Maalämpökaivon syvyys

[Maalämpötalous]

Ostimme 2012 rakennetun talon, jossa on 190 neliötä lämmintä pinta-alaa.
Maalämmitysjärjestelmää palvelee 123 metriä syvä kaivo, jonka riittävyys kävi askarruttamaan, koska  tämän palstan "kaivon mitoitusotsikko" ohjeistaa kairaamaan aika paljon syvempää kaivoa.
Torppa sijaitsee Tampereen kupeessa ja lämmön jako on hoidettu lattialämmöllä.

Vetääkö tuo kaivo nyt umpijäähän kun tulee ensimmäinen ihan oikea talvi?

Mitä on tehtävissä, vai onko vain toivottava parasta ja lauhoja talvia?

[Maalämpötalous]

Sellainen tarkennus edelliseen, että sähköä oli kulunut edellisillä omistajilla 12800 kWh vuodessa.
Käyttösähkö, veden lämmitys ja torpan  lämmitys mukaan lukien.

[tomppeli]

Ostimme 2012 rakennetun talon, jossa on 190 neliötä lämmintä pinta-alaa.
Maalämmitysjärjestelmää palvelee 123 metriä syvä kaivo, jonka riittävyys kävi askarruttamaan, koska  tämän palstan "kaivon mitoitusotsikko" ohjeistaa kairaamaan aika paljon syvempää kaivoa.
Torppa sijaitsee Tampereen kupeessa ja lämmön jako on hoidettu lattialämmöllä.

Vetääkö tuo kaivo nyt umpijäähän kun tulee ensimmäinen ihan oikea talvi?

Mitä on tehtävissä, vai onko vain toivottava parasta ja lauhoja talvia?

Oletetaan, että talo on yksi kerroksinen.
Tältä saattaisi näyttää:
 Talo  ”Maalämpötalous”   TAMPERE (Pirkanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ         
- Talo Lattialämmitys      23 761 kWh   6,92 kW

YHTEENSÄ      23 761 kWh   6,9 kW
- Josta johtumisvuodot   18 700 kWh   5,06 kW
- Josta ilmanvaihdot   3 747 kWh   1,38 kW
- Josta vuotoilmat   1 314 kWh   0,48 kW
         
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( LATTIALÄMMITYS )   
Lämmitettävää   190 m2   494 m3
- Kiinteistö   5,2 COP   22 471 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   6 000 kWh
- Yhteensä   4,4 SCOP   28 471 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   7,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -30 C
▪ Maasta kerätään    ( 5,2 COP)   6,1 kW   22 001 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 470 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   6 470 kWh
Tarvitaan 222 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,41 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:      
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,43 bar (43 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,24 bar (24 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,15 bar (15 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, keruu: kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,1 m      560 m
...
Tämä laskelma on vain karkeasti suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!

Laskelman mukaan kaivo on aika tavalla alimittainen ja saattaa aiheuttaa pakkastalvena ongelmia.
Korostan sitä, että laskelma on tehty kovin vaatimattomin lähtötiedoin ja siksi ei voi olla kovinkaan luotettava.
Kaivon syvyys on kuitenkin niin pieni, että ihan ilmeisesti se ei ole riittävän syvä tähän kohteeseen.

[maalämmittää]

Tilannekuvaa ja mielenrauhaa voi myös hakea historian kautta.
Jos kaivo/talo on selvinnyt 2016 tammikuun keskimääräistä huomattavasti kovemmista pakkasista, niin en panikoituisi vaan seuraisin tilannetta.

Tampereen lämmitystarvelukuja en pikimmiten löytänyt (=yhdessä taulukossa usealta vuodelta),
mutta Hyvinkää on siinä lähellä ja niihin lukuihin linkki tässä ... http://hlv.fi/lammitystarveluvut.html

Paikalliselta sähkölaitokselta on myös saatavissa kulutustietoja.

MLP:ssäsi voi myös olla tilastotietoja, kuinka se on käyttäytynyt esim. lisävastusten käytön suhteen.

[sailor]

Talossa lienee poltettu roppakaupalla halkoja?

[tomppeli]

Tampereen lämmitystarvelukuja en pikimmiten löytänyt...

