F1255-12 vai 1155-12 + VPB 300, 12kW vai 6(8)kW?

[commo73]

Rakennettu pitkän kaavan mukaan. Taustat, yläkerrassa 118m2 lämmintä, kellarikerros lämmintä 76m2 + 35m2(AT+Tekn.tila). Lämmitettävä ~236m2, kahdessa tasossa. lämmitettävät kuutiot, alaslaskun yläpuolinen osuus huomioitu ~ 700m3.

Pohdin otsikon kahden kokoonpanon välillä. Olin jo varma yhdessä vaiheessa että tarvitsen tuon 1155 + VPB300, koska en halua että KV loppuu kesken kun teini ikäiset samaan aikaan suihkussa. Mutta sitten näin kirjoituksen täällä, että 1255 + jäspi GTV500(lisäys myöhemmin mahdollista) KV kapasiteetti olisi isompi kuin VPB300 (40c vettä 376L) ? Miten on vaatiiko tämä GTV500 lisä lämmönjakopumpun koneen ulkopuolelle(mlp ja varaajan väliin). Olisi kiinnostavaa nähdä tuo  GTV500 kytkentä, liitettynä 1255 pumppuun, vaihtuva lauhdutus. Ajomalli koneelle tulee olemaan vaihtuva lauhdutus. Tästä pumppu sarjasta on kirjoituksia runsaasti. En löytänyt kuvaa kytkennästä, etsinnöistä huolimatta.

[k113635]

Pohdin otsikon kahden kokoonpanon välillä. Olin jo varma yhdessä vaiheessa että tarvitsen tuon 1155 + VPB300, koska en halua että KV loppuu kesken kun teini ikäiset samaan aikaan suihkussa. Mutta sitten näin kirjoituksen täällä, että 1255 + jäspi GTV500(lisäys myöhemmin mahdollista) KV kapasiteetti olisi isompi kuin VPB300 (40c vettä 376L) ? Miten on vaatiiko tämä GTV500 lisä lämmönjakopumpun koneen ulkopuolelle(mlp ja varaajan väliin). Olisi kiinnostavaa nähdä tuo  GTV500 kytkentä, liitettynä 1255 pumppuun, vaihtuva lauhdutus. Ajomalli koneelle tulee olemaan vaihtuva lauhdutus. Tästä pumppu sarjasta on kirjoituksia runsaasti. En löytänyt kuvaa kytkennästä, etsinnöistä huolimatta.

https://jaspi.fi/wp-content/uploads/2016/09/Jaspi_GTV-500-Hybrid_kayttoohje_D103923.pdf sivu 13
Jäspin omasta GTV kirjasta kytkentä on/off pumpun kanssa:

Meillä on periaatteessa tuo sama kytkentä käytössä F1255-6:n kanssa, mutta ulkoisen menoveden anturi BT25 on varaajan anturitaskun sijaan lattialämmitykseen lähtevässä putkessa ja shunttia käytetään lähinnä tasapainoittamaan pumpun ja varaajan virtausta suhteessa varaajaan ja lattialämmitykseen. Esimerkin kytkennällä en saanut järjestelmää toimimaan mieleiselläni tavalla, tosin käytössä oli ouman 800:nen Niben oman ECS shunttisarjan tilalla.

[tomppeli]

Rakennettu pitkän kaavan mukaan. Taustat, yläkerrassa 118m2 lämmintä, kellarikerros lämmintä 76m2 + 35m2(AT+Tekn.tila). Lämmitettävä ~230m2, kahdessa tasossa. lämmitettävät kuutiot, alaslaskun yläpuolinen osuus huomioitu ~ 600m3. lämmönjaon lattiaputket, 100mm kakusssa, molemmat kerrokset. Talon kaikki seinät ovat betoniharkkoa. Kaikki tilat saman sokkelin sisällä, ei erillisiä rakennuksia. Rak 2010 määräyksien mukaan. Seinät U=0.17, yläpohjassa levyvillaa 200mm + puhallus 400mm. Normaali kokoisia ikkunoita 17 kpl, kaikki 4 lasia kaasut välissä skaala alfa 40. Paikka Itäinen uusimaa.  Talo on pyritty rakentamaan tiiviiksi, hyviä tiivistyt tuotteita käyttäen. IV kone Enervent Pandio sähkö jälkilämmityksellä.
Perusmaa hiekkamoreeni, mutta putkien kohdalle 600m2 alalle tuotu savi. Vaakakeruu 2* 300m putki väli kerroksessa 1.5m, pääosin saveen kaivettua, kahteen kerrokseen mallia serpenttiini. Kerroksien välillä putkien pienin vino etäisyys ~ 1m.  Keruupiirin rakenteeseen ja mahdolliseen toimivuuteen saa ja pitää ottaa kantaa.
KV tarpeet mitoitettava 6 henkilön mukaan. 3 suihkua, ei ammeita toistaiseksi . Mitoituksen saa laskea uudelleen jos tarvetta ilmenee. Aiemmin laskettiin näin. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2806.0

