Maapiirin mitoitus.

[teippari]

Terve.
Voisiko joku auttaa maapiirin mitoituksessa. Ja pumpun mitoituksessa.
Piiri tulisi peltoon jonka maa on hieta/savi maata.

Talo olisi uudisrakennus hirsirunkoinen 205 hirren vahvuus.
194kerrosala ja 174 huoneistoala. Isot ikkunat 0.8u arvo. huonekorkeus 2.7m

Ja keski-suomeen äänekosken seudulle.

[tomppeli]

Terve.
Voisiko joku auttaa maapiirin mitoituksessa. Ja pumpun mitoituksessa.
Piiri tulisi peltoon jonka maa on hieta/savi maata.

Talo olisi uudisrakennus hirsirunkoinen 205 hirren vahvuus.
194kerrosala ja 174 huoneistoala. Isot ikkunat 0.8u arvo. huonekorkeus 2.7m

Ja keski-suomeen äänekosken seudulle.

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Hirsitalo  ”teippari”   ÄÄNEKOSKI
Lämmitettävää   135 m2   351 m3
Vuotuinen lämmitystarve:( LATTIALÄMMITYS )   
- Kiinteistö   5,2 COP   28 996 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   6 000 kWh
- Yhteensä   4,5 COP   34 996 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   10,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   10,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -32 C
▪ Maasta kerätään ( 5,2 COP)   8,1 kW   27 252 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 722 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   22 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   7 744 kWh
Tarvitaan 279 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,55 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Keruun painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,98 bar (98 kPa)
• Keruun painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,52 bar (52 kPa)
• Keruun painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,3 bar (30 kPa)
Tai vaakakeruupiiri Keruu: kuivahko Savi 1074 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 700 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[euroshopperi]

Äkkiseltään tuntuu melko hurjalta vetäista 10 kW koneelle yli 2 x 500 m lenkkiä peltoon. Onkohan tuossa jäänyt joku vanha luku pohjalle Tomppelin laskuriin?

[tomppeli]

Äkkiseltään tuntuu melko hurjalta vetäista 10 kW koneelle yli 2 x 500 m lenkkiä peltoon. Onkohan tuossa jäänyt joku vanha luku pohjalle Tomppelin laskuriin?

Selitys on tässä:

... Piiri tulisi peltoon jonka maa on hieta/savi maata...

Jos kohteessa on hietamaata, saattaa se silloin myöskin olla kuivahkoa.
Siksi noin pitkä keruuputkisto.

Jos maa onkin kosteaa tai jopa märkää savea, on mitoitus aivan muuta.
Silloin riittää huomattavasti lyhyempi keruun putkisto.
Ehkä saamme aloittajalta vielä lisätietoa asiasta.

[jm82]

Jos olisi sellaista "normaalia" savista, niin sitten varmaan 2x 400m olisi jo oikein hyvä. Jos tosiaan pumppu on jotain 10kW luokkaa.

[teippari]

Juu ei ole vielä ihan varmaa tietoa millaista maata on.
Mutta veikkaus on että on kosteata hietamaata.
Mutta jos on kuivaa niin sit 2*500 metriä.
Jos kosteaa savimaista niin mikä olisi silloin sopiva pituus.

[tomppeli]

...Jos kosteaa savimaista niin mikä olisi silloin sopiva pituus.

Vaakakeruupiiri    Keruu: kostea Savi   742 m

[JJ72]

Mulla on 9.4kW pumppu ja 2x300m, aktiivista hieman vähemmän, ja koskaan ei ole tullut pellosta takaisin pakkasella olevaa nestettä.

[tomppeli]

Mulla on 9.4kW pumppu ja 2x300m, aktiivista hieman vähemmän, ja koskaan ei ole tullut pellosta takaisin pakkasella olevaa nestettä.

Myöskin sijainti Suomen kartalla vaikuttaa kovasti keruupiirin pituuteen.
Eteläisessä Suomessa riittä huomattavasti lyhyempi keruupiiri, kuin pohjoisessa.
Siksi olisi hyvä verrata samalla lämpötilavyöhykkeellä olevia kohteita.

[JJ72]

Myöskin sijainti Suomen kartalla vaikuttaa kovasti keruupiirin pituuteen.
Eteläisessä Suomessa riittä huomattavasti lyhyempi keruupiiri, kuin pohjoisessa.
Siksi olisi hyvä verrata samalla lämpötilavyöhykkeellä olevia kohteita.

Joo, tuo on totta, en tullut ajatelleeksi, että on puolivälissä suomea

[teippari]

Nyt on vähän jo kaivettu maata.
Maa on kosteaa hiesu/savi maata.
Onko 2*300metriä liian lyhyt piiri.