Täältä löytyvät lämmitystarveluvut, mutta ne joutuu keräämään, jos haluaa monen perättäisen vuoden arvot..

[Mettis]

Talossa lienee poltettu roppakaupalla halkoja?

Kävi kans sama mielessä, että oisko edellisellä omistajalla "unohtunu" mainita.

[Maalämpötalous]

Tuosta halkojen polttamisesta ei tosiaan ole tarkempaa tietoa.

Paljonkohan maksaa, jos olemassa olevaa kaivoa kairaa 50 metriä syvemmäksi?

On vaan noi pihat laitettu/päälystetty sen verran siisteiksi, että olisi sääli jyrätä ne pilalle porauskalustolla.

[Roori]

Onko talossa siis 'raju' puunpoltto vekotin?
Tuon käyttöastetta pustyy 'nokimies' arvioimaan 

Kaivoa voi myös maapiirillä avustaa...

Kulutus, <13MWh@190m2, antaa ymmärtää että vähällä mennyt eli laitteet erinomaisessa kunnossa // hyvin eristetty+rakennettu talo // asuttu säästöliekillä // poltettu paljon puuta // tjms.

Pystytkö näkemään mitä keruun lämpötilat on nyt?

[Mettis]

Onko talossa siis 'raju' puunpoltto vekotin?
Tuon käyttöastetta pustyy 'nokimies' arvioimaan 

Kaivoa voi myös maapiirillä avustaa...

Kulutus, <13MWh@190m2, antaa ymmärtää että vähällä mennyt eli laitteet erinomaisessa kunnossa // hyvin eristetty+rakennettu talo // asuttu säästöliekillä // poltettu paljon puuta // tjms.

Pystytkö näkemään mitä keruun lämpötilat on nyt?

Siis tuo vajaa 13MWh on maalämpöajan kulutus vai enne sitä?
Eihä tuo itseasiassa nyt mitenkään ihmeellinen ole jos maalämpö ajalta. Meillä oli vuoden kulutus 10900kwh kaikki sähköt ja kyseessä vanha 170m2 talo Oulussa jossa asustaa viisi henkinen perhe.
Kaivohan voi olla kyllä vähän lyhyen puoleinen..

[Maalämpötalous]

Onko talossa siis 'raju' puunpoltto vekotin?
Tuon käyttöastetta pustyy 'nokimies' arvioimaan 

Kaivoa voi myös maapiirillä avustaa...

Kulutus, <13MWh@190m2, antaa ymmärtää että vähällä mennyt eli laitteet erinomaisessa kunnossa // hyvin eristetty+rakennettu talo // asuttu säästöliekillä // poltettu paljon puuta // tjms.

Pystytkö näkemään mitä keruun lämpötilat on nyt?

Ihan tavallinen, nykyaikainen takka.
Nuohooja itseasiassa kävi juuri jokin aika sitten ja sanoi, että ei ollut paljoa putsattavaa. Siisti oli.

Kävin tutustumassa vähän värkkiin ja liitekuvan mukaiset lämpötilat sain inforuutuun.

[Mettis]

Ihan tavallinen, nykyaikainen takka.
Nuohooja itseasiassa kävi juuri jokin aika sitten ja sanoi, että ei ollut paljoa putsattavaa. Siisti oli.

Kävin tutustumassa vähän värkkiin ja liitekuvan mukaiset lämpötilat sain inforuutuun.

Tuossa näyttäisi pumppu olevan huilimassa. Otappa uudestaan arvot, kun lämmittää seuraavan kerran käyttövettä.

[tomppeli]

Paljonkohan maksaa, jos olemassa olevaa kaivoa kairaa 50 metriä syvemmäksi?

Poraaminen sinänsä maksaa yleensä alle 30 euroa /metri.
Tässä joutuu kuitenkin vaihtamaan kaivon putket pitempiin. Se nostaa hintaa.
Putkia voidaan toki jatkaakin, mutta en tiedä suostuvatko porausfirmat jatkamiseen.
On putkiston takertumisriski.

Jos kaivoa syvennetään, on syytä porata enemmän kuin 50 lisämetriä.