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
 Talo  ”commo73” #2   PORVOO (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Alakerta Lattialämmitys 11 031 kWh   3,06 kW
- Yläkerta Lattialämmitys   7 961 kWh   2,94 kW
YHTEENSÄ   18 992 kWh   6,0 kW
- Josta johtumisvuodot   13 874 kWh   4,04 kW
- Josta ilmanvaihdot   3 938 kWh   1,51 kW
- Josta vuotoilmat   1 180 kWh   0,45 kW
- Josta lämmönsiirtokanaali   0 kWh   0,00 kW
         
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( LATTIALÄMMITYS )   
Lämmitettävää   236 m2   602 m3
- Kiinteistö   5,0 COP   17 948 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   7 200 kWh
- Yhteensä   4,1 SCOP   25 148 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   6,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   7,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -30 C
▪ Maasta kerätään    ( 5 COP)   5,6 kW   18 974 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 174 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   6 174 kWh
Tarvitaan 187 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,39 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,39 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,5 K   0,34 bar (34 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,39 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,5 K   0,19 bar (19 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,39 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,5 K   0,12 bar (12 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, keruu: kuivahko savi, upotussyvyys vähintään 1,0 m   645 m

Käyttämäni laskentaohjelma ei osaa laskea kuvaamasi keruupiirin mitoitusta.
Tässä laskenta on tehty kuivahkon savimaaperän mukaisesti. Keruupiirin kosteudella on iso merkitys.
Laskelma olettaa olettaa keruun olevan tämän tyyppinen:


Jos maassa on kosteutta, tulee se jäätymään talvella ja jäätymisen faasienergia korvaa ympäristöstä siirtyvän lämpöenergian vajeen.
Keruupiiriltä tuleva kiertoneste menee talven kestäessä todennäköisesti noin 1,5 astetta pakkaselle.
Pumppu toimii kuitenkin sillä. COP voi olla hiukan alentunut, mutta vain hiukan.
Vaakakeruupiirin mitoittaminen ei ole lähes yhtä kriittinen, kuin on kaivon.
Liitteenä myöskin maakeruupiirin painehäviölaskelma.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 700 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta, paikalliselta alan ammattilaiselta.

[Krive]

Alta löytyvä kytkentäkaavio tuli minulle tarjouksen mukana. Kyseessä Jämä star inverter 12kw plus Gtv.

[k113635]

Alta löytyvä kytkentäkaavio tuli minulle tarjouksen mukana. Kyseessä Jämä star inverter 12kw plus Gtv.

Tuossa ehdotelmassa käyttövesi tuotetaan pelkästään GTV-varaajasta kierukoilla. En lähtisi tuolle polulle, varsinkin kun teillä on kolme suihkua,
varaajassa pitäisi olla tuhottoman kuumaa vettä että varaajan kierukat saisivat kaikkien suihkujen ollessa päällä lämmitettyä käyttöveden riittävän kuumaksi
puhumattakaan riittävyydestä. Toisaalta ehkä invertteripumpun tehonsäätö lämmitystilassa voisi sujua yksinkertaisemmin ehdotetussa ratkaisussa.

[commo73]

Alta löytyvä kytkentäkaavio tuli minulle tarjouksen mukana. Kyseessä Jämä star inverter 12kw plus Gtv.

Kiitos. Jos oikein tulkkaan tuon sinun kaavion niin kyseessä kiinteälauhdutus. Pumppu ilman ilman kv varaajaa. kv tehdään vain gtv säiliöstä kuumemmalla vedellä. Tätä kytkentää en itse tule käyttämään.

[commo73]

Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.

