Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Maapiirin mitoitusta ja suunnittelua  (Luettu 3795 kertaa)

Poissa jumr

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 1
  • Maalämpöfoorumi
Maapiirin mitoitusta ja suunnittelua
« : 08.05.17 - klo:10:56 »
Hei!

Uusi omakotitaloprojekti on meneillään ja kaipailisin hieman vinkkejä maapiirin rakentamiseen ja mitoitukseen.

Talo on tulossa Pohjois-Pirkanmaalle, kokonaisala 140m2 ja tilavuus 480m3.
Energialaskelman mukaan rakennuksen E-luku 131. Energiankulutus 16000kWh.
Maalämpöpumpuksi tulossa näillä näkymin Niben F1245.

Maalämmon keruuputket tulisivat kosteaan savimaahan ja tilaa on käytettävissä runsaasti.
-Haittaako jos maalämpöputket kulkevat osan matkaa varjoisammalla pohjoisrinteellä? Olisiko etelärinne paljon parempi asennuspaikka? Voisiko keruuputkiston asentaa jopa kokonaan pohjoisrinteelle, sillä se olisi "helpommalla puolella taloa" ja ns. turhempaa maatalousmaata?
-Onko maalämpöputket kuinka helposti ilmattavissa vaikka ne kulkisivat "notkon kautta" ja kierron kauimmaisessa paikassa olisi muutaman metrin korkeampi kohta kuin välillä, kuitenkin tekninen tila olisi kierron korkein kohta. Vai olisiko tasainen/tasaisesti laskeva paljon parempi asennuspaikka?
-Keruupiiri kannattaisi ilmeisesti tehdä useampana lyhempänä lenkkinä ja tuoda kaikki putket tekniseen tilaan?
-Voiko keruupiiri olla liian suuri? Yksittäisen lenkin maksimipituus ilmeisesti noin. 400m.

Kiitokset avusta jo etukäteen.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 604
  • Vanha pieru!
Vs: Maapiirin mitoitusta ja suunnittelua
« Vastaus #1 : 08.05.17 - klo:12:55 »
Uusi omakotitaloprojekti on meneillään ja kaipailisin hieman vinkkejä maapiirin rakentamiseen ja mitoitukseen.

Talo on tulossa Pohjois-Pirkanmaalle, kokonaisala 140m2 ja tilavuus 480m3.
Energialaskelman mukaan rakennuksen E-luku 131. Energiankulutus 16000kWh.
Maalämpöpumpuksi tulossa näillä näkymin Niben F1245.

Maalämmon keruuputket tulisivat kosteaan savimaahan ja tilaa on käytettävissä runsaasti.
-Haittaako jos maalämpöputket kulkevat osan matkaa varjoisammalla pohjoisrinteellä? Olisiko etelärinne paljon parempi asennuspaikka? Voisiko keruuputkiston asentaa jopa kokonaan pohjoisrinteelle, sillä se olisi "helpommalla puolella taloa" ja ns. turhempaa maatalousmaata?
-Onko maalämpöputket kuinka helposti ilmattavissa vaikka ne kulkisivat "notkon kautta" ja kierron kauimmaisessa paikassa olisi muutaman metrin korkeampi kohta kuin välillä, kuitenkin tekninen tila olisi kierron korkein kohta. Vai olisiko tasainen/tasaisesti laskeva paljon parempi asennuspaikka?
-Keruupiiri kannattaisi ilmeisesti tehdä useampana lyhempänä lenkkinä ja tuoda kaikki putket tekniseen tilaan?
-Voiko keruupiiri olla liian suuri? Yksittäisen lenkin maksimipituus ilmeisesti noin. 400m.

Kiitokset avusta jo etukäteen.

Koetin tehdä laskelman ja saattaisi näyttää tällaiselta:
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:         
Uudisrakennus  ”jumr”   VILPPULA (Pirkanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ         
- Talo Lattialämmitys      16 923 kWh   5,03 kW
YHTEENSÄ      16 923 kWh   5,0 kW
- Josta johtumisvuodot   12 880 kWh   3,56 kW
- Josta ilmanvaihdot   2 788 kWh   1,01 kW
- Josta vuotoilmat   1 254 kWh   0,46 kW
- Josta lämmönsiirtokanaali   0 kWh   0,00 kW
         
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( LATTIALÄMMITYS )   
Lämmitettävää   140 m2   378 m3
- Kiinteistö   5,2 COP   16 143 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   4 800 kWh
- Yhteensä   4,3 COP   20 943 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   5,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   6,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -35 C
▪ Maasta kerätään    ( 5,2 COP)   4,8 kW   16 120 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   4 823 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 4 823 kWh
Tarvitaan 181 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,33 l/s         
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:         
• Kaivon painehäviö 0,33 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,25 bar (25 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,33 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,14 bar (14 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,33 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,09 bar (9 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    Keruu: kostea Savi   428 m
Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!
...
En päässyt niin alhaiseen lämmitystarpeeseen, kuin 16.000 kWh/a
E -todistuksessa on käytetty erilaisia energiakertoimia, joka aiheuttaa sen, että todellista lämmitystarvetta siitä on vaikea löytää.
Myöskin E -luku on "synteettinen", kertoimien avulla aikaan saatu,
eikä se ole sillä tavalla käyttökelpoinen, kuin oli aikaisempi ET -luku.

Ilmoittamasi kuutiot, 480 m3 on ilmeisesti bruttokuutiot.
Laskentaan tarvitaan lämpimät (= -sisä) -kuutiot.
Sisäkuutioiksi tuli tässä 378 m3.

Vailla parempaa tietoa kohteesta päädyin siis yllä olevaan laskelmaan.
Maakeruupiirin pituudeksi siinä tuli 428 metriä.
400 metriä saattaa riittää. Riippuu toki paikan kosteusarvoista.
430 metrisen keräinputken painehäviöksi tulee 0,34 l/s virtauksella ja 40x3,7 mm putkella noin 40 kPa / 0,4 bar.