[maalämmittää]

Käyntituntimääriä ja käynnistyksiä yms.  ilmoittavat tilastot koneesta olisi hyödyllisiä arviointiin.

[maalämmittää]

Poraaminen sinänsä maksaa yleensä alle 30 euroa /metri.
Tässä joutuu kuitenkin vaihtamaan kaivon putket pitempiin. Se nostaa hintaa.
Putkia voidaan toki jatkaakin, mutta en tiedä suostuvatko porausfirmat jatkamiseen.
On putkiston takertumisriski.

Jos kaivoa syvennetään, on syytä porata enemmän kuin 50 lisämetriä.

Toinen kaivo on myös vaihtoehto.

Mutta, en sinuna hötkyilisi, vaan selvittäsin rauhassa kuinka nykyinen toimii ja on aiemmilla asukkailla toiminut.

[Maalämpötalous]

Käyntituntimääriä ja käynnistyksiä yms.  ilmoittavat tilastot koneesta olisi hyödyllisiä arviointiin.

Käynnistyksiä tuosta Thermiasta ei taida löytyä, mutta nämä löytyi:

Käyttöajat:
Lämpöpumppu 13925 h
Lisälämpö 1 : 82 h (ensimmäinen lisälämpöporras)
Lisälämpö 2 : 138 h (toinen lisälämpöporras)
Käyttövesi : 1454 h

Talo on valmistunut 6/2012, eli järjestelmä on ollut nyt käytössä melko tarkasti 5 vuotta.

Lämpöpumppu on siis käynyt noin 30% kaikista tunneista, jotka talo on ollut asuttu.
Sitähän minä en tiedä kuinka paljon ennen talon valmistumista tuo pumppu on käynnistetty.


Edellisten omistajien mukaan maalämpö on toiminut moitteetta, toki kysyin tätä ennen kaupantekoa.

[Maalämpötalous]

Kulutus, <13MWh@190m2, antaa ymmärtää että vähällä mennyt eli laitteet erinomaisessa kunnossa // hyvin eristetty+rakennettu talo // asuttu säästöliekillä // poltettu paljon puuta // tjms.

Hyvin eristetty ja rakennettu talo pitää paikkansa. Parasta A energialuokkaa.
Tolkusti asuttu pitää sekin paikkansa, nelihenkinen perhe kuitenkin, kuten mekin. Omien sanojensa mukaan eivät kuitenkaan ole pihtailleet, vaan eläneet ihan normaalisti.

[burmanm]

Hyvin eristetty ja rakennettu talo pitää paikkansa. Parasta A energialuokkaa.
Tolkusti asuttu pitää sekin paikkansa, nelihenkinen perhe kuitenkin, kuten mekin. Omien sanojensa mukaan eivät kuitenkaan ole pihtailleet, vaan eläneet ihan normaalisti.

Noilla vastuksien käyttö määrillä sanoisin, että anna mennä nykyisellä. Jos viidessä vuodessa on mennyt ~1200kWh vastuksilla yhteensä (oletin aika yläkanttiin että keskimäärin olisi 6kW vastuksia käytössä, kun niitä on käytetty - mutta en tunne noita "porrastuksia", joten veikkaan että todellinen määrä on pienempi), niin ei lisäporaus kannata taloudellisesti.

[tomppeli]

Käyttöajat:
Lämpöpumppu 13925 h
Lisälämpö 1 : 82 h (ensimmäinen lisälämpöporras)
Lisälämpö 2 : 138 h (toinen lisälämpöporras)
Käyttövesi : 1454 h

Lämpöpumpun käyntiajaksi tulee 13925 h / 5 = 2785 h / vuosi.
Ei ollenkaan paljon. Monesti vuotuinen käyttötuntimäärä menee yli 3000 h.
Myöskään vastustuntien määrä ei ole suuri.
Jospa talo on tyypillistä paremmin eristetty ja mahdollisesti myöskin 2 -kerroksinen.
Parasta on tosiaankin katsoa nyt ensin, kuinka kaivoa selviää talvesta.
Jos on tarpeen, olisi lisäkaivo ihan hyvä ratkaisu.
5 -vuotta käytössä olleesta kaivosta ei aina saa keräintä ylös, joten sen syventämismahdollisuus ei ole varma.

