Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Mitoitusta uudiskohteeseen  (Luettu 2383 kertaa)

Poissa MiSakko

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 1
  • Maalämpöfoorumi
Mitoitusta uudiskohteeseen
« : 25.04.17 - klo:15:16 »
Hei,

Pää aivan pyörällä näiden asioiden suhteen, mutta täältä saa varmasti asiantuntevaa apua. Uudiskohdetta siis rakentamassa (lupahakemus lähti eilen).


Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
   - Sijaitsee Porissa.

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
   - Uudiskohde. Loivaan rinteeseen.

- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
   - Vesikiertoinen lattialämmitys joka paikkaan.

- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
   - Koneellinen iv lämmöntalteenotolla

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
   
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
   - Täystiilitalo ulkoseinän kokonaisvahvuus 435mm. (85mm tiili, 40mm ilmarako, 30mm kovavilla, 150mm villa, 130mm tiili) U-arvo 0,17

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
   1-kerrokseen, rinteen mukaan 2-tasoon

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
   -167m2 asuinrakennus ja 20m2 talousrakennus (tarkoitus pitää n. 12-15astetta).

- Huonekorkeudet kerroksittain?
   - Loivasti vinolla sisäkatolla n. 70m2 ala keskikorkeudella 300cm, muiden tilojen korkeus 260cm

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
   - Maanvarainen laatta, 200mm EPS U-arvo 0,16

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
   - 100mm levyvilla + 500mm puhallusvilla U-arvo max 0,09

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
   - Ei vielä päätetty. Todennäköisesti U-arvo alle 0,8

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
   - Yksi talousrakennus, noin 20m2. Etäisyys noin 5m.

- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
   Talousrakennus puolilämmin, asuinrakennus asuinlämpötilassa.

Lisäksi on tulossa uima-allas terassille, josta olen miettinyt, että olisikohan tuota mahdollista lämmittää muutaman asteen maalämpöä hyväksikäyttäen. Tuota ei siis olis tarkoitus lämmittää mihinkään paljulämpöihin vaan lähinnä pidentää käyttösesonkia tyyliin 19asteesta -> 22asteeseen.

Entä onko invertteripumput nykyaikainen vaihtoehto vai onko nämä mielipidekysymyksiä?

Kovin kiitollinen olisin jos jotain apua saisin.
« Viimeksi muokattu: 25.04.17 - klo:17:56 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Vs: Mitoitusta uudiskohteeseen
« Vastaus #1 : 25.04.17 - klo:15:57 »
Tervetuloa joukkoomme!

Koetin tehdä laskelman ja tältä se näyttäisi:
Uudisrakennus  ”MiSakko”   PORI (Satakunta)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Päärakennus Lattialämmitys   18 664 kWh   5,65 kW
- Talousrakennus Lattialämmitys   2 478 kWh   1,28 kW
- Lämmönsiirtokanaali    203 kWh   0,02 kW
YHTEENSÄ   21 344 kWh   6,9 kW
- Josta johtumisvuodot   16 626 kWh   5,18 kW
- Josta ilmanvaihdot   3 368 kWh   1,28 kW
- Josta vuotoilmat   1 147 kWh   0,45 kW
- Josta lämmönsiirtokanaali   203 kWh   0,02 kW
         
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( LATTIALÄMMITYS )
Lämmitettävää   187 m2   515 m3
- Kiinteistö   5,4 COP   20 353 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   7 500 kWh
- Yhteensä   4,3 COP   27 853 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -30 C
▪ Maasta kerätään    ( 5,4 COP)   6,5 kW   21 404 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 448 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   6 448 kWh
Tarvitaan 209 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,45 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,48 bar (48 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,27 bar (27 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,16 bar (16 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    Keruu: kostea Savi   516 m

Noin 210 - 220 metrin syvyisellä kaivolla ja 8 kW -tehoisella lämpöpumpulla keruuputkeksi riittää PE 40x2,7.
Jos pumpputeho nostetaan 10 kilowattiin, tarvitaan keruupiiriin 45 millinen putkitus.

Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!
Paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta saat luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen.