Nibe F1155 3-12kw, opastusta tarvitaan.

[Uplink]

Olen korvaamassa -82 rakennettuun tiilitalooni öljylämmityksen maalämmöllä, talo sijaitsee pohjanmaalla ja 4 henkilöä.
Patterilämmitteinen ja lämmitettävät neliöt on noin 150m2.

Harkinnassa on ollut tuo otsikon mukainen 1155 3-12kw invetteripumppu ja lisäksi varaaja.
Niben manuaalissa lukee, että maksimi silmukan pituus on 400m eli kaivon ajattelin porauttaa 200 metriin.

Kysymyksiä:

- Onko 1155 hyvä valinta, onko muilla jakaa kokemuksia?? Teho pitäisi ainakin riittää meille.

- Entä tuo kaivon syvyys? onko tuo 200m ihan maksimi? luin, että jotkut ovat laittaneet jopa 245m reikiä Nibelle  Asettaako pumppu
   rajoitteet?  ja mikä olisi toisaalta riittävä syvyys?

- Kuinka paljon on merkitystä keruuputkiston halkaisijalla suhteessa reiän syvyyteen? lukenut painehäviöistä jne jne.

- Kuinka iso saisi olla varaaja?

 
  Tarkoituksena olisi saada mahdollisimman hyvä ratkaisu ja tietenkin energiatehokas.
 
  Voisiko Tomppeli ja muut foorumin käyttäjät auttaa hieman ja esittää omat näkemyksensä, kiitoksia paljon etukäteen!
 

[tomppeli]

Olen korvaamassa -82 rakennettuun tiilitalooni öljylämmityksen maalämmöllä, talo sijaitsee pohjanmaalla ja 4 henkilöä.
Patterilämmitteinen ja lämmitettävät neliöt on noin 150m2.

Harkinnassa on ollut tuo otsikon mukainen 1155 3-12kw invetteripumppu ja lisäksi varaaja.
Niben manuaalissa lukee, että maksimi silmukan pituus on 400m eli kaivon ajattelin porauttaa 200 metriin.

Koetin tehdä laskelman.
Laskelma ei ole luotettava vähäisten lähtötietojen takia.
On ilmeisesti täystiilitalo.
Kaipailisin vaikkapa seuraavanlaisia lisätietoja:
- Jos on tiedossa, paljonko on ollut aikaisempi lämmitysöljyn vuosikulutus?
- Ovatko rakennuksen lämmitettävät tila 1, 2 vai kolmessa kerroksessa?
- Onko tietoa, kuinka paksu on ulkoseinien eristevilla?
- Mikä on yläpohjan lämpöeristys?
- Onko alapohja maanvarainen vai rossipohja?

Sain lisätietoa ja muutin laskelmaa...

[Uplink]

Koetin tehdä laskelman.
Laskelma ei ole luotettava vähäisten lähtötietojen takia.
On ilmeisesti täystiilitalo.
Kaipailisin vaikkapa seuraavanlaisia lisätietoja:
- Jos on tiedossa, paljonko on ollut aikaisempi lämmitysöljyn vuosikulutus?
- Ovatko rakennuksen lämmitettävät tila 1, 2 vai kolmessa kerroksessa?
- Onko tietoa, kuinka paksu on ulkoseinien eristevilla?
- Mikä on yläpohjan lämpöeristys?
- Onko alapohja maanvarainen vai rossipohja?

--------------------------------------------------

**Huom, talo on puurunkoinen tiilivuorattu** Antamani kuvaus oli epäselvä ja vajaa tuohon liittyen.

- Maksimi vuosikulutus on ollut 2200 litraa
- 1 krs
- Ulkoseinät = 200mm
- Yläpohja = Lasivillaa 200mm + ekovillaa 300mm
- maanvarainen

Talossa on myös koneellinen ilmanvaihto sähkökäyttöisellä patterilla.

[tomppeli]

Tein uuden laskelman ja vaihdoin tulosteen aloitusviestiisi.
Laskelma muuttui kovasti.
Ilmoitettu maksimi vuosikulutus on ollut 2200 litraa. Kulutus on pieni.
Onko mahdollista, että pientä öljyn kulutusta selittäisi esim. puun polttaminen tai kosteiden tilojen sähköinen lattialämmitys?

Nyt laskelma näyttäisi tällaiselta:
Tiilitalo  ”Uplink”    ISOKYRÖ (Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
- Tiilitalo Patterilämmitys   19 089 kWh   5,88 kW
YHTEENSÄ   19 089 kWh   5,9 kW
- Josta johtumisvuodot   15 173 kWh   4,46 kW
- Josta ilmanvaihdot   2 820 kWh   1,02 kW
- Josta vuotoilmat   1 096 kWh   0,40 kW
- Josta lämmönsiirtokanaali   0 kWh   0,00 kW

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( PATTERILÄMMITYS )   
Lämmitettävää   150 m2   390 m3
- Kiinteistö   3,4 COP   17 339 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   4 000 kWh
- Yhteensä   3,3 COP   21 339 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   6,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   6,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -31 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,4 COP)   4,3 kW   14 882 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 457 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   6 457 kWh
Tarvitaan 165 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,29 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:         
• Kaivon painehäviö 0,29 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,19 bar (19 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,29 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,11 bar (11 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,29 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,07 bar (7 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    Keruu: kostea Savi   388 m

Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.!

