Mitoistuta uuteen mökkiin

[puusteri]

Saisko mitoituslaskelman lämmitykselle?

-uudiskohde, aloitus 2017/2018
-tontti on postimerkin kokoinen (20m * 17.5m) ja naapureita riittää eli kahta kaivoa ei hevillä tähän saa.
-sijainti, Tampere
-uudiskohde, rinnetontti
-lattialämmitys
-tulee koneellinen iv
-ulkoseinät 13,2 x 8m, kellari 13,2*12,9
-3 kerrosta
-seinät 400mm eristeharkko
-1 ja 2 kerros n. 115 & 90 m2 autotalli (kellarin päällä) 30 m2
-Yhteensä lämmitettävää noin 400 m2
- huonekorkeus 2,7m
-pohjana kallio.
-yläpohjassa uretaanilevy 50mm +  400mm puhallusvillaa
-3lasisia ikkunoita 37 m2
-Ovia 18 m2

[euroshopperi]

Porauslupa ei ole automaattisesti selvä, mutta jos saa, niin hieno juttu. Noin tiheään asutulla alueella, jossa 400 neliötä rakennusoikeutta irtoaa 350 neliön tontista saattaa porauslupa olla haaste.

[puusteri]

Moro

Juu, ei tässä ole vielä rakenuuslupaakaan vaan vasta alustava ymmärrys kaupungin kanssa. Alueen rakentamistapaohje sanoo jotta:
"Erillispientalotonteilla maalämpöjärjestelmä tulee toteuttaa siten, että naapurilla on mahdollisuus vähintään yhden maalämpökaivon toteuttamiseen."
Oletettavasti siihen se lupakin hetiää.

Tuolla alueella (Vuoreksen aurinkorinne) on myös tavoitteena energiatehokkuus yms yms, ja niihin alle 100 E-lukuihin voi olla haastava päästä normaalirakenteilla jos ei ole maalämpöä.

-P

[euroshopperi]

Loistava juttu. Kerrankin on järkevää politiikkaa. Valitettavan usein on kyse ,viranomainen vastaan kansa ajattelusta, jossa pyritään löytämään pelkästään estävää ja kieltävää määräystä, kunnes kansalainen väsyy.

[tomppeli]

Saisko mitoituslaskelman lämmitykselle?

-uudiskohde, aloitus 2017/2018
-tontti on postimerkin kokoinen (20m * 17.5m) ja naapureita riittää eli kahta kaivoa ei hevillä tähän saa.
-sijainti, Tampere
-uudiskohde, rinnetontti
-lattialämmitys
-tulee koneellinen iv
-ulkoseinät 13,2 x 8m, kellari 13,2*12,9
-3 kerrosta
-seinät 400mm eristeharkko
-1 ja 2 kerros n. 115 & 90 m2 autotalli (kellarin päällä) 30 m2
-Yhteensä lämmitettävää noin 400 m2
- huonekorkeus 2,7m
-pohjana kallio.
-yläpohjassa uretaanilevy 50mm +  400mm puhallusvillaa
-3lasisia ikkunoita 37 m2
-Ovia 18 m2

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.

Olenko ymmärtänyt tiedot oikein:
- Kellarikerroksen sisäpuolinen ala 150 m2.?
- 1. -kerros 115 m2 + at 30 m2 = 145 m2.?
- 2. -kerros 90 m2.?

Tältä näyttäisi laskelma:
Uudisrakennus  ”puusteri”   TAMPERE (Pirkanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
- Kellarikerros Lattialämmitys   12 548 kWh   2,92 kW
- 1 -kerros + At Lattialämmitys   10 144 kWh   3,89 kW
- 2 -kerros Lattialämmitys   7 152 kWh   2,62 kW
YHTEENSÄ      29 844 kWh   9,4 kW
- Josta johtumisvuodot   20 623 kWh   5,99 kW
- Josta ilmanvaihdot   6 866 kWh   2,57 kW
- Josta vuotoilmat   2 355 kWh   0,88 kW
- Josta lämmönsiirtokanaali   0 kWh   0,00 kW