Kiitos hienosta laskelmasta  Keruupiirin muodon olit ymmärtänyt aivan oikein. Laita laskelma samaan spostiin mihin laitoit vanhan laskelman.
Näyttää siltä, että 3kW-12kW pumppu menisi suurimman osan vuotta pinta kaasulla (3kW-5kW). Kylmimpinä aikoin olisi ~7kW lämpötehontarve, jolloin käytössä silloinkin alle 50% taajuus.
Toisaalta jos pumppuna olisi 6kW malli, huonoin mahdollinen tilanne kylmimpinä aikoina jos keruulta tulo valahtaa -5C. Tällöin rajoittamattomalla (8kW) moodilla 100% taajuudella saisi max lämpötehon ulos 7.5kW.  Käyttöveden kannalta tuo 3kW - 12kW olisi ehkä hiukan tekokkaampi, silloin kun vettä pitää tehdä vauhdissa.

[commo73]

Tuossa ehdotelmassa käyttövesi tuotetaan pelkästään GTV-varaajasta kierukoilla. En lähtisi tuolle polulle, varsinkin kun teillä on kolme suihkua,
varaajassa pitäisi olla tuhottoman kuumaa vettä että varaajan kierukat saisivat kaikkien suihkujen ollessa päällä lämmitettyä käyttöveden riittävän kuumaksi
puhumattakaan riittävyydestä. Toisaalta ehkä invertteripumpun tehonsäätö lämmitystilassa voisi sujua yksinkertaisemmin ehdotetussa ratkaisussa.

Kiitos kytkentä kuvasta. Miten sinä näet tämä minun pumpun teho asian.  Pumpun toimintaa ymmärtävänä ja käytönnön kokemuksia 1255 pumpusta sinulla on runsaasti. Kumpi kannattaisi laittaa. Vastaus ei ole sitova, vastuu on kokonaan minulla

[tomppeli]

Toisaalta jos pumppuna olisi 6kW malli, huonoin mahdollinen tilanne kylmimpinä aikoina jos keruulta tulo valahtaa -5C.

Jos maa on edes jonkin verran märkää, riittää jäätymisenergia, faasimuutos vedestä jääksi, pitämään maasta tulevan lämpötilan lähellä tuota -1,5 C lämpötilaa.
Tuskin menee alle -2 C. -2 C ei ole pumpun kannalta mitenkään paha. Ja, tämäkin vain pitkällä pakkaskaudella.

On sitten eri asia, jos paikka on kuiva. Silloin lämpötila voi laskea enemmänkin.
...
Lähetin laskelmat sähköpostiisi.

[Krive]

Tuossa ehdotelmassa käyttövesi tuotetaan pelkästään GTV-varaajasta kierukoilla. En lähtisi tuolle polulle, varsinkin kun teillä on kolme suihkua,
varaajassa pitäisi olla tuhottoman kuumaa vettä että varaajan kierukat saisivat kaikkien suihkujen ollessa päällä lämmitettyä käyttöveden riittävän kuumaksi
puhumattakaan riittävyydestä. Toisaalta ehkä invertteripumpun tehonsäätö lämmitystilassa voisi sujua yksinkertaisemmin ehdotetussa ratkaisussa.

Unohdetaan tämä ratkaisu

Hyvin todennäköisesti kolmen suihkun käyttö tulee olemaan harvinaista. Ja lapsia on pienestä pitäen opetettu taloudelliseen vedenkäyttöön. Mutta kaikesta huolimatta lämmintä vettä meillä tullaan tarvitsemaan, eli sen riittävyys täytyy varmistaa

[Roori]

Kiitos. Jos oikein tulkkaan tuon sinun kaavion niin kyseessä kiinteälauhdutus. Pumppu ilman ilman kv varaajaa. kv tehdään vain gtv säiliöstä kuumemmalla vedellä. Tätä kytkentää en itse tule käyttämään.

Kyllä tuossa kytkennässä yritetään saavuttaa kelluva lauhdutus, mutta jotta koska syystä että lämpimän veen kanssa voi tulla onkelmaa niin helposti joutuu laittaan jonkun kiinteän minimin pohja-osalle ainakin kesällä patterikohteessa ja koko vuodeksi  lattiakohteessa. Sitten homma heilahtaa hyvälle puolelle kun laittaa GTV:stä pelkän esilämmityksen LKV:lle ja GTV muuotoin on kokonaan kelluvasti lämmityspiirissä, loppuvarmistus käyttövedelle pumpun integroidusta LKV varaajasta.