[tomppeli]

Nyt on vähän jo kaivettu maata.
Maa on kosteaa hiesu/savi maata.
Onko 2*300metriä liian lyhyt piiri.

Laskentaohjelma antaa keruupiirin pituudeksi kostealle savimaalle 740 metriä.
Tämä mukaan 2 * 300 metriä olisi vähän liian lyhyt. Tämäkin toimii, mutta menee vähän kylmäksi.
2 * 350 m saattaisi riittää.
Jos on mahdollista, 2 * 400 m olisi parempi,
Upotussyvyys vähintään 1,2 metriä.

[teippari]

Moi. Nyt on tilattu tarvikkeet, 2*400 metriä tulee nyt kumminkin sitä piiriä. Ja Nibe f1255
Kiitokset avusta, ensi talvena näkee sitten miten pelaa.

[Täystiili]

Kumman seinämävahvuuden valitsit putkelle 40x2,4 mm vai 40x3,7 mm? Jälkimmäinen se suositeltu vaihtoehto maapiiriin, riippuu varmaan maaperän laadusta kumpaa kannattaa laittaa, ohuempi seinämäisellä tietenkin parempi lämmönjohtavuus, mutta muuttaa muotoaan helpommin (vaurioutuu helposti esimerkiksi irto kivistä/roudasta).

[teippari]

Kyllä 40*2,4 tuli putken kooksi. 2*400metriä.
Eristetyllä putkella tulee talolta pihalla olevaan jakokaivoon.
Kannataako vetää taloon tulevat putket anturan alta vaiko sokkelista lävitse. Normaali matalaperustus.

[heinaaho]

Kyllä 40*2,4 tuli putken kooksi. 2*400metriä.
Eristetyllä putkella tulee talolta pihalla olevaan jakokaivoon.
Kannataako vetää taloon tulevat putket anturan alta vaiko sokkelista lävitse. Normaali matalaperustus.

2,4 putkeakin saa nykyään 10bar ja sitä voi kyllä ainakin huoletta maapiiriin laittaa.

[sam68]

2,4 putkeakin saa nykyään 10bar ja sitä voi kyllä ainakin huoletta maapiiriin laittaa.

Joo ja varsinkin kun tuo on helppo korjata jos tulee vaurioita asennuksessa/roudan ansiosta. Aina kannattaa laittaa paksuseinämäinen putki. Lämmönsiirrolla on niin mitätön merkitys tässä tapauksessa. Paine ei ole ongelma vaan putken kestävyys. Tämä ohutseinämäinen on tehty porakaivoihin, mutta myydään maalämpöputkena ainakin Meltexillä.

Muuten näkyy foorumilla olevan hiljaista niin kysytäänpä miten tuon putkessa olevan reiän löytää? Itsellä käynyt kerran niin että trukkilavan hakasnaula oli tehnyt putkeen reiän ja eihän näitä tule koeponnistettua ennen peittämistä...

[fraatti]

Muuten näkyy foorumilla olevan hiljaista niin kysytäänpä miten tuon putkessa olevan reiän löytää? Itsellä käynyt kerran niin että trukkilavan hakasnaula oli tehnyt putkeen reiän ja eihän näitä tule koeponnistettua ennen peittämistä...

Veikataan kun ei ole tietoa.

Äänen perusteella? Eli annetaan vuotaa kunnes vuodon saa paikallistettua maanpinnalta jonkun laitteen avulla?
https://www.subsurfaceleak.com/find_leaks.html
Geophone:
http://www.pollardwater.com/pages_product/P512geophone.asp
Diy versio :

Tietokonepohjainen joka laskee putken päistä kuinka kaukana vuoto on:
http://www.echologics.com/products/leakfinderst

Täytetään putki jollain havaittavalla kaasulla ja käytetään sitten laitetta millä kaasun voi havaita?

[Roori]

Täytetään putki jollain havaittavalla kaasulla ja käytetään sitten laitetta millä kaasun voi havaita?

Eli Pieru + Nenä 

[fraatti]

Eli Pieru + Nenä 

Jos luottaa kykyihinsä tarpeeksi niin siitä vaan.

Kaasumenetelmässä tutkittava putkiosuus on tyhjennettävä ennen tutkimuksen aloitusta.

• esiintyvät vuodot paikallistetaan muoviputkistoissa "ilmaisinkaasutekniikalla". Tekniikka perustuu pieniin kaasumolekyylien kykyyn tunkeutua putkien läpi vuotokohdista. Putkivuodoista purkautunut kaasu havaitaan herkällä ilmaisimella, jota kuljetetaan putkistoa pitkin maan tai lattiarakenteiden päällä.

