Nibe f1255

[Markus885]

Ajatuksissa olisi laittaa nibe f1255 3-12 ja ukv100 puskurivaraaja patteriverkostolle ja 180m aktiivikaivoa -80 valmistuneeseen öljylämmitystaloon. Neliöitä n.120 ja joka nurkasta vetää. Suurin osa talosta on 2 lehtisiä seinäpattereita ja pesutilat/sauna lattialämmityksellä. Nykyinen öljynkulutus n. 1700l. Mennäänköhän kauheasti metsään pumppuvalinnassa tai kaivossa.

[Markus885]

En siis halua tästä mitään harrastusta, vaan toimivan ja suht taloudellisen lämmitysjärjestelmän😄

[maalämmittää]

Ajatuksissa olisi laittaa nibe f1255 3-12 ja ukv100 puskurivaraaja patteriverkostolle ja 180m aktiivikaivoa -80 valmistuneeseen öljylämmitystaloon. Neliöitä n.120 ja joka nurkasta vetää. Suurin osa talosta on 2 lehtisiä seinäpattereita ja pesutilat/sauna lattialämmityksellä. Nykyinen öljynkulutus n. 1700l. Mennäänköhän kauheasti metsään pumppuvalinnassa tai kaivossa.

Korvakuulolta sopiva paketti ja koneesta tulee luultavasti täysitehoinen. Lattialämmitykseen tullee shunttipiiri?

Toimittajakandidaattien tekemiä mitoituksia kannattaa verrata nimin. tomppelin foorumilla tekemiin mitoituslaskelmiin.
Se antaa varmuutta valintaan.

[tomppeli]

Ajatuksissa olisi laittaa nibe f1255 3-12 ja ukv100 puskurivaraaja patteriverkostolle ja 180m aktiivikaivoa -80 valmistuneeseen öljylämmitystaloon. Neliöitä n.120 ja joka nurkasta vetää. Suurin osa talosta on 2 lehtisiä seinäpattereita ja pesutilat/sauna lattialämmityksellä. Nykyinen öljynkulutus n. 1700l.

Tervetuloa joukkoomme!
Tältä näyttäisi mitoituslaskelma:

Talo  ”Markus885”   PYHÄRANTA (Varsinais-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ         
Talo Patterilämmitys      19 231 kWh   6,46 kW
YHTEENSÄ   19 231 kWh   6,5 kW
- Josta johtumisvuodot   13 589 kWh   4,36 kW
- Josta ilmanvaihdot   3 695 kWh   1,38 kW
- Josta vuotoilmat   1 947 kWh   0,73 kW
         
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( PATTERILÄMMITYS )   
Lämmitettävää      120 m2   312 m3
- Kiinteistö      3,4 COP   18 541 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,8 COP   4 800 kWh
- Yhteensä      3,3 COP   23 341 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   6,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   7,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -28 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,4 COP)   5,0 kW   16 249 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 092 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   7 092 kWh
Tarvitaan 160 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,34 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,34 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,23 bar (23 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,34 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,13 bar (13 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,34 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,08 bar (8 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    Keruu: kostea Savi      376 m

Tässä laskelmassa vuotuinen lämmitysöljyn kulutus ylittää aloittajan ilmoittaman määrän.
Lämmitystarve on laskettu ns. normaalivuodelle. Viime vuodet ovat olleet normaalia lämpöisempiä.
Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!

[Markus885]

Onpas mahtava foorumi. Kiitos tomppelille laskelmasta. Tukee aikalailla omia ajatuksia. Nämä omat ajatukset on aikalailla kaikki hatusta vedettyjä ja mitään laskelmia ei ole tehty tuohon saneeraukseen liittyen. Vain tuon nykyisen öljynkulutuksen pohjalta on ajateltu tätä järjestelmää.
Miten olisi järkevintä tehdä nuo patteri/lattialämmitys piirit. Otetaanko pumpulta suoraan tuohon lattialämmitykseen ja pattereille ukv100 kautta, vai molemmat puskurin läpi ja shunttia lattialämmitykseen

[jm82]

Miten se nykyinen lattialämmityksen säätö on tehty (tarvitseeko säätää)? Voi siis olla, että shunttipiiri ei olisi aivan pakollinen hankinta?

