017670,11635,605,77Käyrä 7(-4) UKV100 + GFOSS balanssissa
02/2017584,24587,605,44
03/2017529,85525,705,51
04/2017482,96459,905,75
05/2017362,96211,509,39
06/2017299,4831,2000
07/2017303,7912,7000
08/2017317,3434,0000
09/2017359,12157,1012,51Oma käyrä käytössä
10/2017497,81392,506,94
11/2017592,06453,907,141 takan lämmitys
12/2017693,85530,807,151 leivinuunin lämmitys

Nyt loppuvuodesta ei takkoja olla liiemmin polteltu ja jouluna kinkku tuli leivinuunissa paisteltua, kun taas alkuvuotena tuli takkoja enemmän lämmiteltyä. Vaikutus näkyy varmaasti noissa talolle lasketuista OEK:sta ja pumpun taajuuksista jne. Varmaan tulee pakkasilla jatkossakin polteltua, mutta nyt oli pakko saada referenssiä. Tykkään tulta tuijjotella ja rätinää kuunnella ja tuleepahan nuohoojallekkin töitä... Nyt on vaan laiskistunut ja hakenut ultimate käyrää talolle.

Vuosi 2017 kokonaisuudessaan sähkölaitoksen mukaan LTL 4032,5 ja tot. sähkönkulutus 5693,57 kWh.

Huomasin muuten selkeän parannuksen tuolle BF1 energiamittarin tarkkuudelle päivityksen jälkeen. Virtauslukemat eivät enää mystisesti välillä katkea (näytä logeissa 0 l/min) kuten ennen ja energialukemat kuukaudelle ainakin enemmän sinne päin. Virtausanturilta tulee jatkuvia virtauslukemia nyt, kun taas viime talvena välillä virtaus meni 0:aan pumpun ollessa käynnissä ja tämä tallentui myös logeihin -> vääristi energialukemia. Syy tälle tuntematon, mutta on nyt loppunut viimeisimmä SW revision päivityksen myötä.

Joulukuu 2017 Niben BF1:ltä katsottuna (tallentuu nykyisin logeihin mukaan):
Käyttöveteen vain kompressori = 27402-25821 = 158.1 kWh
Käyttöveteen mukaan lukien lisäys = 29079-27497 = 158.2 kWh (eli huimat 0.1 kWh legionellatapon lopun vastusten välähdyksistä)
Lämmitys vain kompressori = 95716-81937 = 1377.9 kWh

Eli eipä lämpöä nyt mahdottomasti talolle tarvita BF1:n mukaan, mutta alkaa olla uskottavampia lukemia softapäivityksen jälkeen.

Jouluna tuli 4 sähkökatkoa 3 tunnin sisään 23-24.12 yöllä ja näiden aiheuttamien pumpun käynnistysten lisäksi oli kaksi stoppia legionellatappojen lopuksi eli 6 käynnistystä joulukuussa. Muuten laite jauhanut yhtäjaksoisesti.