Tässä on AIT pumpun mallikytkentä moisesta, eli heillä tuommonen on oikein yksi vaihtoehdoista:

[Roori]

Niin muuten tuota AIT:ia saa myös 9kW  (1.77-8.65kW @ B0/W35)  invertteri mallina...jäis vähän reserviä, mutta silti 'vääntää alhaalta' 

[k113635]

Kiitos kytkentä kuvasta. Miten sinä näet tämä minun pumpun teho asian.  Pumpun toimintaa ymmärtävänä ja käytönnön kokemuksia 1255 pumpusta sinulla on runsaasti. Kumpi kannattaisi laittaa. Vastaus ei ole sitova, vastuu on kokonaan minulla

Jos itse olisin nyt remppaamassa niin ottaisin varmaan tuon Roorin mainostaman 9kW:in AIT:n, ihan puhtaasti uteliaisuudesta 

Kumpikin varmaan teillä riittäisi, 1.2-6/8 voi jäädä vähän hilkulle jos keruu kovasti kylmenee. Toisaalta pikkukoneen kompressori kuormittaa vain yhtä vaihetta (voi olla helpompi esim. aurinkosähkön kanssa) ja pienempi teho voi olla kätevää jos meinaa kesällä mukavuuslämmittää pientä määrää neliöitä. Mutta jos järjestelmään tulee 500l varaaja niin onnistuu kesän pikkulämmitykset yhtä hyvin 3-12 koneellakin. Onko joskus hamassa tulevaisuudessa tarvetta lisäteholle? Silloin ottaisin isomman.

Tuo 9kW (1.77-8.65) AIT vaihtoehto kannattaa ehdottomasti selvittää.

[commo73]

Jos itse olisin nyt remppaamassa niin ottaisin varmaan tuon Roorin mainostaman 9kW:in AIT:n, ihan puhtaasti uteliaisuudesta 

Kumpikin varmaan teillä riittäisi, 1.2-6/8 voi jäädä vähän hilkulle jos keruu kovasti kylmenee. Toisaalta pikkukoneen kompressori kuormittaa vain yhtä vaihetta (voi olla helpompi esim. aurinkosähkön kanssa) ja pienempi teho voi olla kätevää jos meinaa kesällä mukavuuslämmittää pientä määrää neliöitä. Mutta jos järjestelmään tulee 500l varaaja niin onnistuu kesän pikkulämmitykset yhtä hyvin 3-12 koneellakin. Onko joskus hamassa tulevaisuudessa tarvetta lisäteholle? Silloin ottaisin isomman.

Tuo 9kW (1.77-8.65) AIT vaihtoehto kannattaa ehdottomasti selvittää.

Tutkin tuota AIT PWZSV92H3S pumppua.https://www.scanvarm.fi/sites/default/files/liitetiedostot/tuotteet/83056500ouk_ba_pwzs_pwzsv_maalampopumpun_asennusohje_7.6.2017_net_0.pdf Alustavsti olin hieman skeptinen fiili, onko parempi kuin nibe. Hieman yllätyin kun tutkin tuossa minun kohteessa tärkeää keruupuolen kylmänpään toimintaa kun lauhduttimelta lähtee 35C. Keruupumppu 3-140W pienempi kuin nibe 3-180W.http://www.nibe.fi/nibedocuments/19639/331299-3.pdf Suurin sallittu ulkoinen paine ei selvinnyt. Kun keruu liuos painuu -5C, silloin  AIT säätyy min 1.5kW - max 7.5kW. Tämä on pettymys mikäli olen tulkannut dataa oikein. Sama tilanne keruu tulo -5c Nibe F1255-12 säätyy min 2kW - max 12.5kW. Katsoin tuo Niben pikku pumppu 6( uudelleen, säätyy samassa keruu -5C tilanteessa min 1.9kW - max 7.75kW. 

Jotenkin alkaa valinta kallistumaan tuohon 1255-12 malliin. Mitä sanoo raati, kommenttia vapaasti tulemaan.

[k113635]

Katsoin tuo Niben pikku pumppu 6( uudelleen, säätyy samassa keruu -5C tilanteessa min 1.9kW - max 7.75kW. 