Ihan vähän halvempi 1255 1.5-6[8] malli on myös olemassa. Joka on 6kW, mutta asetuksista saa valittua myös suuremman, max 8kW tehon päälle ja käyttöön. Mutta tuo 3-12 kW voisi olla ehkä varmempi valinta, ainakin teho sitten riittää varmasti.

[tomppeli]

Miten olisi järkevintä tehdä nuo patteri/lattialämmitys piirit. Otetaanko pumpulta suoraan tuohon lattialämmitykseen ja pattereille ukv100 kautta, vai molemmat puskurin läpi ja shunttia lattialämmitykseen

Olisi ehkä parasta laittaa molemmat lähtemään puskurilta ja lattiaan pudotetaan lämpötilaa käsisäätöisellä shuntilla.

[Markus885]

Miten se nykyinen lattialämmityksen säätö on tehty (tarvitseeko säätää)? Voi siis olla, että shunttipiiri ei olisi aivan pakollinen hankinta?

Ihan vähän halvempi 1255 1.5-6[8] malli on myös olemassa. Joka on 6kW, mutta asetuksista saa valittua myös suuremman, max 8kW tehon päälle ja käyttöön. Mutta tuo 3-12 kW voisi olla ehkä varmempi valinta, ainakin teho sitten riittää varmasti.

Sinne lattiaan on mennyt sama lämpö kuin pattereihin. Termostaatilla on tällä hetkellä säädetty. Sekoitusventtiilin ohjaus on ulkolämpötilan mukaan (Ouman 800). Tuo vekotin varmaan jää ylimääräiseksi, vai olisiko jotain käyttöä tuossa tulevassa järjestelmässä?

[Markus885]

Tarvitaanko lattiakaivo tilaan johon pumppu asennetaan. Tällä hetkellä ei ole kuin noin tuuman putki joka on yhteydessä viemäriin ja johon menee nykyisen kattilan varoventtiilistä letku??
Entä riittääkö 10A kolmivaihesyöttö tuolle pumpulle vai tarviiko laittaa nykyisen 1,5 neliön piuhan tilalle 2,5 neliöinen?
Kiitos kaikille jotka jaksaa näitä murheita lukea ja kommentoida. On hieno foorumi kyllä!

[Kimmo_L]

Tarvitaanko lattiakaivo tilaan johon pumppu asennetaan.

Vaikka toisenlaisiakin väitteitä esitetään, käsittääkseni nykyisissä rakentamismääräyksissä ei ole mitään vaatimusta lattiakaivolle pumpun asennustilassa. Lattia pumpun ja asennuskalusteiden alla pitää tehdä vesitiiviiksi siten, että mahdollinen vuoto tulee näkyviin. Eli jonkinlainen kaukalo niiden alle samaan tapaan kuin astianpesukoneille laitetaan.

Tietysti lattiakaivo on erittäin suositeltava, mutta ei ehdoton vaatimus.

Entä riittääkö 10A kolmivaihesyöttö tuolle pumpulle vai tarviiko laittaa nykyisen 1,5 neliön piuhan tilalle 2,5 neliöinen?

Jos lisävastusten tehon rajoittaa pumpusta 6 kW:iin, niin periaatteessa 3*10A syöttö pitäisi riittää. Se on toinen asia, riittääkö 6 kW pitämään taloa lämpimänä vikatilanteessa.

[fraatti]

Tietysti lattiakaivo on erittäin suositeltava, mutta ei ehdoton vaatimus..

Ja se pitää ottaa huomioon että tyypillisesti asennus tehdään niin että ylipaineventtilistä tirisee vettä silloin kuin laite tekee käyttövettä niin tuo putken viemäröinti lienee suositeltavaa sen sijaan että se valuttaa vedet lattialle. Toki niin että mahdollinen jatkuva vuoto tulee esille....

[maalämmittää]

Sinne lattiaan on mennyt sama lämpö kuin pattereihin. Termostaatilla on tällä hetkellä säädetty.

Onko lattia ollut kesäaikana ilman lämmitystä?

[Markus885]

Juu. Lattia on sitten ollut ilman lämmitystä kun ulkolämpötila on ollut riittävän lämmin ja ouman on laittanut kesäsulun päälle. Kyllä siellä vesi on kuitenkin kiertänyt.