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( LATTIALÄMMITYS )   
Lämmitettävää   385 m2   995 m3
- Kiinteistö   5,0 COP   28 204 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   4 800 kWh
- Yhteensä   4,5 SCOP   33 004 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   10,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -31 C
▪ Maasta kerätään    ( 5 COP)   8,0 kW   25 678 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 326 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   7 326 kWh
Tarvitaan 296 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,55 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   1,03 bar (103 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,54 bar (54 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,31 bar (31 kPa)
...
Lämmönkeruupiirin massavirtaus riippuu lämpöpumpun lämmitystehosta.
Isompi lämmitysteho edellyttää suurempaa maaliuoksen kiertotehoa.
Noin 10 kW tehoisella koneella se on 0,55 litraa/sekunti, jos maakierron menon ja paluun lämpötilojen erotus on noin 3,6 astetta (3,6 K).
Keruupiirin putkitukseksi olisi syytä valita 50 mm putkitus. Näin varsinkin, jos pumpun lämmitysteho ylittää 10 kW.
Tarkistakaa pumppua valitessa se, kuinka suuren keruupiirin ulkoisen painehäviön laite sietää.
Joissakin pumppumerkeissä on varsin pienitehoisia lämmönkeruupiirin kiertopumppuja.!

Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta, osaavalta alan ammattisuunnittelijalta.

[puusteri]

Kiitokset laskelmista. Vaikuttaa hurjan syvältä kololta tuo, mutta kai sitä lämmitettävääkin riittää tuossa. Joku kauppias tarjosi yli 100m matalampaa, saattaa olla että siinä tarjouksessa oli säädettävää. Ilmeisesti pitää sitten olla 140 mm reikä että nuo isommat putket sopii. Eikun kyselemään tämän perään sitten.

[tomppeli]

Ilmeisesti pitää sitten olla 140 mm reikä että nuo isommat putket sopii. Eikun kyselemään tämän perään sitten.

Tämä keräin menee 115 mm poraukseen: https://www.geopipe.fi/fi-FI/tuotteet/geoduo-m32-33373689

[puusteri]

En löytänyt yhtäkkiä mitään hintareferenssiä tuolle geoduo 32:lle vs normiputki.  Sen sijaan 130mm reikä 50mm putkella, 35€ /m tuli vastauksena 300 metrin reijälle aika nopsaan.  Pitää kysellä lisäää.

[heinaaho]

En löytänyt yhtäkkiä mitään hintareferenssiä tuolle geoduo 32:lle vs normiputki.  Sen sijaan 130mm reikä 50mm putkella, 35€ /m tuli vastauksena 300 metrin reijälle aika nopsaan.  Pitää kysellä lisäää.

Pyydä porarin selvittämään hinta tai kysy geopipeltä kuka käyttää heidän putkea. Itselle pariin kohteeseen tullut tuo putki, suosittelen lämpimästi.

[puusteri]

Sinänsä näyttää tuolla geoduo putkella saavan edukkaammin syvän kaivon tehtyä, mutta nyt kun luin palstalta muutamia muita laskelmia suurinpiirtein samankokoisista skenaarioista alkoi yksi pikku juttu häiritsemään. Nimittäin tuon laskelman tuottama kaivon syvyys. Varmaan tuon bergheat-kalkyylin kun purkaisi niin asian saa sieltä reverse- engineerattua mutta varmaan asiantuntijat osaa vastata lonkalta.
Esimerkiksi vaajaa pari vuotta sittten tehty laskelma "raksaaja":lle tuotti 223 m kaivon. Tässä on melkein sama vuotuinen tehontarve.