[Uplink]

Kiitos vastauksista.


Kosteissa tiloissa on myös patteri, ei lattialämmitystä.
Puun polttaminen ollut satunnaista, ei merkittävää vaikutusta.

Mitä mieltä olet tuosta laitteesta minkä ajattelin laittaa? Eli tuo Niben 3-12kw invertteri?  käykö pumppu liian harvoin?
Soveltuisiko kohteeseen paremmin tuo Niben pienempi 1,5-6kW?

Tuossa suuntaa antavassa mitoituksessa on merkitty 6kw aina -31 asti. 
Täysiteholla pumppu kävisi varmaan todella harvoin leutojen talvien takia.


Mitkä käytännön erot ovat 165m ja 200m kaivolla ja myös keräinputkien halkaisijalla? Suuremmlla putkella pienempi painehäviö.


Kiitos.

[Markus885]

Itsellä suunnitelmissa sama laite, mutta 1255 versiona. Samoihin aikoihin valmistunut puurunkoinen tiilitalo, mutta neliöitä 120. Paristakin paikkaa kysellyt tarjouksia ja pitäisi tuo 1,5-6kW itselle riittää kun siitä saa kai sen 8kW otettua. Tuohon isompaan 3-12kW versiooon on tarjottu 220 metristä kaivoa ihan vaan perustuen tuohon pumpun maksimitehoon, jota ei tässä kohteessa tultaisi kuitenkaan koskaan tarvitsemaan. Laskelmissa pumpun tehontarve jäisi itsellä n. 6kW jolloin riittäisi huomattavasti matalampi kaivo. Ylimitoitettunakin kuulemma 150m. Tulee vaan aika paljon halvemmaksi ainakin itselläni tuo pienempi kun kaivossa säästää useita satasia ja itse laitekkin hieman halvempi. Lisäksi tuo 1,5kW pienin käyntiteho on varmasti parempi kuin tuossa isommassa se 3kW.

[tomppeli]

Mitkä käytännön erot ovat 165m ja 200m kaivolla ja myös keräinputkien halkaisijalla? Suuremmalla putkella pienempi painehäviö.

Syvempi kaivo maksaa vähän enemmän, mutta sieltä tulee hiukan lämpöisempää liuosta pumpulle joka parantaa vähän pumpun hyötysuhdetta.
Isompi läpimittaisella keräimellä muodostuu pienempi virtausvastus ja voidaan toimia vähän pienemmällä maakiertopumpun teholla.
Säästää siis hiukan sähköäkin.
Syvempi kaivo mahdollistaa myöskin suuremman lämpökuormituksen, jos joskus tulisi lisää lämmitystarvetta.
Siis muutamia etuja ja haittana vain se kalliimpi hankintahinta.

Vielä yksi pointti.
Jos lähistölle tulee muita lämpökaivoja, huonontaa se lämmönsaantoa kaivosta.
Hiukan ylisyvä kaivo sietää paremmin niitä naapuruston kaivoja.
Kallioperäkin viilenee vähemmän, kun sieltä ei oteta liian paljon lämpöä pois.

[jm82]

Kiitos vastauksista.


Kosteissa tiloissa on myös patteri, ei lattialämmitystä.
Puun polttaminen ollut satunnaista, ei merkittävää vaikutusta.

Mitä mieltä olet tuosta laitteesta minkä ajattelin laittaa? Eli tuo Niben 3-12kw invertteri?  käykö pumppu liian harvoin?
Soveltuisiko kohteeseen paremmin tuo Niben pienempi 1,5-6kW?

Tuossa suuntaa antavassa mitoituksessa on merkitty 6kw aina -31 asti. 
Täysiteholla pumppu kävisi varmaan todella harvoin leutojen talvien takia.


Mitkä käytännön erot ovat 165m ja 200m kaivolla ja myös keräinputkien halkaisijalla? Suuremmlla putkella pienempi painehäviö.


Kiitos.

Teille riittäisi tuo pienempikin eli 1.5-6[8] tehoinen kone. Se olisi aavistuksen halvempi, ei sitten juuri muuta eroa hinnan lisäksi.

Kaivoksi riittäisi 165 metriä, mutta jos kuivaa osuutta olisi vaikka 10 meriä, niin voisi porauttaa 175 metriä. Jos haluaa vielä vähän extraa, niin 180, 190 tai vaikka se 200 metriä. 200 metriä tai 190 metriä menee vielä sillä 40mm keruuputkella. yli 200 metriä, niin sitten voisi olla 45mm.

Täällä on 200 metriä 40mm keruuputkella ja olisi varmaankin riittänyt myös 180 metriä kaivoa. Arviolta joku 180-190 metriä olisi vielä järkevä poraus. Toki toimii hyvin 200 metrilläkin.