Tässä esimerkiksi yksi laite joka käyttää kaasuna vedyn ja typen sekoitusta.
http://www.pietiko.fi/tuotteet/mittariryhmat/pitoisuus/vuodonilmaisin-inficon-xrs9012

Laite maksaa vain 5000e + alv joten ensimmäisenä kääntyisin paikallisen vesilaitoksen puoleen...

[Nakke vaan]

......eihän näitä tule koeponnistettua ennen peittämistä...

Mitenkäs kaivoputken ollessa kyseessä. Kuka sen yleensä koepaineistaa, valmistaja, asentaja, joku muu vai ei kukaan? Ja millä paineella kuinka pitkän aikaa?

[fraatti]

Mitenkäs kaivoputken ollessa kyseessä. Kuka sen yleensä koepaineistaa, valmistaja, asentaja, joku muu vai ei kukaan? Ja millä paineella kuinka pitkän aikaa?

Valmistaja on koeponnistanut valmiiksi kollektorin tai ainakin pitäisi olla...

[Nakke vaan]

Paljonkohan laittavat koepainetta? Jääkö se muovihitsattu kulma yläpäässä sitten ponnistamati yleensä tai jopa aina?

[fraatti]

Paljonkohan laittavat koepainetta? Jääkö se muovihitsattu kulma yläpäässä sitten ponnistamati yleensä tai jopa aina?

Todennäköisesti...

Selviäsikö muovitechin sivuilta koestuspaine?

[Nakke vaan]

Ei nyt äkkiseltään löydy koepaineita mistään. Vaan eipä sillä väliä, ihan huvikseni mietin kun nykyään on tuo 50mm putkikin jo olemassa ja semmoisen kun tiputtaa jonnekin yli 300m kaivoon niin siellähän lienee mukavasti painetta ihan luonnostaan ja jos koestuksessa on jonkinlainen varmuuskerroin niin puhutaan varmaan ihan miehekkäistä paineista?

[tomppeli]

300 metrissä on melkoinen paine, mutta kun sen muoviputken sisälläkin on nestepatsas,
joka on suunnilleen yhtä korkea, kuin kaivonkin nestepatsas,
ei putken seinämää paina kovinkaan suuri voina, kun putken sisä- ja ulkopuolella on suunnilleen sama paine.
Siksi esim. PN 6 kestää vaikka kuinka hyvin.

[seppaant]

Ei nyt äkkiseltään löydy koepaineita mistään. Vaan eipä sillä väliä, ihan huvikseni mietin kun nykyään on tuo 50mm putkikin jo olemassa ja semmoisen kun tiputtaa jonnekin yli 300m kaivoon niin siellähän lienee mukavasti painetta ihan luonnostaan ja jos koestuksessa on jonkinlainen varmuuskerroin niin puhutaan varmaan ihan miehekkäistä paineista?

300 metrin syvyydessä on kaivossa olevan veden paine 29,5 bar ja putkessa olevan normaalin keruunesteen paine 28,4 bar.
Eli putkessa on 1,1 bar alipainetta ympäristöön nähden.

ATS

[Nakke vaan]

Ja mitäs jos sattuisikin olemaan kuivakaivo? Se jeesaava paine puuttuisi ulkopuolelta. Teorian puolelle taitaa mennä mutta kestäisiköhän pohjapainon liitokset silloin, tai putki? Onkahan valmistusteknisesti varauduttu vai oletetaanko että semmoista reikää ei löydy missä edes kannettu vesi ei pysyisi?

Edit, ihmetellään vielä lisää. Mitenkäs semmoinen bentoniitillä valettu kaivo? Tai hiekalla täytetty? Syrjäyttääkö se ulkopuolisen jeesaavan paineen ehkä? Eli vastaisi kuivakaivoa paineen puolesta?

[Markkula]

Täällä ollaan asian äärellä.