Lukemia:
Koodia: [Valitse]
Date LTL LJ% KV% Lepot% Kerp_ka Kerm_ka ka, Hz LJ Hz LJ_Pyyn LJ_bt2 Pyynti ka bt25 Maxbt25 KV Hz 20-25Hz 25-30Hz 30-35Hz 35-40Hz 40-45Hz 45-50Hz 50-55Hz 55-60Hz 60-65Hz 65-70Hz 70-75Hz 75-80Hz 80-85Hz 85-90Hz 90-95Hz -100Hz -105Hz -110Hz -115Hz -120Hz MaxLJHz MaxKVHz Ultlka UltlMax UltlMin sisltla KerpMin KerpMax KermMin KermMax
2016-11 552,80 84,31 7,35 8,33 3,02 0,06 31,94 29,26 32,10 34,50 31,83 32,22 44,70 62,62 47,62 13,09 13,18 9,90 6,78 4,29 3,39 0,44 0,63 0,24 0,20 0,13 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 80,10 85,20 -0,65 7,30 -13,00 22,47 0,7 19,1 -2,6 15,6
2016-12 573,10 88,42 6,58 4,99 2,69 -0,30 31,92 29,53 32,59 34,69 32,44 32,67 44,80 64,15 44,85 14,25 13,63 12,29 7,58 4,40 1,94 0,33 0,19 0,28 0,03 0,08 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 83,20 86,20 -1,53 6,00 -13,30 22,43 0,3 19,3 -2,9 15,8
2017-01 635,60 90,95 6,75 2,30 2,23 -0,78 36,25 34,05 31,74 35,75 31,78 34,07 53,60 65,90 33,47 19,98 16,95 9,70 4,53 3,14 2,84 0,43 1,82 1,73 1,22 0,73 0,77 1,20 0,18 0,30 0,23 0,24 0,33 0,20 118,20 90,20 -4,41 2,20 -23,70 21,99 -1,5 14,8 -4,3 32,1
2017-02 587,60 89,33 7,19 3,48 2,31 -0,63 33,28 30,78 32,12 34,43 31,97 32,18 46,80 64,37 46,86 12,08 11,36 9,20 6,44 5,04 4,90 0,30 2,06 0,89 0,32 0,20 0,15 0,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 89,10 87,10 -3,52 5,70 -17,10 22,49 -0,2 16,7 -3,3 13,7
2017-03 525,70 83,59 6,67 9,74 2,87 0,04 27,17 24,43 29,66 32,03 29,45 29,83 38,60 61,53 71,03 12,01 6,92 5,40 2,63 1,01 0,82 0,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 55,30 85,10 0,34 7,50 -9,80 22,66 1,1 18,7 -2,1 17,4
2017-04 459,90 74,01 7,40 18,59 3,12 0,33 27,12 23,70 28,57 31,50 27,91 28,80 39,80 61,26 75,92 8,49 8,08 3,10 2,18 1,06 0,66 0,05 0,16 0,07 0,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 73,20 86,20 2,66 19,90 -7,00 22,78 1 19,5 -3,3 18,3
2017-05 211,50 25,13 7,17 67,70 4,08 1,31 29,04 21,80 28,04 31,31 24,59 27,28 35,90 54,40 87,71 5,12 3,28 2,50 0,84 0,27 0,18 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 63,90 84,10 10,59 28,70 -3,80 23,25 2,1 25 -2,6 25,2
2017-06 31,20 3,11 7,81 89,09 5,72 2,62 44,38 21,01 26,24 31,08 23,38 22,67 31,30 53,69 91,21 2,66 3,73 1,58 0,36 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 40,10 82,20 14,19 30,40 2,00 22,40 3,5 24,9 -0,6 25,5
2017-07 12,70 0,00 7,03 92,97 7,18 3,78 53,14 0,00 23,00 57,80 23,04 21,10 23,40 53,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,10 16,79 32,30 5,70 21,92 4,9 24,4 1,4 25,6
2017-08 34,00 0,00 6,50 93,50 7,29 3,85 53,48 0,00 23,80 57,80 23,27 21,24 23,70 53,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,10 16,01 28,80 4,10 21,45 4,9 26,7 1,5 26,9
2017-09 157,10 30,27 7,55 62,17 5,24 2,60 26,88 20,28 25,46 30,06 24,65 26,26 32,90 53,32 97,94 0,03 0,01 1,26 0,41 0,02 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 47,20 90,00 11,02 19,40 2,30 22,32 3,1 23,1 0,1 26,1
2017-10 392,50 75,96 6,62 17,41 3,74 0,86 27,49 24,74 29,36 32,37 28,68 29,60 37,10 59,01 63,92 16,99 11,67 4,71 1,60 0,60 0,39 0,03 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 66,10 90,10 4,61 13,60 -4,40 21,95 1,7 17,3 -2,3 16,8
2017-11 453,90 88,82 6,70 4,49 3,03 0,06 28,42 25,82 30,60 33,15 30,47 30,69 39,20 62,86 52,91 28,80 10,88 3,54 2,07 1,10 0,38 0,08 0,00 0,17 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 68,20 90,20 2,23 8,40 -6,50 21,84 0,9 19,2 -2,8 15,2
2017-12 530,80 93,87 6,00 0,13 2,31 -0,84 33,00 31,03 31,88 34,14 31,87 31,87 37,70 63,85 13,96 35,41 31,33 11,96 4,35 1,61 1,28 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 66,90 90,10 0,16 4,50 -7,20 22,14 0,6 6,2 -2,3 5,3

Nyt vain odotellaan niitä vuoden 2018 pakkasia alkaviksi täällä etelässäkin.
Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 810
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #25 : 04.01.18 - klo:23:10 »
Vuosi 2017 kokonaisuudessaan sähkölaitoksen mukaan LTL 4032,5 ja tot. sähkönkulutus 5693,57 kWh.
...
Joulukuu 2017 Niben BF1:ltä katsottuna (tallentuu nykyisin logeihin mukaan):
Käyttöveteen vain kompressori = 27402-25821 = 158.1 kWh
Käyttöveteen mukaan lukien lisäys = 29079-27497 = 158.2 kWh (eli huimat 0.1 kWh legionellatapon lopun vastusten välähdyksistä)
Lämmitys vain kompressori = 95716-81937 = 1377.9 kWh

Eli eipä lämpöä nyt mahdottomasti talolle tarvita BF1:n mukaan, mutta alkaa olla uskottavampia lukemia softapäivityksen jälkeen.
Täällä oli ilmatieteenlaitoksen LTL vuodelle 2017 4132 ja sähköä meni kokonaisuudessaan 8488kWh, ei ole ollut ikävä sähköajan +24MWh vuosia.