Pumppujen ilmoitetut tehot ovat vähän ainakin itselleni hämäriä. Varsinkin lämpökaivon kanssa ei keruu ole koskaan laskenut nollaan ja toisaalta
lattialämmitys ei ole kaivannut vielä 35-asteista lämmitysvettä. Eli sinällään 0/35 on lähinnä poikkeustapaus kuin järkevä mitoituspiste.

Eikä valmistajan kaaviot paljoa auta.

Esimerkkinä niben pieni invertteri, sille löytyy tällainen taulukko:

Käytännössä oman pumppuni mitattu antoteho näin kesäisin jolloin tehdään n. 5-asteisella keruulla n. 27-asteista lämmitysvettä tyhjäkäynnillä
(oletan että se on sama kuin tuo 1%) on luokkaa 1.5-1.6kW. Maalaisjärjellä arvioituna ei lämmitystehon pitäisi ainakaan pudota kun tehdään
viileämpää vettä? Ainoa miten ymmärrän tuon Niben kaavion lukeman on että heillä lauhduttimen yli oleva delta on huomattavasti suurempi
kuin mitä meidän tämän hetkinen 4-astetta. Siksi pitäisi aina nähdä ilmoitetuille teholukemille myös käytetyt virtaukset/deltat höyrystimen
ja lauhduttimen yli, jotta voisi arvioida omassa järjestelmässään toteutunutta tehoa.

Veikkaisin AIT:n ja Niben kuitenkin käyttävän samoja kompressoreita, joten vaikka ohjaus ja lämmönvaihtimet olisivatkin erilaiset keskenään
niin enemmän noiden käytöksessä toisiinsa verrattuna on samaa kuin eroa. Ilmoitettujen teholukemien erot voisivat selittyä eri mittausolosuhteilla?

[Roori]

Tutkin tuota AIT PWZSV92H3S pumppua.https://www.scanvarm.fi/sites/default/files/liitetiedostot/tuotteet/83056500ouk_ba_pwzs_pwzsv_maalampopumpun_asennusohje_7.6.2017_net_0.pdf Alustavsti olin hieman skeptinen fiili, onko parempi kuin nibe. Hieman yllätyin kun tutkin tuossa minun kohteessa tärkeää keruupuolen kylmänpään toimintaa kun lauhduttimelta lähtee 35C. Keruupumppu 3-140W pienempi kuin nibe 3-180W.http://www.nibe.fi/nibedocuments/19639/331299-3.pdf Suurin sallittu ulkoinen paine ei selvinnyt. Kun keruu liuos painuu -5C, silloin  AIT säätyy min 1.5kW - max 7.5kW. Tämä on pettymys mikäli olen tulkannut dataa oikein. Sama tilanne keruu tulo -5c Nibe F1255-12 säätyy min 2kW - max 12.5kW. Katsoin tuo Niben pikku pumppu 6( uudelleen, säätyy samassa keruu -5C tilanteessa min 1.9kW - max 7.75kW. 

Jotenkin alkaa valinta kallistumaan tuohon 1255-12 malliin. Mitä sanoo raati, kommenttia vapaasti tulemaan.

Kumpi parempi tai huonompi on vähän häälyvä juttu sinänsä...kaikki ovat niin lähellä toisiaan, yksiselitteistä vastausta tuohon ei ole... lähinnä eniten on kyse siitä että mikä sopii kyseessä olevaan tapaukseen/olosuhteisiin/vaatimuksiin+++ eli kohde on ratkaisevassa asemassa pitkälti.
Ohjauksen soveltuvuus haluihin/tarpeeseen on kohtuu merkittävä, se kannattaa varmistaa ehdokkien kesken, eroja tuntuu olevan.

Keruupuolen pumpun erot on ihan ymmärrettävä kun kyseessä on 2 eri pumppukokoluokkaa, ei ole periaatteessa järkevää suunnitella pienempään pumppuun isomman pumpun kiertopumppua. Keruupuolen 'väljyys'/pumpun kyky on tietysti yksi tärkeä ja tarkistusta vaativa juttu, että riittää. Sullahan oli 2x300m lenkit joten saako tuosta nyt onkelmaa aikaiseksi millään pumpulla!?
Jos pumppuja sinänsä vertailee keskenään niin ehkä AIT:sta sitten pitäis verrata myös 12kW mallia vrt. Niben 12kW malli, mutta mielestäni 12kW kuulostaa <7kW tarpeeseen yliampuvalta...7.5kW max antoteho -5ºC litkulla (jos nyt noin alas sen saa) kuulostaa aika 'häränsilmältä' tuohon <7kW tarpeeseen.
Missä muuten on mainittuna AIT keruupuolen pumpputehot?
Miksi 7.5kW max teho on mielestäsi pettymys jos tarve on <7kW?