[jm82]

Sinne lattiaan on mennyt sama lämpö kuin pattereihin. Termostaatilla on tällä hetkellä säädetty. Sekoitusventtiilin ohjaus on ulkolämpötilan mukaan (Ouman 800). Tuo vekotin varmaan jää ylimääräiseksi, vai olisiko jotain käyttöä tuossa tulevassa järjestelmässä?

Se sekoitusventtiili siis on koko järjestelmälle? Sekoitusventtili tosiaan jäisi sitten turhaksi, koska pumppu säätää sopivaa lämpötilaa ja shunttia ei tarvita.

Koska lattiaan on se termostaatti olemassa, niin yksi mahdollisuus olisi pitää tuo termostaatti ja "ylimääräistä" shunttia ei tarvitsisi asentaa. Nibe sitten lopettaa lämmityksen jossain vaiheessa kesällä, kun ulkolämpötila on riittävän suuri. Eli samoin kun ouman kesä asetus.

Onko lattialämmitykselle oma kiertovesipumppu, vai onko pumppuja vain yksi nykyisin?

Täällä on myös lattialämmitys ilman shunttia, eli sama vesi menee myös lattiaan kuin pattereihin. Lämpötila on ollut sopiva. On siinä termostaattikin, mutta koska termostaatti olisi kellarissa, niin ei siitä termostaatista siis ole mitään hyötyä.

Onpas mahtava foorumi. Kiitos tomppelille laskelmasta. Tukee aikalailla omia ajatuksia. Nämä omat ajatukset on aikalailla kaikki hatusta vedettyjä ja mitään laskelmia ei ole tehty tuohon saneeraukseen liittyen. Vain tuon nykyisen öljynkulutuksen pohjalta on ajateltu tätä järjestelmää.
Miten olisi järkevintä tehdä nuo patteri/lattialämmitys piirit. Otetaanko pumpulta suoraan tuohon lattialämmitykseen ja pattereille ukv100 kautta, vai molemmat puskurin läpi ja shunttia lattialämmitykseen

UKV100 voisi kytkeä vaikkapa läpivirtaavaksi. Eli kuuma alas ja lähtö pattereille/lattialämmitykselle ylhäältä. Paluu sitten kytketään suoraan maalämpöpumppuun. Paluuseen tulee se roskasihti, että pattereilta ei pääse menemään likaa maalämpöpumppuun. Tällöin riittää pelkkä maalämpöpumpun sisäinen kiertovesipumppu.

Täällä on myös tuollainen läpivirtaava puskuri. Koko vain on isompi 400-500L. Teillä UKV voisi olla 100 tai 200 L. 200L on muutaman kympin kalliimpi. Täällä BT25-lämpötila-anturi on kytketty puskurivaraajasta lämmityskiertoon lähtevään putkeen. Mutta tuota BT25-anturia ei ole aivan pakko kiinnittää. On/off pumpulla tuosta anturista oli kumminkin selvä hyöty ja luulisin että invertterilläkin anturi voisi olla ihan hyvä olemassa. Tai sitten toinen anturi voisi olla huonelämpotila-anturi, jota taas täällä ei ole, kun en ole ostanut. Mutta 1245 tai 1255 mallin mukana huonelämpötila-anturi tulee valmiiksi mukana.

[jm82]

Tarvitaanko lattiakaivo tilaan johon pumppu asennetaan. Tällä hetkellä ei ole kuin noin tuuman putki joka on yhteydessä viemäriin ja johon menee nykyisen kattilan varoventtiilistä letku??
Entä riittääkö 10A kolmivaihesyöttö tuolle pumpulle vai tarviiko laittaa nykyisen 1,5 neliön piuhan tilalle 2,5 neliöinen?
Kiitos kaikille jotka jaksaa näitä murheita lukea ja kommentoida. On hieno foorumi kyllä!

Nibe 1255 asennusohje sivu 65. 1255-12 mallille siellä lukee että 10A sulakkeet riittää jos sähkövastusta on käytettävissä 0 kW.

2-4kW sähkövastus vie 16A ja vaatii 20A sulakkeet.

5-7 tai 9 kW vaatii 25A sulakkeet.