Nythän tuotetut energiat näyttävät teillä huomattavasti järkevimmiltä. Omassa pumpussani ei valitettavasti BF1 virtausmittaria ole, joten saan vain lämmitykseen tuotetun energian mitattua tarkasti ulkoisella virtausmittarilla, mutta silti lukemat kertovat eroista kohteissa ja asukkaissa.

Meillä tuotettiin lämmitystilassa energiaa joulukuussa 1738,8kWh ja käyttöveteen 172,5kWh. Mutta koska käytössä on KV-esilämmitys, jolloin kunnan 4-asteinen vesi lämpiää lämmitysvedellä n. 26-asteiseksi ja käyttövesitilassa vasta lopulliseen ehkä n. 48-asteeseen niin lämmitysenergiasta pitää poistaa esilämmityksen osuus:
4->26 esilämmitys 22-astetta ja 26->48 loppulämmitys 22-astetta, joten noihin meni yhtä paljon energiaa
->
Lämmitykseen tarvittiin siis vain 1738,8kWh - 172,5kWh -> 1566,3kWh (1 krt takassa pieni pesällinen)
mutta käyttöveteen menikin hulppeat 2 x 172,5 -> 345kWh

Sanoitte saunovanne päivittäin, sattuuko saunan pesuvedet lämpiämään kiukaan yhteydessä puilla? Noin muutoin
en äkkiä keksi miten ero voi olla noin suuri. Olen vuosien hiljaisella asian esilletuomisella saanut taloutemme
vuosittaisen vedenkulutuksen tippumaan yli 200m3:sta nykyiseen n. 130 kuutioon, mutta tästä vielä puolittaminen
tuntuisi käytännössä mahdottomalta.

Lämmitysenergian tuotot ovat sen verran lähellä tosiamme, että olisi erittäin mielenkiintoista tietää paljonko teillä on pumpun tarkka sähkönkulutus. Täällä tarvittiin tuon 1566,3+345kWh:n tuottamiseen 379kWh ostosähköä, joten vielä ollaan vitosen paremmalla puolella hyötysuhteen osalta, tammikuussa sitte taidetaankin jäädä alle, jos ne pakkaset nyt tulee.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #26 : 05.01.18 - klo:11:35 »
Täällä oli ilmatieteenlaitoksen LTL vuodelle 2017 4132 ja sähköä meni kokonaisuudessaan 8488kWh, ei ole ollut ikävä sähköajan +24MWh vuosia.

Nythän tuotetut energiat näyttävät teillä huomattavasti järkevimmiltä. Omassa pumpussani ei valitettavasti BF1 virtausmittaria ole, joten saan vain lämmitykseen tuotetun energian mitattua tarkasti ulkoisella virtausmittarilla, mutta silti lukemat kertovat eroista kohteissa ja asukkaissa.

Meillä tuotettiin lämmitystilassa energiaa joulukuussa 1738,8kWh ja käyttöveteen 172,5kWh. Mutta koska käytössä on KV-esilämmitys, jolloin kunnan 4-asteinen vesi lämpiää lämmitysvedellä n. 26-asteiseksi ja käyttövesitilassa vasta lopulliseen ehkä n. 48-asteeseen niin lämmitysenergiasta pitää poistaa esilämmityksen osuus:
4->26 esilämmitys 22-astetta ja 26->48 loppulämmitys 22-astetta, joten noihin meni yhtä paljon energiaa
->
Lämmitykseen tarvittiin siis vain 1738,8kWh - 172,5kWh -> 1566,3kWh (1 krt takassa pieni pesällinen)
mutta käyttöveteen menikin hulppeat 2 x 172,5 -> 345kWh

Sanoitte saunovanne päivittäin, sattuuko saunan pesuvedet lämpiämään kiukaan yhteydessä puilla? Noin muutoin
en äkkiä keksi miten ero voi olla noin suuri. Olen vuosien hiljaisella asian esilletuomisella saanut taloutemme
vuosittaisen vedenkulutuksen tippumaan yli 200m3:sta nykyiseen n. 130 kuutioon, mutta tästä vielä puolittaminen
tuntuisi käytännössä mahdottomalta.

Lämmitysenergian tuotot ovat sen verran lähellä tosiamme, että olisi erittäin mielenkiintoista tietää paljonko teillä on pumpun tarkka sähkönkulutus. Täällä tarvittiin tuon 1566,3+345kWh:n tuottamiseen 379kWh ostosähköä, joten vielä ollaan vitosen paremmalla puolella hyötysuhteen osalta, tammikuussa sitte taidetaankin jäädä alle, jos ne pakkaset nyt tulee.

