Maalämpö puukattilan kaveriksi entiseen kouluun.

[Herkko]

Tervehdys arvoisat maalämmön asiantuntijat!

Ylihuomenna tehdään kaupat suuresta tiilirakenteisesta koulusta (1951). Kiinteistö on kolmikerroksinen ja kerrosalaa noin 600 m2, asunnon osuus noin 200 m2 ja reilusti kylmää ullakkotilaa. Tarkoitus olisi laajentaa asunnon osuutta noin 50-100 m2 ja loput talosta tulisi harraste/yrityksen käyttöön. Asunnossa pidettäisiin normaalia 21-22 c lämpöä ja muissa tiloissa viileämpää huonelämpötilaa.

Tällä hetkellä lämmönlähteitä on kaksi: Termax Naturan 80 kW puukattila ja sähkö, jotka lämmittävät kahta 3000 litran lämminvesivaraajaa. Lämmön jako tapahtuu pattereiden välityksellä.

Tarkoitus olisi alkuunsa kytkeä maalämpö lämmittämään toista 3000 litran varaajaa ja laittaa Ouman  jakelemaan lämpöä verkostoon ja kovemmilla pakkasilla lisätä löylyä Termaxilla. Näin olisi talvi turvattu ja voisin rauhassa rempata ja asennella vesikiertoiset lattialämmitykset ja myöhemmin kytkeä energiatehokkaaman järjestelmän (lattialämmitys + uusi lämminvesivaraaja).

Bergheat46:lla laskin useammalla parametrilla (muuttuvia tekijöitä on paljon) tehontarvetta ja kaikki laskelmani suositteli 20-25 kW:n pumppua. Harkinnassa Oilon Junior GT 21, Oilon Junior Eco 21, Gebwell T220 ja Gebwell T226.

Tontti on reilun hehtaarin, maaperä savea ja sopivasti pitkän mallinen ja talolta laskeva. Tontilla on myös käyttämätön 170m porakaivo, johon tulee reilusti vettä.
Mitä ajatuksia projekti herättää? Mitä mieltä pumpuista, muita vaihtoehtoja? Voinko käyttää vanhaa porakaivoa lämpökaivona, niin että kaksi 400m lenkkiä kulkisi savessa ja yksi 400m lenkki kaivon kautta maalämpöpumpulle?

Kiitokset vaivannäöstä 

[tomppeli]

Tervetuloa porukkaan!!
Koetin tehdä laskelman. Ei tämä vielä luotettava ole.
Jos saan vielä lisäinfoa kohteesta, koetan parantaa laskelman luotettavuutta.
Kaksi alinta kerrosta on laskettu yhdeksi blokiksi.
Kahden alimman kerroksen huonekorkeudet on oletettu olevan noin 2 x 2,8 m ja niiden välissä välipohja noin 50 cm.
Ylin kerros on laskettu erikseen.

Tästä laskennan fusku -tavasta johtuen nettoneliöiden määrä on väärä, kun siitä puuttuu yhden kerroksen ala.
Tässä laskennassa on "oikeasti" noin 644 m2 lämmintä alaa. Liekö lähelläkään oikeaa?
Tässä laskelmassa on ajateltu ikkunoiden olevan 3 -lasisia ja ullakkotiloihin olisi lisätty puhallusvillaa noin 40 cm.

Nyt näyttäisi tältä!
Koulurakennus  ”Herkko”   LAPPEENRANTA (Etelä-Karjala)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ         
- 2 -alinta kerrosta Patterilämmitys   84 107 kWh   26,16 kW
- Kolmas kerros Patterilämmitys   15 211 kWh   5,58 kW
YHTEENSÄ   99 318 kWh   31,7 kW
- Josta johtumisvuodot   74 517 kWh   22,49 kW
- Josta ilmanvaihdot   19 530 kWh   7,29 kW
- Josta vuotoilmat   5 271 kWh   1,97 kW
- Josta lämmönsiirtokanaali   0 kWh   0,00 kW

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( PATTERILÄMMITYS )
Lämmitettävää   387 m2 (644 m2)   1 905 m3
- Kiinteistö   3,4 COP   96 846 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   9 600 kWh
- Yhteensä   3,3 SCOP   106 446 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   32,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   30,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -29 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,4 COP)   21,3 kW   74 655 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   31 400 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   391 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   31 791 kWh
Tarvitaan 3 x 267 m = 801 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 1,45 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:         
• Kaivon painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,69 bar (69 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,38 bar (38 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,22 bar (22 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, keruu: kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,2 m   1937 m

Ihan karkea arviomitoitus tämä on vielä.!

[Herkko]

Hyvä tietää, että jeesiä saa. Yöunetkin melkein kärsineet, kun koko ajan pyörii maalämmöt ja muut rempat mielessä. Siinä sivussa pitäisi vielä töissäkin rakentaa. 