Lisäenergiateho "1/2/3/4/5/6/7 (vaihdettavissa 2/4/6/9 kW:iin)"

[Markus885]

Lattialämmöllä ei ole omaa pumppua ja ei tuo ole kyllä liikaa lämmennyt öljylläkään, niin tuskin tulee ongelmia maalämmölläkään. Eipä kai tuota sitten ole tarvetta erottaa erilliseksi piiriksi. Varmaan tuo puskuri tulee sitten vaan vesitilan laajentajaksi. Ukv200 ei mahdu tekniseen tilaan joten on tyydyttävä ukv100:n

[Markus885]

Nibe 1255 asennusohje sivu 65. 1255-12 mallille siellä lukee että 10A sulakkeet riittää jos sähkövastusta on käytettävissä 0 kW.

2-4kW sähkövastus vie 16A ja vaatii 20A sulakkeet.

5-7 tai 9 kW vaatii 25A sulakkeet.

Lisäenergiateho "1/2/3/4/5/6/7 (vaihdettavissa 2/4/6/9 kW:iin)"

Onko noita vastuksia pakko kytkeä mukaan? Tällä hetkellä syöttö olisi riittävä 10A. Tuon 1,5 neliön johdon pystyisin kyllä helposti vaihtamaan isompaan, mutta onko oikeasti tarpeellista?

[tomppeli]

Onko noita vastuksia pakko kytkeä mukaan? Tällä hetkellä syöttö olisi riittävä 10A. Tuon 1,5 neliön johdon pystyisin kyllä helposti vaihtamaan isompaan, mutta onko oikeasti tarpeellista?

Pitäisi tehdä legionella -kuumennus.
Riittääkö 10 A liitäntä?

[jm82]

Onko noita vastuksia pakko kytkeä mukaan? Tällä hetkellä syöttö olisi riittävä 10A. Tuon 1,5 neliön johdon pystyisin kyllä helposti vaihtamaan isompaan, mutta onko oikeasti tarpeellista?

Ymmärtääkseni 10A pitäisi kumminkin riittää. Ja jos kompressori on pois päältä, niin sähkövastus pitäisi ainakin periaatteessa ottaa 3x10A verran sähköä maksimissaan. Pumpun valikosta vain asetukset oikein.

12kW kompressoriteho siis riittäisi ja talo pysyisi riittävän lämpöisenä kovimmillakin pakkasilla.

Täällä vaihdettiin 3x16A sulakkeet 3x20A sulakkeiksi jolloin pitäisi riittää kompressori ja 6kW sähkövastusta yhtäaikaa. Keskus kun oli 3x25A.

[maalämmittää]

Onko noita vastuksia pakko kytkeä mukaan? Tällä hetkellä syöttö olisi riittävä 10A. Tuon 1,5 neliön johdon pystyisin kyllä helposti vaihtamaan isompaan, mutta onko oikeasti tarpeellista?

Legionellassa ainakin vastuksia tarvitaan ja jos on helppo vaihtaa, niin miksi ottaa riskiä ja jättää tekemättä?

[Markus885]

Legionellassa ainakin vastuksia tarvitaan ja jos on helppo vaihtaa, niin miksi ottaa riskiä ja jättää tekemättä?

Aivan totta. Laitan parissa tunnissa 5*6 neliön syötön joka sitten riittää aivan varmasti. Vielä kuin itsellä tuota sähköpuolen koulutusta, niin ei edes maksa muuta kuin hetken työtä. Eipä näissä pikkuasioissa kannata lähteä tinkimään.

[Tempsu]

Kuinka Markus laitoitko puskurivaraajan? Itellä kans pyörii F1255 4-16kw patterilämmitteinen talo 140m2 ja kyseessä saneeraus kohde vm-70 rakennettu vanhat levypatterit. Itellä oli et laitan kanssa mutta Nibeltä kerrottiin että inventteri ei tarvi puskurivaraajaa ? Kuinka muilla?

[Roori]

Kuinka Markus laitoitko puskurivaraajan? Itellä kans pyörii F1255 4-16kw patterilämmitteinen talo 140m2 ja kyseessä saneeraus kohde vm-70 rakennettu vanhat levypatterit. Itellä oli et laitan kanssa mutta Nibeltä kerrottiin että inventteri ei tarvi puskurivaraajaa ? Kuinka muilla?

No eikö se sitten toimi ilman puskuria niin kuin Nibe sanoi?
Onko sulla lattialämmitystä sen pumpun perässä, vai pelkät patterit?