Asiasta kolmanteen AIT 9kW kone on 1-vaihenen kuten 6kW ja Niben 6kW, etu tai haitta on taas tapauskohtaista...PV paneelien kanssa ja EI-netottavassa verkossa hyöty ja netottavassa on sitten ihan sama kumpi.
Monta monessa asiaa, kannattaa myös laittaa semmoset 'tulevaisuuskiikarit' silmille ja yrittää arvata mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ehkä. 

[commo73]

Kumpi parempi tai huonompi on vähän häälyvä juttu sinänsä...kaikki ovat niin lähellä toisiaan, yksiselitteistä vastausta tuohon ei ole... lähinnä eniten on kyse siitä että mikä sopii kyseessä olevaan tapaukseen/olosuhteisiin/vaatimuksiin+++ eli kohde on ratkaisevassa asemassa pitkälti.
Ohjauksen soveltuvuus haluihin/tarpeeseen on kohtuu merkittävä, se kannattaa varmistaa ehdokkien kesken, eroja tuntuu olevan.

Keruupuolen pumpun erot on ihan ymmärrettävä kun kyseessä on 2 eri pumppukokoluokkaa, ei ole periaatteessa järkevää suunnitella pienempään pumppuun isomman pumpun kiertopumppua. Keruupuolen 'väljyys'/pumpun kyky on tietysti yksi tärkeä ja tarkistusta vaativa juttu, että riittää. Sullahan oli 2x300m lenkit joten saako tuosta nyt onkelmaa aikaiseksi millään pumpulla!?
Jos pumppuja sinänsä vertailee keskenään niin ehkä AIT:sta sitten pitäis verrata myös 12kW mallia vrt. Niben 12kW malli, mutta mielestäni 12kW kuulostaa <7kW tarpeeseen yliampuvalta...7.5kW max antoteho -5ºC litkulla (jos nyt noin alas sen saa) kuulostaa aika 'häränsilmältä' tuohon <7kW tarpeeseen.
Missä muuten on mainittuna AIT keruupuolen pumpputehot?
Miksi 7.5kW max teho on mielestäsi pettymys jos tarve on <7kW?

Asiasta kolmanteen AIT 9kW kone on 1-vaihenen kuten 6kW ja Niben 6kW, etu tai haitta on taas tapauskohtaista...PV paneelien kanssa ja EI-netottavassa verkossa hyöty ja netottavassa on sitten ihan sama kumpi.
Monta monessa asiaa, kannattaa myös laittaa semmoset 'tulevaisuuskiikarit' silmille ja yrittää arvata mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ehkä. 

Hyviä pohdintoja. Yritän olla suuresta innostukseta huolimatta, perus pessimisti, etsien huonointa mahdollista tilannetta. AIT kiertopumppujen tiedot löysin linkaamastani asennusohjeesta kohdasta, tekniset tiedot, sähkö osat, kiertopumpun virrankulutus.
Nyt kun päivällä katselen tuota AIT ohjetta uudelleen, niin siitä paistaa läpi saksalainen tarkkuus ja ohjeiden loistava rakenne. Pidän kortit vielä auki myös tälle AITlle, niben vaihtoehtona.

Tutkin tuolla bergheatilla, tuota keruuta, samalla kun viilasin hieman tietoja. Pumpun tehon tarve tosiaan vain 7kW. Sitä on aluksi vaikea uskoa, aiemmin 70-luvun talossa asuneena Lämmitettävää kuitenkin yli 200m2 ja kuutioita 700m3.
Vaihtelin tuon keruun maalajin saven, kosteus vaihtoehtoja. Kuivahko savi 665m, kostea 465m

Pahin mahdollinen tilanne edelleen, kuiva savi 665m, takapihalle mahtuu vain 600m. Ohjelma ei ilmeiseti ota kantaa putken halkaisijan vaikutukseta saatavaan energamäärään. Jos putki olisi 40mm sijasta 45mm tai 50mm, onko sillä merkittävää merkitystä saatavaan energiamäärään maasta ? 
Putken ulkopinta-alat 40mm = 75m2, 45mm = 85m2, 50mm = 94m2. Erotukset vrt 40mm  - 45mm + 10m2 ja 50mm + 19m2 ? Onko järkeä upottaa maahan 40mm putken sijaan 45mm putki. Putket eivät ole vielä maassa.
 