Kiitos..ISO KÄSI tomppelille ja muille avuliaille!

[Roori]

Onko nuo 3k varaajat ihan rinnakkain vai priorisoitu jollain tavalla?
Kuinka kuumavesi valmistetaan nyt ja tulevaisuudessa?

[Herkko]

Pytyt ovat ihan rinnan. Talosta löytyy useampi vesipiste ja useampi varaaja, joita karsitaan pois. Esim yhdessä keittiössä jokin bilteman rimpulan oloinen varaaja. Kellarissa 300 litrainen varaaja jne. Tällä hetkellä kaikki lämmennyt sähköllä, siis myös talo! Talon myyjä asensi parisen vuotta sitten termaxin ja heti sen jälkeen sairastui vakavasti. Ei ole ollut voimia lämmittää puilla. Vain koekäyttö tehty kattilalla. Sähköä mennyt reilun 10 k€ vuodessa.

Käyttöveden haluaisin maalämmöstä. Mahdollisesti vastuksilla apua legionellan teurastuksen.

Asukkeja taloon tulee 5 ja koira.

[Roori]

Saatko sen toisen pytyn sitten irti siitä toisesta jos aiot vain toista käyttää maalämpöön ja lämmitykseen?

Lieneekö noissa pytyissä mitään LKV kierukoita, varmaankin ovat aika uusia kun kattilakin uusi?

[Herkko]

Kiitos tomppa laskelmista ja Roorille myös kiitokset.

Aikasta paljon heitti omista arvioistani. Yritän huomenna/keskiviikkona käydä talolla ottamassa mittoja ja tarkempia tietoja tekniikasta yms. Saatte siten paremman kokonaiskuvan.

Piisisen Jormalla näyttää olevan mielenkiintoinen viritelmä mökillä. Tässä linkki Piisisen artikkeliin: http://termocal.asiakasdemo.emedia.fi/easydata/customers/termocal/files/liitetiedostot/216972_esite.pdf

Tuosta tuli ajatus varaajien erottamisesta toisistaan esim. mekaanisesti hanalla tai jollain hienommalla / järkevämmällä tavalla. Näin saisin lämmitettyä puulla molemmat säiliöt ja mlp saisi huilia pidemmän jakson. Tilanne on se, että itse olen harvemmin viikolla kotona reissutöiden takia. No tämä oli vain ajatus. Jahka saisi toisen säiliön valjastettua käyttöön.

Palaan asiaan tarkempien tietojen kera.

[Roori]

Kiitos tomppa laskelmista ja Roorille myös kiitokset.

Aikasta paljon heitti omista arvioistani. Yritän huomenna/keskiviikkona käydä talolla ottamassa mittoja ja tarkempia tietoja tekniikasta yms. Saatte siten paremman kokonaiskuvan.

Piisisen Jormalla näyttää olevan mielenkiintoinen viritelmä mökillä. Tässä linkki Piisisen artikkeliin: http://termocal.asiakasdemo.emedia.fi/easydata/customers/termocal/files/liitetiedostot/216972_esite.pdf

Tuosta tuli ajatus varaajien erottamisesta toisistaan esim. mekaanisesti hanalla tai jollain hienommalla / järkevämmällä tavalla. Näin saisin lämmitettyä puulla molemmat säiliöt ja mlp saisi huilia pidemmän jakson. Tilanne on se, että itse olen harvemmin viikolla kotona reissutöiden takia. No tämä oli vain ajatus. Jahka saisi toisen säiliön valjastettua käyttöön.

Palaan asiaan tarkempien tietojen kera.

Pyttyjen yläpäiden väliin voi laittaa vaikka sähköisen 2-tie venan joka aukee automaattisesti, kun puilla lataus alkaa ja 'puu-pytty' on kuumempi kuin 'mlp-pytty'...eikös se tuosta sitten vapaakierrolla kierrä ja samalla mlp alkaa sammuilla automaattisesti. Pyttyjen alapäät yhdessä koko ajan, siellä lienee paisuntakin kytkettynä.

[Herkko]

Pyttyjen yläpäiden väliin voi laittaa vaikka sähköisen 2-tie venan joka aukee automaattisesti, kun puilla lataus alkaa ja 'puu-pytty' on kuumempi kuin 'mlp-pytty'...eikös se tuosta sitten vapaakierrolla kierrä ja samalla mlp alkaa sammuilla automaattisesti. Pyttyjen alapäät yhdessä koko ajan, siellä lienee paisuntakin kytkettynä.

Aivan. Tuo esittämäsi 2-tie vena kuulostaa huomattavasti järkevämmältä, kuin minun käsin käännettävä hana. Eli koko järjestelmä olisi hyvin pitkälti automatisoitu, pois lukien puiden lastaus.