[UKK]

Kuinka Markus laitoitko puskurivaraajan? Itellä kans pyörii F1255 4-16kw patterilämmitteinen talo 140m2 ja kyseessä saneeraus kohde vm-70 rakennettu vanhat levypatterit. Itellä oli et laitan kanssa mutta Nibeltä kerrottiin että inventteri ei tarvi puskurivaraajaa ? Kuinka muilla?

Meillä F1255-4-16 ollut käytössä vajaa kaksi vuotta. Niben ja asentajan suosittelemana jätettiin puskurivaraaja pois. Patteriverkostossa ilmeisesti tarpeeksi tilavuutta. Hyvin tuntuu pelittävän näin.

[k113635]

Meillä F1255-4-16 ollut käytössä vajaa kaksi vuotta. Niben ja asentajan suosittelemana jätettiin puskurivaraaja pois. Patteriverkostossa ilmeisesti tarpeeksi tilavuutta. Hyvin tuntuu pelittävän näin.

Tuo että järjestelmä toimii hyvin on sen verran tulkinnallinen että olisi kiva nähdä tarkempaa dataa, varsinkin nyt kun tietoja on kertynyt jo useammalta lämmityskaudelta.

Itse kävin just läpi omia lokituksia, koska tulee 2 vuotta täyteen maalämmittämistä ja tässä esimerkkidataa lattialämmityskohteesta puskurivaraajan kanssa:

Kaikkein tärkein ensiksi, sisälämpötila Niben anturilla mitattuna. Anturi sijaitsee eteisessä josta kaikkien käytössä olevian kolmen makkarin poistoilma kulkee sekä osa
oleskelutilojen poistoista. Niben anturit näyttävät järjestään n. 0.5C astetta enemmän kuin ouman/netatmo, joten oikeasti meillä on sisälämpötila makkareissa n. 22-
ja muualla n. 23-astetta. Iso pudotuspiikki on lomamatkan aikainen loma-tilan kokeilu.


Seuraavaksi tärkein kriteeri on kompressorin käynnistykset. Jälkimmäinen vuosi, jolloin säädöt rupesivat olemaan kohdallaan näyttäisi että vuotuiset startit tulevat
jatkossa asettumaan jonnekin 600-700 käynnistyksen nurkille. (Ei aavistustakaan on tämä hyvä vai huono, tähän on osuttu kokonaisjärjestelmän optioimoinnin avulla,
jossa kriteereinä ovat olleet mahdollisimman tasainen sisälämpötila, sekä mahdollisimman pitkät käynti- ja lepoajat.)


Käynnistyksiin aika tarkkaan liittyvät kompuran käyntiaika on myös osaltaan merkitsevä, näyttäis meillä asettuvan 5000-6000h vuositunnin välimaastoon.

[Roori]

Tuo että järjestelmä toimii hyvin on sen verran tulkinnallinen että olisi kiva nähdä tarkempaa dataa, varsinkin nyt kun tietoja on kertynyt jo useammalta lämmityskaudelta.

Jep tuo on aika suhteellista juu, toisen 'toimii hyvin' voi olla toisella  'välttävää'  jne. Jonkunlaiset vrt arvot/faktat kertoo enemmän...

[UKK]

Viimeisen vuoden kokonaiskäyttöaika 4800h, ostosähköä haukannut 5500kwh, käynnistyksiä tullut n 1900 kpl. Asetuksia säädelty jonkin verran. Käyttövesirajoja tulee muutettua hieman näin kesän tullen. Summa summarum, olen ollut tyytyväinen Niben toimintaan. Toki hienosäätöä täytyy harrastaa ihan mielenkiinnostakin.

[Seagear]

Viimeisen vuoden kokonaiskäyttöaika 4800h, ostosähköä haukannut 5500kwh, käynnistyksiä tullut n 1900 kpl. Asetuksia säädelty jonkin verran. Käyttövesirajoja tulee muutettua hieman näin kesän tullen. Summa summarum, olen ollut tyytyväinen Niben toimintaan. Toki hienosäätöä täytyy harrastaa ihan mielenkiinnostakin.

Jos tuosta laskeskelee niin keskimääräinen ottoteho on ollut n. 1,15 kW eli aika tarkkaan puolet siitä mitä meidän 8 kW on/off-pumppu keskimäärin käydessään ottaa. Jos COP 4:lla laskee niin antoteho on ollut keskimäärin 4,6 kW eli "pintakaasulla" invertteri ajelee mikä toki lienee tarkoituskin. Pikkuisen tuota silti mielestäni vaivaa pätkäkäynti kun käyntijakson pituus on keskimäärin vain vajaat 24 min. Vai johtuuko reiluhkosta mitoituksesta?

