Lähtötiedot:
Talo on 113 vuotta vanha puutalo Järvenpäässä, pääosin hirsirakenteinen, mutta toisessa päässä 1950-luvulla tehty rankarakenteinen laajennus. Lämmitettävää pinta-alaa on yhteensä noin 135 m2 kahdessa kerroksessa. Talossa on rossipohja ja kaksinkertaiset 1950-luvun ikkunat. Nykyinen lämmitysjärjestelmä on hybridi eli vesikiertoinen öljylämmitys, ilmalämpöpumppu ja kaksi pönttöuunia. Öljyä on nykyään kulunut 1500-2000 litraa vuodessa, ennen ilppiä 2000-2500 l. Halkoja kuluu noin 3 m3 vuodessa, ja niitä halutaan polttaa edelleen, sillä talossa on painovoimainen ilmanvaihto, joka toimii parhaiten hormien kautta. Sähköä on kulunut keskimäärin 9000 kWh/v. Patterit ovat pääosin kaksilehtisiä, mutta muutamia yksilehtisiäkin on joukossa. Saunassa ja pesuhuoneessa on vesikiertoinen lattialämmitys.
Peruskallio on tontilla lähellä, rossipohjassa paikoin jopa näkyvissä.
Kiitoksia avusta jo etukäteen.
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja
liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista
B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä: Talo ”Lamp” JÄRVENPÄÄ (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talon alakerta Patterilämmitys 18 066 kWh 6,09 kW
- Talon ylkäkerta Patterilämmitys 6 719 kWh 2,46 kW
YHTEENSÄ 24 786 kWh 8,5 kW
- Josta johtumisvuodot 21 552 kWh 7,34 kW
- Josta ilmanvaihdot 1 561 kWh 0,58 kW
- Josta vuotoilmat 1 672 kWh 0,62 kW
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( PATTERILÄMMITYS )
Lämmitettävää 135 m2 321 m3
- Kiinteistö 3,4 COP 24 146 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,8 COP 4 000 kWh
- Yhteensä 3,3 SCOP 28 146 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 8,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 9,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -29 C
▪ Maasta kerätään ( 3,4 COP) 6,4 kW 19 692 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 8 454 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 8 454 kWh
Tarvitaan 195 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,45 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
•
Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,5 K 0,45 bar (45 kPa) • Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,5 K 0,25 bar (25 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,5 K 0,15 bar (15 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, keruu: kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,1 m 472 m
Tässä on kyseessä rakennus, jonka lämpöeristämisen tasoa on aika vaikeasta arvata.
Siksi tähän laskelmaan jää epävarmuustekijöitä.
Ei kuitenkaan kannattaisi valita kovin isotehoista pumppua kaiken varalta, vaan mieluummin parantaa rakennuksen lämpöeristysä, esimerkiksi parantamalla yläpohjien lämpöeristystä.
Josku voisi harkita ikkunoiden vaihtamista 3- tai 4 lasisiksi.
Millaisessa kunnossa on ulko-ovi. Joskus sen uusiminen saattaa osoittautua kannattavaksi.
Jos haluaa säilyttää vanhan, upean oven kuosin, voidaan oveen lisätä sisäpuolelle eristekerros ja uusi sisäpinta.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 700 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen
LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa
täältä.Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.