Se pumpun oma kWh mittari olisi kiva, omaa saamattomuuttani en saanut sitä kesällä hommattua/asennettua. Nyt ei halua pitää pumppua pois päältä, kevväämmällä sitten asennusoluen tai parin kera linjaan kiinne (toki ammattimiehen toimesta :) )

Approksimoidaan vähän omista lukemista mahdollista pumpun ottamaa sähköä Joulukuulta:

ka, Hz 33 (Taajuus laskettu kompressorin ollessa käynnissä KV + LJ)
LJ% 93,87 %
KV% 6 %
Lepotila 0,13 %
päällä Tot 99,87 %
ka, Hz 33 Hz (tässä mukana KV ja LJ)
ka bt 2 34,14 °C (ei mukana KV:ttä -> Täytyy laskea mukaan myöhemmin, mutta lasketaan nyt tällä lukemalla -> tulee pieni vääristymä kun KV tuoma nosto keskiarvoon ei mukana)

nyt ei huomioitu KV:tä tämä täytyy laskea tuohon bt2:een, tekee pientä vääristymää. Mutta jos tästä johdetaan lineaarisella interpolaatiolla kulutus -> käyntiaika 0.9987*31*24 h ja keskiarvona tulo 2.31 °C ja bt2 34.14 -> käytetään viinalle 2 °C ja menovedelle 34.14 °C -> koneen ottoteho tälle interpolaatiolla 50 Hz:n nimellisteholla on 0.6564 kW (ottotehon kaava y=0.0132[kW/°C)*x[°C]+0.2058[kW], missä x=menoveden lämpötila löytyy ylemmistä viesteistäni liitettynä tänne).

Skaalataan tämä keskiarvotaajuuden (33 Hz) mukaan nimellistaajuden (50 Hz) suhteen:
-> Ottoteho 34.14 °C menovedellä 33 Hz:n keskiarvotaajuudella = (33/50)*0.6564 kW = 0.433 kW -> Joulukuuksi arvioitu pumpun ottama sähkö 0.433 kW * 0.9987*31*24 h = 321.9 kWh
Tästä saadaan kokonaisCOPiksi (158.1+1377.9)/321.9 = 4.77. Tämä huom täysin approksimaatio! Mutta siellä kintaalla näyttää suhteessa k113635:n mittauksiin.

Vettä menee meillä varmasti ihan normaalimäärä ja kaikki vesi lämpiää maalämmöllä. Ei muita veden lämmitystapoja (olisihan vanha pata kiva :) ja mökkitunnelmallinen).

Suihkuissa käytössä oleva säästösuutin/hana vaikuttaa varmasti todella positiivisesti lämpimän käyttöveden kulutukeen. Meillä oma porakaivo ( 107m) josta äskettäin lojahti uppopumppu ja oli kiva nykiä sitä tuolta 100:sta metristä ylös. Kaivosta nousee siis ~6 °C vettä ylös ja ehkä se välillä kerkeää lämmetä kalvopainesäiliössä hiukan, mutta suihkussa käydessä tulee kaivon kylmää vettä käyttövesivaraajaan. Tai sitten tuo Niben virtausanturi feilaa melko pahasti käyttövettä tehdessä. Vedenkulutukselle ei ole myöskään mittaria linjassa kiinni.

Samaa mieltä, että linjassa mennään ja data täsmää paremmin arvoihin. Mukava nähdä nyt paljonko kaivosta revitään talven aikana ja pysyykö lämmöt samoissa arvoissa.
Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 810
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #27 : 05.01.18 - klo:19:24 »
... paljon oletuksia ja keskiarvoistuksia ...
-> Ottoteho 34.14 °C menovedellä 33 Hz:n keskiarvotaajuudella = (33/50)*0.6564 kW = 0.433 kW
Otin omista lokituksista pumpun ottotehon keskiarvon lämmitystilassa joulukuulta jolloin taajuus oli 33Hz (näitä löytyi 1619minuuttia) ja keskiarvoksi tuli 427W,
aika hämmästyttävän lähelle arviotasi! Lauhduttimelta lähtevän veden keskiarvo samalla otannalla oli 29.2C, eli hieman pienempi ottotehon
olisi olettanut olevankin lattialämmityksen kanssa.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #28 : 05.01.18 - klo:20:13 »
Kappas vaan! On kyllä hyvin lähellä laskettu ottoteho sun mittauksia vasten. Kiitoksia datan kaivamisesta! Ilmeisesti voidaan jonkinlaisella virhemarginaalilla luottaa valmistajan ilmoittamiin lukemiin ainakin tällä otannalla.
Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #29 : 04.02.18 - klo:23:59 »
Uudet luvut haettu ja purettu tammikuulta 2018.