[Nakke vaan]

Jos tuosta laskeskelee niin keskimääräinen ottoteho on ollut n. 1,15 kW eli aika tarkkaan puolet siitä mitä meidän 8 kW on/off-pumppu keskimäärin käydessään ottaa. Jos COP 4:lla laskee niin antoteho on ollut keskimäärin 4,6 kW eli "pintakaasulla" invertteri ajelee mikä toki lienee tarkoituskin. Pikkuisen tuota silti mielestäni vaivaa pätkäkäynti kun käyntijakson pituus on keskimäärin vain vajaat 24 min. Vai johtuuko reiluhkosta mitoituksesta?

Vai tuliko ajatuskatko, reilu 2,5h taitaapi olla?

[Seagear]

Vai tuliko ajatuskatko, reilu 2,5h taitaapi olla?

No sitähän minäkin  Meni väärin päin käynnistykset ja tunnit.

[Kaltzu]

Täällä pienellä puskurivaraaja 3-putkikytkennällä varustettu järjestelmä ja ollut nyt 9kk maalämöllä. Ensimmäiset 3kk meni hakiessa asetuksia järjestelmään ja tämän takia rapiat 200 turhaa käynnistystä (approksimaatio ja säätöjen oikean vaikutuksen näkee ensi syksynä). Luvut tähän asti:

Käynnistykset: 617 kpl
Kokonaiskäyttöaika: 4855 h
Josta Käyttöveteen: 468 h

Niben energiamittarilta (BF1):
Lämmitys, vain kompressori: 6100 kWh
Lv, vain kompressori 1527  kwh

Tässä kohteessa sai pätkäkäynnin kuriin asteminuuttien säätämisen 240:neen vastoin Niben patteritalo-ohjetta ja patteriverkoston säädön jälkeen (käytännössä termarit täysin auki ja Niben sekä ulkoisen kiertopumpun säädöt). Täällä foorumilla sai hyvät ohjeet järjestelmän säätämiseen. Pientä on talon kulutus ja tätä on mieltä myös sähköyhtiö, vielä ei erillistä kulutusmittaria pumpulla. Silti laite pysyy jatkuvalla käynnillä tuonne +3-+4 asteen paikkeille.

Jos pääsen jatkossa vuodessa 700-800 käynnistykseen, niin olisin tyytyväinen.

[k113635]

Täällä pienellä puskurivaraaja 3-putkikytkennällä varustettu järjestelmä ja ollut nyt 9kk maalämöllä. Ensimmäiset 3kk meni hakiessa asetuksia järjestelmään ja tämän takia rapiat 200 turhaa käynnistystä (approksimaatio ja säätöjen oikean vaikutuksen näkee ensi syksynä). Luvut tähän asti:

Käynnistykset: 617 kpl
Kokonaiskäyttöaika: 4855 h
Josta Käyttöveteen: 468 h

Niben energiamittarilta (BF1):
Lämmitys, vain kompressori: 6100 kWh
Lv, vain kompressori 1527  kwh

Tässä kohteessa sai pätkäkäynnin kuriin asteminuuttien säätämisen 240:neen vastoin Niben patteritalo-ohjetta ja patteriverkoston säädön jälkeen (käytännössä termarit täysin auki ja Niben sekä ulkoisen kiertopumpun säädöt). Täällä foorumilla sai hyvät ohjeet järjestelmän säätämiseen. Pientä on talon kulutus ja tätä on mieltä myös sähköyhtiö, vielä ei erillistä kulutusmittaria pumpulla. Silti laite pysyy jatkuvalla käynnillä tuonne +3-+4 asteen paikkeille.

Jos pääsen jatkossa vuodessa 700-800 käynnistykseen, niin olisin tyytyväinen.

Kuinkakohan tarkka tuo Niben energianmittaus on? Hämmentävän vähän teillä menisi kyllä lämmitykseen energiaa, sillä 9kk tästä taaksepäin on normaalivuodessa +95% vuotuisesta
lämmityksen tarpeesta, siksi tuo 6100kWh näyttää aika matalalta. Vrt. meillä on tuotettu lämmitykseen aika tarkkaan samana aikana 11000-12000kWh.