[Roori]

Hyvin eristetty ja rakennettu talo pitää paikkansa. Parasta A energialuokkaa.
Tolkusti asuttu pitää sekin paikkansa, nelihenkinen perhe kuitenkin, kuten mekin. Omien sanojensa mukaan eivät kuitenkaan ole pihtailleet, vaan eläneet ihan normaalisti.

Nappaat vielä joskus näin 'parhaimman kelin' keruupiirin lämpötilat vaikka 1min lukemaväleillä pitemmän käyntijakson ajalta niin vähän voi jotain kuvaa saada kaivosta...jos on 'kuumat' lukemat niin sitten muuta kuin odottaa talvea, jos 'kylmät' niin sitten voi miettiä jotain.
Luulen kuitenkin tähänastisen perusteella että voi olla erityisen vilkkaasti vaihtuva vesi kaivossa kun ei mitään ongelmia ja kulutus noinkin pieni.

[Maalämpötalous]

Noilla vastuksien käyttö määrillä sanoisin, että anna mennä nykyisellä. Jos viidessä vuodessa on mennyt ~1200kWh vastuksilla yhteensä (oletin aika yläkanttiin että keskimäärin olisi 6kW vastuksia käytössä, kun niitä on käytetty - mutta en tunne noita "porrastuksia", joten veikkaan että todellinen määrä on pienempi), niin ei lisäporaus kannata taloudellisesti.

Vaikuttaisi googletuksen perusteella siltä, että lisälämmön 1 porras on1.5 kW ja toinen 3.0 kW

Eli vuodessa vastuksia on käytetty keskimäärin 108 kWh. Se ei ole kaiketi paljon mitään.

[Maalämpötalous]

Täytyy noi keruupiirin lämmöt katsoa kun saunotaan seuraavan kerran.
Nyt ei viitti alkaa lorottaa kuumaa vettä hukille vain sen vuoksi, että saisi liikettä kaivokiertoon.
Näytti olevan lämminvesivaraaja ns. täydessä latingissa, eli nyt ei ole mitään tarvetta pumpun pyörähtää pitkään aikaan.

[maalämmittää]

Ihan asiallinen kokonaisuus sinulla.
Ei muuta kuin nauttimaan maalämmöstä!

[sam68]

Sellainen tarkennus edelliseen, että sähköä oli kulunut edellisillä omistajilla 12800 kWh vuodessa.
Käyttösähkö, veden lämmitys ja torpan  lämmitys mukaan lukien.

N. tuhat vähemmän kuin meillä keskimäärin ja meillä isompi talo pohjoisemmassa.

[Maalämpötalous]

Otappa uudestaan arvot, kun lämmittää seuraavan kerran käyttövettä.

No nyt on saunottu.
Kaivolle lähtevä +2 C
Kaivosta palaava +6 C

Reilun puolen tunnin ajan kävin tuota vahtimassa, ei näytä lukemat tuosta muuksi muuttuvan.


EDIT:
Laski tuo kaivosta palaava liuos 5 asteeseen kun reilun tunnin jaksoi odottaa.
Kaivolle lähtevä pysyi edelleen 2 asteessa.


Lorotettiin tarkoituksella kuumaa vettä vähintään tuplamäärä normisaunomiskertaan nähden.

[Roori]

Noiden lukemien valossa en olisi vielä kovin huolissani, odottaisin talvea+kevättä ihan levollisena ja alkaisin harkitsemaan huolestumista ensi kesänä...

[Maalämpötalous]

Hieno homma, kiitos kaikille!

Jäätävän matalaltahan tuo kaivo alkuun tuntui,
mutta ilmeisesti se kuitenkin voi olla oikein mitoitettu.


Löysin sähkökaapista muistiinpanot vuodelta 2014, ja tuolloin sähköä on mennyt vain 11500 kWh.

Joten, seuraillaan.

[tomppeli]

Hyvät lukemat.
Kannatta odottaa ainakin seuraavan talven yli ennen, kuin tekee mitään toimenpiteitä.
Saattaa olla, että kaivon läpi virtaa pohjavettä kallion halkeamien kautta ja sillä tavalla lämpöä siirtyy muualta kaivoon.