kk/vvvv     Kok.sähköLTL         OEK      Info
11/2015791,19395,4010,95
12/20151169,90477,6013,40
01/20161917,08858,7012,22
02/20161352,07524,3014,11
03/20161214,92537,8012,36
04/2016774,80385,7010,99
05/2016627,3729,70115,58
06/2016535,4732,7089,599
07/2016597,80000
08/2016446,645,90414,21Nibe käyttövesi vastuksella
09/2016373,8999,1020,64Nibe Maalämpö käytössä 24/8/2016
10/2016495,25403,006,72Nibe asetusten hakua
11/2016650,45552,806,44Nibe asetusten hakua
12/2016637,52573,106,09Käyrä 7(-3)
01/2017670,11635,605,77Käyrä 7(-4) UKV100 + GFOSS balanssissa
02/2017584,24587,605,44
03/2017529,85525,705,51
04/2017482,96459,905,75
05/2017362,96211,509,39
06/2017299,4831,2000
07/2017303,7912,7000
08/2017317,3434,0000
09/2017359,12157,1012,51Oma käyrä käytössä
10/2017497,81392,506,94
11/2017592,06453,907,141 takan lämmitys
12/2017693,85530,807,151 leivinuunin lämmitys
01/2018848,96619,707,52xtakka kuumaksi, lisätty taloon korvausilmaventtiilejä

Koodia: [Valitse]
Date LTL LJ% KV% Lepot% Kerp_ka Kerm_ka ka, Hz LJ Hz LJ_Pyyn LJ_bt2 Pyynti ka bt25 Maxbt25 KV Hz 20-25Hz 25-30Hz 30-35Hz 35-40Hz 40-45Hz 45-50Hz 50-55Hz 55-60Hz 60-65Hz 65-70Hz 70-75Hz 75-80Hz 80-85Hz 85-90Hz 90-95Hz -100Hz -105Hz -110Hz -115Hz -120Hz MaxLJHz MaxKVHz Ultlka UltlMax UltlMin sisltla KerpMin KerpMax KermMin KermMax
2016-11 552,80 84,31 7,35 8,33 3,02 0,06 31,94 29,26 32,10 34,50 31,83 32,22 44,70 62,62 47,62 13,09 13,18 9,90 6,78 4,29 3,39 0,44 0,63 0,24 0,20 0,13 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 80,10 85,20 -0,65 7,30 -13,00 22,47 0,7 19,1 -2,6 15,6
2016-12 573,10 88,42 6,58 4,99 2,69 -0,30 31,92 29,53 32,59 34,69 32,44 32,67 44,80 64,15 44,85 14,25 13,63 12,29 7,58 4,40 1,94 0,33 0,19 0,28 0,03 0,08 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 83,20 86,20 -1,53 6,00 -13,30 22,43 0,3 19,3 -2,9 15,8
2017-01 635,60 90,95 6,75 2,30 2,23 -0,78 36,25 34,05 31,74 35,75 31,78 34,07 53,60 65,90 33,47 19,98 16,95 9,70 4,53 3,14 2,84 0,43 1,82 1,73 1,22 0,73 0,77 1,20 0,18 0,30 0,23 0,24 0,33 0,20 118,20 90,20 -4,41 2,20 -23,70 21,99 -1,5 14,8 -4,3 32,1
2017-02 587,60 89,33 7,19 3,48 2,31 -0,63 33,28 30,78 32,12 34,43 31,97 32,18 46,80 64,37 46,86 12,08 11,36 9,20 6,44 5,04 4,90 0,30 2,06 0,89 0,32 0,20 0,15 0,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 89,10 87,10 -3,52 5,70 -17,10 22,49 -0,2 16,7 -3,3 13,7
2017-03 525,70 83,59 6,67 9,74 2,87 0,04 27,17 24,43 29,66 32,03 29,45 29,83 38,60 61,53 71,03 12,01 6,92 5,40 2,63 1,01 0,82 0,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 55,30 85,10 0,34 7,50 -9,80 22,66 1,1 18,7 -2,1 17,4
2017-04 459,90 74,01 7,40 18,59 3,12 0,33 27,12 23,70 28,57 31,50 27,91 28,80 39,80 61,26 75,92 8,49 8,08 3,10 2,18 1,06 0,66 0,05 0,16 0,07 0,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 73,20 86,20 2,66 19,90 -7,00 22,78 1 19,5 -3,3 18,3
2017-05 211,50 25,13 7,17 67,70 4,08 1,31 29,04 21,80 28,04 31,31 24,59 27,28 35,90 54,40 87,71 5,12 3,28 2,50 0,84 0,27 0,18 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 63,90 84,10 10,59 28,70 -3,80 23,25 2,1 25 -2,6 25,2
2017-06 31,20 3,11 7,81 89,09 5,72 2,62 44,38 21,01 26,24 31,08 23,38 22,67 31,30 53,69 91,21 2,66 3,73 1,58 0,36 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 40,10 82,20 14,19 30,40 2,00 22,40 3,5 24,9 -0,6 25,5
2017-07 12,70 0,00 7,03 92,97 7,18 3,78 53,14 0,00 23,00 57,80 23,04 21,10 23,40 53,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,10 16,79 32,30 5,70 21,92 4,9 24,4 1,4 25,6
2017-08 34,00 0,00 6,50 93,50 7,29 3,85 53,48 0,00 23,80 57,80 23,27 21,24 23,70 53,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,10 16,01 28,80 4,10 21,45 4,9 26,7 1,5 26,9
2017-09 157,10 30,27 7,55 62,17 5,24 2,60 26,88 20,28 25,46 30,06 24,65 26,26 32,90 53,32 97,94 0,03 0,01 1,26 0,41 0,02 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 47,20 90,00 11,02 19,40 2,30 22,32 3,1 23,1 0,1 26,1
2017-10 392,50 75,96 6,62 17,41 3,74 0,86 27,49 24,74 29,36 32,37 28,68 29,60 37,10 59,01 63,92 16,99 11,67 4,71 1,60 0,60 0,39 0,03 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 66,10 90,10 4,61 13,60 -4,40 21,95 1,7 17,3 -2,3 16,8
2017-11 453,90 88,82 6,70 4,49 3,03 0,06 28,42 25,82 30,60 33,15 30,47 30,69 39,20 62,86 52,91 28,80 10,88 3,54 2,07 1,10 0,38 0,08 0,00 0,17 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 68,20 90,20 2,23 8,40 -6,50 21,84 0,9 19,2 -2,8 15,2
2017-12 530,80 93,87 6,00 0,13 2,31 -0,84 33,00 31,03 31,88 34,14 31,87 31,87 37,70 63,85 13,96 35,41 31,33 11,96 4,35 1,61 1,28 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 66,90 90,10 0,16 4,50 -7,20 22,14 0,6 6,2 -2,3 5,3
2018-01 619,70 93,50 6,15 0,34 1,26 -1,79 43,25 41,77 34,10 36,16 34,12 34,11 47,70 65,68 5,89 13,36 15,32 16,44 15,39 10,34 12,20 1,76 2,83 3,00 1,38 0,51 0,58 0,87 0,11 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 90,20 90,10 -2,39 3,80 -14,20 21,73 -0,9 15,8 -4 12,2