Samoin keskimääräinen antoteho (6100kWh) / (4855h-468h) -> 1,39kW on sekin hieman alakanttiin, vai johtuisko patterien korkeammasta menoveden lämpötilasta, lattialämmitykseen en noin alhaisia
antotehoa ole nähnyt edes pumpun tyhjäkäyntitaajuudella, puhumattakaan koko lämmityskauden keskitehosta. Jokin ei täsmää.

[Kaltzu]

Kuinkakohan tarkka tuo Niben energianmittaus on? Hämmentävän vähän teillä menisi kyllä lämmitykseen energiaa, sillä 9kk tästä taaksepäin on normaalivuodessa +95% vuotuisesta
lämmityksen tarpeesta, siksi tuo 6100kWh näyttää aika matalalta. Vrt. meillä on tuotettu lämmitykseen aika tarkkaan samana aikana 11000-12000kWh.

Samoin keskimääräinen antoteho (6100kWh) / (4855h-468h) -> 1,39kW on sekin hieman alakanttiin, vai johtuisko patterien korkeammasta menoveden lämpötilasta, lattialämmitykseen en noin alhaisia
antotehoa ole nähnyt edes pumpun tyhjäkäyntitaajuudella, puhumattakaan koko lämmityskauden keskitehosta. Jokin ei täsmää.

Epäilen kyllä suuresti tuon BF1:n absoluuttista tarkkuutta. Liikaa sähköä talo ei ole ennenkään syönyt lämmityksessä, mutta kyllä täällä nyt yli 10000 kWh on sähköä pelkkään lämmitykseen mennyt, lisäksi takkaa on polteltu reilusti suoralla sähköllä toimiessa.

Nykyään patteriverkostoon menee melko maltilliset lämpötilat varsinkin tänä talvena kun on ollut lauhoja pitkiä jaksoja. Harvoin ollaan raavittu edes yli 40 asteen lämpötiloja pidempiä aikoja lämmitykseen.

Kuten olen aiemmin monessa paikkaan sanonut, että tuo oma kulutusmittari pumpulle täytyy laittaa. Laite on kuitenkin hyvin pysynyt säädöissä pysyen jatkuvalla käynnillä ja kun saan aikaa luotua itselleni, niin puran talven datan tietokantaan ja puran graafeihin taajuudet, lämmityksen lämpötilat, kaivon lämpötilat jne.

Onko muilla kokemuksia tuosta Niben energiamittarista ja tämän tarkkuudesta? Olisi kyllä kurjaa jos mittari heittäisi todella paljon, kuten nyt vaikuttaisi näin olevan.

[Markus885]

Kuinka Markus laitoitko puskurivaraajan? Itellä kans pyörii F1255 4-16kw patterilämmitteinen talo 140m2 ja kyseessä saneeraus kohde vm-70 rakennettu vanhat levypatterit. Itellä oli et laitan kanssa mutta Nibeltä kerrottiin että inventteri ei tarvi puskurivaraajaa ? Kuinka muilla?

Laitteita ei vielä minulle ole asennettu, mutta tilattu on. Päädyin kuitenkin tuohon 1,5-8 kW malliin johon kytketään 100 litran puskurivaraaja lämmityspuolelle ja lisäshunttisarja pesutilojen lattialämmitykseen. Näin siis suositeltiin minulle asentajan ja niben toimesta. Tiedä sitten mikä on paras tapa, mutta ei tuosta lisätilavuudesta ainakaan haittaa pitäisi olla.

[Kaltzu]

Laitteita ei vielä minulle ole asennettu, mutta tilattu on. Päädyin kuitenkin tuohon 1,5-8 kW malliin johon kytketään 100 litran puskurivaraaja lämmityspuolelle ja lisäshunttisarja pesutilojen lattialämmitykseen. Näin siis suositeltiin minulle asentajan ja niben toimesta. Tiedä sitten mikä on paras tapa, mutta ei tuosta lisätilavuudesta ainakaan haittaa pitäisi olla.

Ei se tuolla puskurivaraajalla ainakaan piloille mene. Nyt seuraavaksi saat pähkäillä kytketäänkö puskuri 2-,3- vai 4-putkikytkennällä. Koska sinulla on tulossa lattialämmitystä mukaan, niin varmaan tuo 3-putkikytkentä voisi olla passeli.