Bergheat46.547-1,7-6
Lämpötehon ja lämpöenergian vuotuiset osuudet täystehoisella lämpöpumpulla Täystehoisena Valittu 10 kW
- Pumpuksi valitsit 10 kW -tehoisen. Kohteen lämmitystarve on 9,9 kW
- Maasta otetaan tehoa ja energiaa vuodessa 7,6 kW
- Sähköverkosta otetaan tehoa ja energiaa vuodessa 2,4 kW
- Lämmityslaitoksen vuotuiseksi hyötysuhteeksi tulee noin ... 4,1 SCOP 4,1 SCOP
- Valittu pumpputeho ja max. ottoteho lämmön maakeruulta 10,0 kW 7,74 kW 7,84 kW
Lämmön keruu pellosta ( 23945 kWh / vuosi ) - LATTIALÄMMITYS
Maalaji Vuosituotto /metri Pituus Upotussyvyys vähintään
KOSTEA SAVI 48,5 kWh/m 493 m 1,0 m
Lämmönkeruu porakaivosta, laskettu LÄMMITYSTARPEEN mukaan - LATTIALÄMMITYS
- Maaporausta 6 m 1,5 W / (mK) Teräsputki 283 kWh
- Kaivon aktiivisyvyys ja energian saanto 6 - 223 m 3,0 W / (mK) Kallioporaus
- Kaivot yhteensä 223 m 1 kpl
- Yhtenä kaivona tarvittaisiin 1 kpl 223 m
Keskikuorma Huippukuorma
- Kaivosta otetaan vuoden jaksolla lämpötehoa 12,26 W/m 35,17 W/m
- Kuorma kaivosta koko vuoden jaksolle metriä Kelviniä kohden 1,7 W / (mK) 4,8 W / (mK)

Vastaavasti juuri viimeksi laskettu "kenkku-iita" case jossa energiaa tarvittiin vielä reilusti enemmän mutta kaivon laskettu syvyys oli silti matalempi.

Eli mikä on se muuttuja joka tämän eron tuottaa ?

[tomppeli]

Suurin "muuttaja" on kohteen sijainti ja siitä johtuva peruskallioperän lämpötila.
Asiasta selvitystä täällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7327.msg97798#msg97798

Vaakakeruupiirin laskennan algoritmia olen joutunut muuttamaan jonkin verran.
Samoin olen ihan hiukan joutunut pienentämään porakaivon kuormitusastetta.

Kun tekee mitoituslaskelmia, ei missään nimessä haluaisi, että joku tekee liian pienen kaivon tekemäni laskelman perusteella.
Silti on raportoitu sellaista, että jossakin kohteessa kaivo on sittenkin ollut lievästi alimitoitettu.
Korostan sitä, että kallioperä on arvaamaton, eikä laskelma takaa sitä, että kaivo olisi kuitenkaan riittävä.
Yksi epävarmuustekijä on lisäksi, että joudun tekemään laskelman liian optimisten lämmitystarvetietojen perusteella.

En tiedä, saitko tästä mitään kunnollista vastausta kysymykseesi.

Täydennän vielä vastaustani:
Useimmat huomaavat, että se, onko kyseessä lattialämmityskohde, vai patterilämmitys, vaikuttaa myöskin aika paljon siksi,
että pelkällä lattialämmityksellä systeemin COP on luokkaa 5 ja patterilämmityksellä se on noin 3.
Jos kohteessa on osaksikaan patterilämmitystä, joudutaan koko mitoitus laskelmaan sen perusteella siksi,
että patterilämmitys vaatii korkeamman kiertoveden lämpötilan.

[Krive]

Juuri olin vastaamassa, mutta Tomppeli ehti ensin . Mutta tosiaan 60 neliötä ja maantieteellinen sijainti "raksaajan" ja "puusterin" välillä vaikuttaa jo todella paljon.

Valtavan määrän tunteja olen tätä foorumia, ja muita sivustoja tutkinut, ja koittanut ahmia mahdolisimman paljon tietoa maalämmöstä itseeni. Silti tuntuu, että paljon on vielä opittavaa. Muuttujia ainakin tuntuu olevan riittävästi

Mutta se ainakin on käynyt selväksi, että maalämpöratkaisuja tarjoavia yrityksiä on laidasta laitaan. Osa tekee tarjouksen näkemättä kohdetta, osa käy kurkkaamassa tekniseen tilaan ja osa käyttää paljon aikaa mitaten kaikki mahdolliset asiat patterien koosta lähtien.

Ja näin ollen tarjoukset poikkeaa paljon toisistaan. Esim. kaivojen syvyydet 1*195m kaivosta 2*200m kaivoihin.