Nyt tammikuussa parannettu talon ilmanvaihtoa lisäämällä korvausilmaventtiilejä. Näiden säädöt vielä lähes "täysin auki" säädöissä, vaikka näissä omat termostaatit ovatkin. No mutta nyt huomataan, että kyllähän talo tarvitsee energiaa ja tämän repiminen tuosta nysästä kaivosta näkyy parametreissä. Niben logeista katsottuna Tammikuussa käyttöveteen ja energiaan kompuralla otettiin (tsiigattu taas Niben BF1:ltä):

Käyttöveteen vain kompressori = 29029-27402 = 162.7 kWh
Käyttöveteen mukaan lukien lisäys = 30708-29079= 162.9 kWh -> 162.9-162.7 = huimat 0.2 kWh legionellatapon lopuksi
Lämmitys vain kompressori = 95716-113728 = 1801.2 kWh

Nyt siis 120 metrisestä kaivosta otettu riippuen COPista reippaasti energiaa/m. Oletan, että tuo 120m ei ole kyllä kokonaan aktiivista. Täytyy katsastaa kaivon vesitilanne/aktiivisyvyys kun lumet sulaa.

Jos olisi pitemmän aikaa kunnon vilukelit, niin kyllähän tuo kaivo kylmenisi. 2017 tammikuuhun verrattaessa täytyy muistaa datakorruptiot, jotka sotkevat 01/2017 lukemia. Kuitenkin kovempaan testiin kaivo nyt viime kuussa on joutunut. Pumppu toimii ja torpassa lämmintä kuitenkin riittää.

Lisäys: käynnistyksiä 01/2018 5 kpl, parit legionellat ja 3 kpl jostain muusta. En jaksanut kahlata logeja läpi, jotain stupidoa varmaan pumppu tehnyt ja ajanut turhan tiukalla säädöllä lämpöä pattereille tjsp.
Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa Nopostan

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 38
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #30 : 05.02.18 - klo:18:36 »
Tässä testilogi , otan pidemmän kun rakennuskiireiltä ehtii.

Koneena on Nibe F1255 3-12kw INVERTER. Keruupiirinä 2X220 m vaakaputki silttimoreenissa.

Talo 160neliötä, huonekorkeus 2,60-3,20 2-taso ratkaisu loivassa rinteessä. Lattialämmitys kahdessa piirissä (Khh+sauna+pesu ja muu talo). Liitteenä kuva ja logi.

Uudisrakennus valmistuu 2018. Nibe 1255 invertteri 3-12kw. Vaakakeruupiiri 2X220m hienosilttimoreeni.

Poissa Nopostan

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 38
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #31 : 21.02.18 - klo:17:22 »
Nyt oli täällä seudulla kylmin yö pitkään aikaan. -21 oli maanpinnassa ja sopivasti oli tuo usb-tikku jäänyt nibetskiiin.
Nibe mittari näyttää -17.6 mutta se on noin 3.5 metrin korkeudella maanpinnasta pohjois-seinällä.