[Roori]

Jäätävän matalaltahan tuo kaivo alkuun tuntui,
mutta ilmeisesti se kuitenkin voi olla oikein mitoitettu.

'Jäätävä'...osuvasti arvailtu
Ehkä ei oikein mitoitettu, mutta tuurilla kaivossa ehkä niin hyvin virtauksia että hoitaa hommansa.
Voisi olla hyvä kaivo kastelu tarkoituksiin...

[Maalämpötalous]

Joo, täytyy seurailla talvella lukemia ja pistää klapeja takkaan kun ulkolämpötila putoaa alle 10 pakkasasteen.

[Maalämpötalous]

Oletetaan, että talo on yksi kerroksinen.
Tältä saattaisi näyttää:
 Talo  ”Maalämpötalous”   TAMPERE (Pirkanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ         
- Talo Lattialämmitys      23 761 kWh   6,92 kW

YHTEENSÄ      23 761 kWh   6,9 kW
- Josta johtumisvuodot   18 700 kWh   5,06 kW
- Josta ilmanvaihdot   3 747 kWh   1,38 kW
- Josta vuotoilmat   1 314 kWh   0,48 kW
         
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( LATTIALÄMMITYS )   
Lämmitettävää   190 m2   494 m3
- Kiinteistö   5,2 COP   22 471 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   6 000 kWh
- Yhteensä   4,4 SCOP   28 471 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   7,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -30 C
▪ Maasta kerätään    ( 5,2 COP)   6,1 kW   22 001 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 470 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   6 470 kWh
Tarvitaan 222 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,41 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:      
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,43 bar (43 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,24 bar (24 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,15 bar (15 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, keruu: kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,1 m      560 m
...
Tämä laskelma on vain karkeasti suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!

Laskelman mukaan kaivo on aika tavalla alimittainen ja saattaa aiheuttaa pakkastalvena ongelmia.
Korostan sitä, että laskelma on tehty kovin vaatimattomin lähtötiedoin ja siksi ei voi olla kovinkaan luotettava.
Kaivon syvyys on kuitenkin niin pieni, että ihan ilmeisesti se ei ole riittävän syvä tähän kohteeseen.

Löysin talon papereista Nereuksen lattialämmityksen mitoituslaskelman, jossa jokaiselle talon huonetilalle on laskettu lämmöntarve (w)

Rakennuksen kaikkien tilojen yhteenlaskettu lämmöntarve on 7930 W.
Esimerkkinä poimittakoon vaikkapa olohuone on 640W, makuuhuone 450W ja autotalli 880W.

Käyttövettä meillä menee kaikkinensa noin 90 kuutiota, josta lämmintä voi olettaa olevan 36 kuutiota.

Noilla tiedoilla jos laskee uudelleen, voidaan päästä aika paljon tuota aiempaa laskelmaa matalampaan kaivoon.

[tomppeli]

Löysin talon papereista Nereuksen lattialämmityksen mitoituslaskelman, jossa jokaiselle talon huonetilalle on laskettu lämmöntarve (w)

Rakennuksen kaikkien tilojen yhteenlaskettu lämmöntarve on 7930 W.
Esimerkkinä poimittakoon vaikkapa olohuone on 640W, makuuhuone 450W ja autotalli 880W.

Käyttövettä meillä menee kaikkinensa noin 90 kuutiota, josta lämmintä voi olettaa olevan 36 kuutiota.

Noilla tiedoilla jos laskee uudelleen, voidaan päästä aika paljon tuota aiempaa laskelmaa matalampaan kaivoon.

Huomaa tämä:
Rakennuksen kaikkien tilojen yhteenlaskettu lämmöntarve on 7930 W.
7390 W = 7,39 kW = kaikkien tilojen yhteenlaskettu lämmitysteho.
Jos tuohon lisätään lämpimän käyttöveden tarvitsema lämmitysteho (laskelmassa se on 0,68 kW) saadaan 7,39 kW+ 0,6 kW = 7,99 kW, on noin 8 kW.
Laskelmassa sain max. lämmitystehoksi 7,5 kW.