Tarkkana saa siis olla, että tekee oikean ratkaisun

[puusteri]

Juu kiitokset selvityksistä, arvelinkin että kyllä tälle joku selitys on.  Tosiaan ei ole aikomusta mitoittaa systeemiä liian kireälle, mutta tuntuu olevan hankalaa saada myyjät samalle allonpituudelle. Pitää ehkä tehdä se reikä & putkitus ensin ja pyytää sitten siihen tilanteeseen sopivista emmeistä tarjous.

[tomppeli]

Yleensä on taloudellisesti edullisempaa pilkkoa kaivourakka ja laiteurakka erilleen toisistaan.
Jos kaivon laskutus kiertää LVI -urakoitsijan kautta, on siihen aina pakko lisätä vähän hintaa, muutoin hommat kusee.

[puusteri]

Nyt on tullut sen verran harrastettua harkkojen latomista lumessa ja pakkasessa että pitää välillä tarttua näihin kevyempiin hommiin.
Eli luottoputkari sai minulle vakuutettua että pumppu on Nibe 1145. Samoin tuo reijän syvyys on se 300m. Juttelin alkuviikosta Niben maahantuojan asiantuntijan kanssa ja kysyin että pelittääkö mainittu pumppu 300m  45/50mm putkien kanssa mutta luonnollisesti kaveri ei halua siihen ottaa kantaa ettei joudu puheistaan vastuuseen. "Nää on vähän vaikeita asioita" on patenttivastaus joka asiaan. Löytyykö täältä kokemusta tai muuten vain vakuuttavaa tietoa suuntaan tai toiseen ?

[tomppeli]

Juttelin alkuviikosta Niben maahantuojan asiantuntijan kanssa ja kysyin että pelittääkö mainittu pumppu 300m  45/50mm putkien kanssa mutta luonnollisesti kaveri ei halua siihen ottaa kantaa ettei joudu puheistaan vastuuseen. "Nää on vähän vaikeita asioita" on patenttivastaus joka asiaan.

45 millisellä keruun painehäviö nousee hiukan liian suureksi ja siitä syystä maakierron menon ja paluun lämpörilaero nousee noin 4 asteeseen, joka on turhan iso.
50 millinen olisi tarpeen, varsinkin jos valitaan 10 kW -tehoinen pumppu.

Mitä isompitehoinen on/off -pumppu, sitä suurempi on maakierron virtauksen nopeus ja painehäviö.
Invertterikoneella virtaustarve on pienillä tehoilla pieni,
vasta kovilla pakkasilla ja pakkasen kiristyessä nousee virtaus ja sen mukana painehäviö, joka johtaa kohonneeseen dt arvoon.
Turbo putkella on painehäviö ilmeisesti isompi, kuin on sileällä putkella, joten olisi ilmeisesti syytä valita tavallinen keräinputki.

[euroshopperi]

Mä voin tähän hieman kompata sivusta. Mulla on siis 17 kW pumppu, joka toistaiseksi on riittävä vaikka -70 asteen lämmöille asti ja raakasti ylitehoinen, kun 80 neliön autotalli vielä laittamatta maalämpöön. Neliöitä on 350 ja kuutioita tulee 1000. Mulle laskettiin 12,9 kW pumppu riittäväksi. Vuoteen tullut energiaa tuotettua lämmitykseen nyt n. 36 000 kWh aika tasaisesti jo 4 vuoden ajan. Kaivoja on siis yhteensä tuo 330 m ja voin sanoa, että yhtään metriä ei ole liikaa. Ja tämä siis Espoosta etelään suunnalla. Se tässä on kyllä hienoa, että tulolämpö on pysynyt jatkuvasti plussan puolella ja kesäisin on kaivo aina palautunut sinne n. 6 asteen lämpöihin. Tällä hetkellä on tulo 1,2 astetta ja meno -2,2, joten 17 kW pumpulle on kiertoa reippaasti. Lämmityksen COP on 4,6 ja kuumavesi 3,2. Näistä tulee SCOP yhteensä 4,3, jolloin tulee käytettyä 8300 kWh sähköä. Öljyä paloi siis 4300 L vuodessa, joten säästöjä tulee mukavasti ja lainat lyhenee rivakasti.