Maapiiri menee kylmäksi mutta aika äkkiä se palautuu normaaliin tilaan. Ei varmaan ole vielä optimitilassa kun marraskuussa 2017 asennettiin putket. Keväällä olisi tarkoitus tasoittaa maa kunnolla ja istuttaa joku vahva heinikko joka sitten jäätyessää ensi talvena muodostaisi suht. hyvän eristekannen kun ei tuota lunta vältämättä ole :D. Tosin onko tuolla sitten mitaan merkitystä niin se on eriasia :P.

Tyytyväinen systeemin kyllä olen. Coppi näyttää logintutkijassa hienolta :P. Todellinen varmaan alempana, en jaksanut asentaa kwh mittaria pelkästään pumpulle, ehkä joskus kun kerkiää :).

Tärkeintä on että sisälämpötila pysyy tuossa asteen sisällä ja nythän se on ollut luokkaa 22.5-21.5. Betonilaatta on luokkaa 120mm ja sen alla on 200mm stryroksia joten huomaa että ulkolämpötilan noustessa menee hetki ennenkuin lämpötasaantuu. Mutta ei ole ikävä vanhaa puulämmitystaloa .jossa näillä pakkasilla töistä kotiin tullessa oli se +17 ja illalla nukkumaan mennessä +23 :P.

Liitteenä logit ja kuvat.
Uudisrakennus valmistuu 2018. Nibe 1255 invertteri 3-12kw. Vaakakeruupiiri 2X220m hienosilttimoreeni.

Poissa v130882

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 110
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #32 : 01.03.18 - klo:23:10 »
Aika monta kertaa vaan käynnistynyt vuorokauden aikana. Meillä tulee vajaa 2 kpl käynnistyksiä/vuorokausi ja nekin tällä kelillä johtuu Smart price adaptionista ja pörssisähkön hinnan heilahtelusta. :)
Pirkanmaa, 1-tasoinen puurunkoinen okt 180m2 rv. 2002, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1255-6 R EM 11/17 -->, kaivo 150m

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 398
  • Vanha pieru!
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #33 : 02.03.18 - klo:09:02 »
.. putkisto on 60-120 cm syvyydessä kun kallio tulee vastaa, rinnetontti.

Maapiiri menee kylmäksi mutta aika äkkiä se palautuu normaaliin tilaan. Ei varmaan ole vielä optimitilassa kun marraskuussa 2017 asennettiin putket. Keväällä olisi tarkoitus tasoittaa maa kunnolla ja istuttaa joku vahva heinikko joka sitten jäätyessää ensi talvena muodostaisi suht. hyvän eristekannen kun ei tuota lunta vältämättä ole :D. Tosin onko tuolla sitten mitaan merkitystä niin se on eriasia :P.
Maapiiri on mennyt vähän kylmäksi ilmeisesti siksi, että sitä ei ollut mahdollista saada riittävän syvälle.
Kylmä talvi ja mahdollinen lumen puute on vienyt roudan aika syvälle ja maa putken ympärillä on jäähtynyt turhan paljon.
Se vahva heinikko suojaamaan roudalta on hyvä ajatus.
Kaikki se mikä muodostaa jonkinlaisen lämpöeristeen maan pinnalle on hyvästä.


Maakeruupiiri, ns. vaakekeruu on syytä upottaa kunnolla routarajan alapuolelle.
Se vanha väittämä, että putkea ei saa asentaa liian syvälle, koska silloin voisi muodostua jopa ns. ikirouta, ei pidä paikkaansa.
On parempi, mitä syvemmälle putki upotetaan. Auringon lämpövaikutus menee syvällekin.
Graafi kuvaa maan lämpötiloja Englannissa.
Suomessakin vuodenaikojen vaihtelu näkyy maakerrosten lämpötiloissa samalla tavalla, kuin tuossa kuvassa; kuitenkin käyrästön keskipste on noin +5 C seutuvilla.

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 810
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #34 : 03.03.18 - klo:12:22 »
Nyt on kolmas talvi menossa maalämmön kanssa ja ensimmäisen kerran tuli hieman huolia, tosin ovat osaltaan itseaiheutettuja.

1. Yläpohjaan puhallettiin täydennystä reilu 20cm jonka seurauksena menokäyrää saattoi pudottaa hieman -> 1-2 astetta, riippuen hieman ulkolämpötilasta.
2. Tänä talvena on ollut ensimmäisen kerran autotalli vapaana mopoista, jolloin se on ollut aktiivisessa autokäytössä. Nostin tallin lämmöt lähelle 18-astetta (laskee 15-asteeseen kovimmilla pakkasilla),
jotta rakkineet (tosin vain yksi kerrallaan) oikeasti sulavat ja kuivuvat, eivätkä vaan haudu kosteassa ilmassa, joten energiaa menee nyt enemmän kuin koskaan ennen.

-> Kovimman pakkasjakson aikaan kävi pumppu pari tuntia 100Hz:llä ja onnistui vetämään kaivon tulon 0-asteeseen. Antoteho oli tuolloin melkein 7kW ja ottoteho alle 2kW, joten n. 5kWatissa on meidän kaivon raja pysyä plussalla. Tuo ei ole aktiivimetriä kohden kuin alle 30W/m, mutta toisaalta alla oli +3500h jatkuvaa käyntiä (pl. legionella-ajojen jälkeiset nopeat torkut kolmen viikon välein).