1 kW = 1000 W.
kW ja W ovat (lämmitys)tehon yksiköitä
kWh on energian yksikkö.
( Rakennus =  23 761 kWh / 6,9 kW ja lämmin käyttövesi = 6 000 kWh / 0,68 kW )
Talonne vuotuiseksi lämmitysenergian tarpeeksi olin saanut laskelmassa 23 761 kWh + käyttövedelle 6000 kWh /a.

Nereuksen laskelmassa on teho noin 1 kW suurempi, kuin tekemässäni laskelmassa.

Olisiko Nereuksen laskelma tehty +22 C sisälämpötilalle.
Käytin tekemässäni laskelmassa +21 C sisälämpötilaa. Ero voisi johtua tästä.
Eroa syntyy kyllä siitäkin, että minulla ei ole ihan tarkkoja tietoja kohteesta, Nereuksen laskijalla tiedot ovat olleet käytettävissä.

[Maalämpötalous]

Jep, pahoittelut, katsoin vuoden kokonaislämmön tarvetta laskelmassasi, enkä tuota tehoa, kuten olisi pitänyt.
Nereuksen laskelmassa huonelämpötiloina on käytetty 20 astetta kaikissa tiloissa.

Tietysti tuo on mitoittava teho, eli voimassa vain silloin kun pakkaset paukkuu ulkona tosissaan.

[tomppeli]

Tietysti tuo on mitoittava teho, eli voimassa vain silloin kun pakkaset paukkuu ulkona tosissaan.

Näin on.
Se on maksimi tarvittava lämmitysteho, jota tarvitaan silloin, kun ulkona Tampereella on noin -30 C.

[Maalämpötalous]

Kaivon syvyydestä ei ole mitään dokumentaatiota, ja tulikin mieleen,
että on voinut käydä niinkin, että talon myyjä on muistanut syvyyden väärin.
Hän kun on se joka syvyystiedon ennen kaupantekoa kertoi.

123 metrin sijaan 223 metriä tuntuisi loogiselta.

Äkkiäkös sitä asiaan vihkiytymätön yhden numeron väärin muistaa. 

Kaveri kun ei selvästikään ollut kovin hyvin perillä maalämpöjärjestelmästä.

[Roori]

Kaivon tekijät saattavat dokumentoida nuo tekemänsä reiät eli jos tekijän saat selville niin siitä vois varmuutta löytyä...

[tomppeli]

Äkkiäkös sitä asiaan vihkiytymätön yhden numeron väärin muistaa. 

Näinhän siinä onkin saattanut tapahtua.
123 metriä tuntuikin liian pieneltä.

[Peca]

Moi, kun talo on "Tampereen kupeessa" ja 2012 valmistunut, niin oman kunnan rekisteristä pitäisi löytyä porauslupa. Kysy sieltä, niin löytyy luultavasti oikeat porausmetrit, tai ainakin ne, millä on järjestelmä mitoitettu.

-Peca-

[Maalämpötalous]

No nyt alkoi löytyä faktaa. Sain jäljitettyä järjestelmän asentaneen firman, tai oikeammin sen firman, joka kyseisen firman on jossain vaiheessa ostanut.

Vielä onnistuivat jäljittämään tarjouslaskelmat vuodelta 2011, joiden perusteella järjestelmä on taloon tilattu.
Kaivon syvyys on 156 metriä.

Kyseiset laskelmat ohessa.

[Seagear]

Täältä löytyy melko saman näköinen laskelma syksyltä 2010, tosin patteritalossa eli 55/47 asteen mukaan. Kaivoksi tarjottiin silloin 134 metristä (halkaisija 140 mm), otettiin loppujen lopuksi 175 m. Arvioitu säästöpotentiaalikin melkein sama, meillä 16847 kWh. Alimmat keruupiirin lämmöt ovat olleet 1/-2 silloin kun pumppu on käynyt luokkaa viikon yhtä soittoa.

Kohta on kuusi vuotta pumppailtu ja toteutunut on sitten ollut vieläkin kukkaroystävällisempi kuin arvio, osittain toki syvemmän kaivon ansiota. Laskelmassa pumpun energiakulutus 8300 kWh vuodessa, toteutunut n. 7000 kWh. Tällä viikolla meni 40000 kWh rikki pumppua varten asennetussa kWh-mittarissa.