[tomppeli]

Isommasta putkesta ei tässä ole hyötyä.
Lähinnä ongelmana on se maa aineksen kuutiomäärä, josta lämpöä haetaan.
Jos putkitus on kahdessa kerroksessa, vaikkakin limittäin, käyttävät ne osittain yhteistä maa-aineksen lämpövarantoa.
On eduksi saada putkitus syvälle, siellä on enemmän kosteutta, siis vettä, jota voidaan pumpulla jäädyttää.

Tässä alla kuva, joka selventää asiaa:


Seuraa tapahtumaa vihreän nuolen suuntaan (vasemmalle).
Kun vetisen maan lämpötila laskee nollaan ja alle sen, pitää siitä imeä kauan lämpöenergiaa, kunnes sen lämpötila lähtee menemään alle 0 C. Siitä kertoo jäätymisvaiheen pitkä lämpötilakuvaajan vaakasuora osuus.
Lämpöpumpun käydessä keruun putkessa kiertävän nesteen lämpötila on karkeasti noin 1,5 astetta kylmempää, kuin sitä ympäröivän aineksen lämpötila.

Toinenkin hyöty siitä veden jäätymisestä; jää johtaa paljon paremmin lämpöä, kuin vesi.
Kun putken ympärille muodostuu jäätä, laajenee keruualue.
Sulan veden lämmönjohtavuus on noin 0,6 W/(m*K). Jään lämmönjohtavuus on 2.1 W/(m*K). Iso ero.
Koeta saada putket syvälle, kosteaan maahan.

[commo73]

Seuraa tapahtumaa vihreän nuolen suuntaan (vasemmalle).
Kun vetisen maan lämpötila laskee nollaan ja alle sen, pitää siitä imeä kauan lämpöenergiaa, kunnes sen lämpötila lähtee menemään alle 0 C. Siitä kertoo jäätymisvaiheen pitkä lämpötilakuvaajan vaakasuora osuus.
Lämpöpumpun käydessä keruun putkessa kiertävän nesteen lämpötila on karkeasti noin 1,5 astetta kylmempää, kuin sitä ympäröivän aineksen lämpötila.

Toinenkin hyöty siitä veden jäätymisestä; jää johtaa paljon paremmin lämpöä, kuin vesi.
Kun putken ympärille muodostuu jäätä, laajenee keruualue.
Sulan veden lämmönjohtavuus on noin 0,6 W/(m*K). Jään lämmönjohtavuus on 2.1 W/(m*K). Iso ero.
Koeta saada putket syvälle, kosteaan maahan.

Taas opin jotain uutta. Mikäli 45mm putki ei ole merkittävästi kalliimpaa 40mm nähden, ei siitä liene haittaa jos ei hyötyäkään muuta kuin pienempi painehäviö.
Oman arvion mukaan putkiston kohdalla kallio tule vastaan 2m - 3m kohdalla. Alustavasti ole kaavaillut, että putkilenkit laitetaan 1m ja 1.5m syvyyksille. Pitäisikö laittaa hieman syvemmälle jos maata on mitä kaivaa ennen kuin kallio tulee vastaan? Jos menee syvemmälle maan puolesta, mihin syvyyteen putket tulisi kaivaa, että lopputulos olisi mahdollisimman hyvä?

[tomppeli]

Isompi läpimittainen putki vaatii suuremman taivutussäteen. Ahtaalla tontilla vaikeuttaa asennusta.

Kannattaa laittaa niin syvälle, kuin voi. Matkalla ei kuitenkaan saa olla laaksoja / kukkuloita, jotta ei muodostu ilmalukkoja.
Maakeruuputkeksi pitää olla paksuseinäinen PEM 40x3,7, jotta kestää maapaineet.
Porakaivoon tarkoitetut, ohut seinämäiset putket eivät kestä maakerrosten epätasaista painetta.