Mikähän tilanne olisi ollut kauppiaan alkuperäisen energialaskelman mukaisen 119m kaivon kanssa...
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa Kaltzu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 136
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #35 : 03.03.18 - klo:14:02 »
Omasta kohteesta saat varmaan osviittaa, sillä helmikuu ja talon  hiukan lisääntynyt energiantarve on pitänyt 120m  (aktiivi ei tarkasti tiedossa) kaivon tulon aika pitkälle miinuksella. Kunhan kerkeän niin paukuttelen luvut ilmoille. Uskon että keskiarvoisesti ollaan aika kylmän puolella kaivon tulon kanssa täällä..
Nurmijärvi, Nibe F1255-6 + COOL-IN COMFORT, UKV 100, kaivo 120m, 2-tasoinen puurunkoinen OKT 130 m2 (22C) + AT&TT 40m2 (14C), 420 m3, RV -83 patterilämmitys.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 141
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #36 : 03.03.18 - klo:19:21 »
Nyt on kolmas talvi menossa maalämmön kanssa ja ensimmäisen kerran tuli hieman huolia, tosin ovat osaltaan itseaiheutettuja.

1. Yläpohjaan puhallettiin täydennystä reilu 20cm jonka seurauksena menokäyrää saattoi pudottaa hieman -> 1-2 astetta, riippuen hieman ulkolämpötilasta.
2. Tänä talvena on ollut ensimmäisen kerran autotalli vapaana mopoista, jolloin se on ollut aktiivisessa autokäytössä. Nostin tallin lämmöt lähelle 18-astetta (laskee 15-asteeseen kovimmilla pakkasilla),
jotta rakkineet (tosin vain yksi kerrallaan) oikeasti sulavat ja kuivuvat, eivätkä vaan haudu kosteassa ilmassa, joten energiaa menee nyt enemmän kuin koskaan ennen.

-> Kovimman pakkasjakson aikaan kävi pumppu pari tuntia 100Hz:llä ja onnistui vetämään kaivon tulon 0-asteeseen. Antoteho oli tuolloin melkein 7kW ja ottoteho alle 2kW, joten n. 5kWatissa on meidän kaivon raja pysyä plussalla. Tuo ei ole aktiivimetriä kohden kuin alle 30W/m, mutta toisaalta alla oli +3500h jatkuvaa käyntiä (pl. legionella-ajojen jälkeiset nopeat torkut kolmen viikon välein).

Mikähän tilanne olisi ollut kauppiaan alkuperäisen energialaskelman mukaisen 119m kaivon kanssa...

Sähän olet nyt tuhlannut yli 70 m ylimitoitettuun kaivoon ja kauppiaat halveksii selän takana. Sulla on varmaan totaalinen osto morkkis, kun pitää tänne purkaa tuskaa. Mulla on vielä kovempi morkkis, kun tuli 150 m järjenvastaista ylimetriä ja vasta nyt menee kaivon tulo 0:n pintaan. Siellä se varmaan jossain kauppiaskandi nauraa tihuttaa kolleegoiden kanssa tuopin ääressä puhelinmyyjien kera aurinkorannikolla.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m 17kW Viessmann 300 G+ 390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+ Aurinko

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 141
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #37 : 03.03.18 - klo:19:34 »
Jäi vähän avoimeksi nuo huolet, että mitä ne sitten on. Epäilen vahvasti, että noihin torkkuihin on tullut häirintää, tai sitten alkanut pelottaa, että tuo tulon lämpö sittenkin jo lähenee nolla ja kesällä ei enää saakkaan +7-asteen tulolämpöä.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m 17kW Viessmann 300 G+ 390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+ Aurinko

Poissa v130882

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 110
  • Maalämpöfoorumi
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #38 : 03.03.18 - klo:23:07 »
Tässä omasta Nibestä pari viikon pätkää lokitutkijasta, toinen tammikuulta pikkupakkasilta ja toinen helmikuulta kunnon pakkasjaksolta. Kaivo on suht viileä mutta lämpöä on riittänyt hyvin lähes ilman lisävastusta.

Mitäs muut on mieltä näistä?
Pirkanmaa, 1-tasoinen puurunkoinen okt 180m2 rv. 2002, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1255-6 R EM 11/17 -->, kaivo 150m

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 832
Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
« Vastaus #39 : 04.03.18 - klo:07:03 »
... Mitäs muut on mieltä näistä?

Hyvinhän tuo näyttää käyvän.

HAVAINTO : Lisäyksen kilowattitunnit näyttää nollaa.
Täällä näyttää arvot (versiolla x.x.29).
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. SW:7740R4. KH-lattiassa sähkölämmitys.