Itselläni tosiaan UKV100:n 3:lla putkella eli pumpulta meno sekä pattereille lähtö ylös ja patteripaluu pumpulle T-haaralla UKV:lla alas. Tämähän on Niben manuskan mukaan lattialämmityskytkentä, mutta toimii minulla mainiosti patteritalossa. Remontin jälkeen jatkossa myös täällä alakerran pesutilat tulee lattialämmityksellä ja shuntilla ajetaan oikean lämpöistä vettä lattiakiertoon. Liitteenä kuva Niben asentajan manuskasta UKV:lle ja lattialämmitykselle.

EDIT: Nyt jos tekisin tuon järjestelmän, niin laittaisin ainakin 300 litraisen puskurivaraajan tuon 100:n tilalle. Tuosta 100 litrasesta varaajasta ajetaan energia niin nopeasti pois, että käyttövettä tehdessä tämä jäähtyy omassa talossa muistaakseni about 13 minuutissa. 300 litraisella Niben ei tarvitsisi niin rajusti ajella lämpöjä ylös pakkasilla kun tuo puskurivaraaja on luovuttanut kaiken ottamansa. Ja jos haluaa vielä luksusta ja tilaa on, niin laittaisin puskurivaraajan käyttöveden esilämmityskierukalla. Tämä toki maksaa, mutta lämmintä käyttövettä riittäisi isompaakin lutraukseen... Eipä se nytkään ole meillä loppunut tai ollut ongelma.

[Markus885]

No nyt on pari viikkoa kone ollut toiminnassa. Kaivoa tuli 180 metriä ja niben ecs40 lisäshunttisarja. Tähän astiset kokemukset on positiivisia. Lämmin käyttövesi riittää pidempäänkin suihkutteluun, tosin vertailukohta on huono kun vanhalla vuoden 1976 öljykattilalla tuli lämmintä vettä noin 3 minuuttia. Tällä sitä kuitenkin tuntuu riittävän kauemmin kuin jaksan suihkun alla seisoskella. Lisäshunttisarja hoitaa myös pesutilojen ja saunan lattian lämmityksen mallikkaasti. Tosin tuohon pääjärjestelmään täytyy myös laittaa minimi menoveden lämpötilaksi kesälläkin vähintään tuo mitä halutaan lattiaan ajaa. Onko tässä mennyt minulla jotain vikaan? Tosin pattereissa on termostaatit joten tuo lämmitysvesi ei niissä kierrä, mutta jos suosituksena on että termostaatit pidetään täysin auki tai poistetaan kokonaan, niin silloin tämä systeemi lämmittää pattereita myös kesällä. Pitäisikö laittaa vielä vaikka yksi käsiventtiili jolla estetään tuo pattereille menevä lämmitysvesi kesäaikaan vai olenko ymmärtänyt jotain väärin??

[maalämmittää]

No nyt on pari viikkoa kone ollut toiminnassa. Kaivoa tuli 180 metriä ja niben ecs40 lisäshunttisarja. Tähän astiset kokemukset on positiivisia. Lämmin käyttövesi riittää pidempäänkin suihkutteluun, tosin vertailukohta on huono kun vanhalla vuoden 1976 öljykattilalla tuli lämmintä vettä noin 3 minuuttia. Tällä sitä kuitenkin tuntuu riittävän kauemmin kuin jaksan suihkun alla seisoskella. Lisäshunttisarja hoitaa myös pesutilojen ja saunan lattian lämmityksen mallikkaasti. Tosin tuohon pääjärjestelmään täytyy myös laittaa minimi menoveden lämpötilaksi kesälläkin vähintään tuo mitä halutaan lattiaan ajaa. Onko tässä mennyt minulla jotain vikaan? Tosin pattereissa on termostaatit joten tuo lämmitysvesi ei niissä kierrä, mutta jos suosituksena on että termostaatit pidetään täysin auki tai poistetaan kokonaan, niin silloin tämä systeemi lämmittää pattereita myös kesällä. Pitäisikö laittaa vielä vaikka yksi käsiventtiili jolla estetään tuo pattereille menevä lämmitysvesi kesäaikaan vai olenko ymmärtänyt jotain väärin??

Hienoa että homma on edennyt!

Ei mikään ole vikaan mennyt ja oikein olet funtsinut.
Käsiventtiilillä saat manuaalisesti suljettua päälämpöjärjestelmän.