En löytänyt mistään sellaista arviomitoitussysteemiä, joten pitääpä kysyä täältä. Tarkoitus on laittaa maalämpö maakeruupiirillä vanhaan kivinavettaan, jonka seinäpaksuus on 600-900mm tasakertaan ja tasakerran yläpuolisessa 45-asteen kattokulman kattotilassa on 200mm villaa + tuulensuojalevy + sisustuslevy koko rakennuksen osalta. Rakennus on n. 30* 7,5m pohjaltaan ja alakerta on 3m korkeaa ja yläkerta keskimäärin 2,5m. Tavoitelämpötila on +20C 2/3 osaa tilasta ja +15C 1/3 osaa tilasta ja tätä silmälläpitäen kaikki ikkunat 2-3 kerroksisia ja sijainti Tuusulan korkeudella. Maapiirin suunnitellulla paikalla on moreenia ja 1/3 maasta on märkää moreenia. Paljonko tuohon pitäisi suunnitella lämmityskilowatteja ja kuinka pitkä maapiiri? Riittääkö 1000m ja etenkin tontti, kun sitä on noin 3000m2 - eli noin puolet siitä pitäisi putkittaa. Osatehoinenkin ratkaisu käy, sillä poltellaan pellettiä sitten lisää kun rakennuksessa on 3 hormia. Heittäkääpä hiha-arviota putken pituudesta, jotta pääsisin mittailemaan tonttia. Ajattelin laittaa putkia maahan 50cm välein kun tiukkaa taitaa tehdä saada tontti riittämään.

[tomppeli]

Täällä ollaan asian äärellä.

Alan miettimään mitoittamista..
Saatan joutua kysymään lisätietoja.
...
Kiviseinä on 600-900 mm paksu, onko siinä mitään lisäeristystä, vai vain pelkkä kiviseinä?
Olisiko välissä ilmarako, tai onko muuta lisäeristystä kiviseinässä.?
Pelkää kiviseinä läpäisee kovasti paljon lämpöä.

[Markkula]

Puhdasta kiveä on koko seinä - tai siis laastia ja graniittia. Ei ole ihan uusi tämä rakennus ja sisälle ei ole tulossa koolauuksia. Yläkerta sitten eristettynä. Paljonhan tuosta alakerran seinästä menee läpi. Onneksi lattiassa on 5cm Finfoamia kauttaaltaan. Täytyy vaan tottua siihen ajatukseen, että tästä ei tehdä eikä tule 0-energiarakennusta... MLP:llä pyritään nyt ainakin minimoimaan lämmityslaskua.

[tomppeli]

Puhdasta kiveä on koko seinä - tai siis laastia ja graniittia.

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Kuten PDF -raportista näkyy, hukkaa paksukin kiviseinä paljon lämpöä.
Kiviseinän lämpötaloutta voisi parantaa esimerkiksi sisäpuolisella verhomuurauksella, rivinteerauksella.
Lämpötalous saattaisi parantua verhomuurauksella huomattavasti.

Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 24 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä.
Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Kivinavetta  ”Markkula”   TUUSULA (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
- Alakerta, kiveä Patterilämmitys   63 122 kWh   27,77 kW
- Yläkerta Patterilämmitys   13 450 kWh   5,19 kW
Yhteensä   76 572 kWh   33,0 kW
- Josta johtumisvuodot   70 497 kWh   30,39 kW
- Josta ilmanvaihdot   3 846 kWh   1,64 kW
- Josta vuotoilmat   2 229 kWh   0,93 kW

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( PATTERILÄMMITYS )   
Lämmitettävää   347 m2   951 m3
- Kiinteistö   3,4 COP   51 999 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   6 000 kWh
Lämmitystarve yhteensä   76 572 kWh   33,0 kW
- Vähennetään palaturpeella tuotettu lämpöenergia, 19 m3/a, -23085 kWh
Lämpöpumpulla jää tuotettavaksi 57999 kWh 24,02 kW

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   24,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   24,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -29 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,4 COP)   17,0 kW   40 725 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   17 273 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   1 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   17 274 kWh
Tarvitaan 2 x 212 m = 424 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 1,26 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:         
• Kaivon painehäviö 0,63 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K   1,05 bar (105 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,63 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,54 bar (54 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,63 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,3 bar (30 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, keruu: kostea moreeni, upotussyvyys vähintään 1,1 m   1088 m (3 x 350 m)
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 700 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Markkula]

Suuri kiitos tomppeli. Arvaukseni keskustelureferenssien pohjalta meni suurin piirtein oikein maakeruupiirin pituuden suhteen lähelle, mutta tarvittavan lämmitystehon arvioin 40% liian suureksi. Tämmöinen vanhasta kivikasasta korjattu tila ei luonnollisesti ole ihan tiivis ja mahdollisen vähäisen käyttöveden esilämmityksen voisi hoitaa myös kierrättämällä tulovesi lattialämmön lämpöjemmaboilerin kautta. Joten pitänee mitoittaa n. 30kW:n lämpöteholle... 20m lisää kumpaankin kaivoon tai 150m lisää maakeruupiiriä. Tai sitten mennään tuolla laskelmasi laskentatarkkuudella kohti päätöstä ja käyttään pellettiä jos sattuu iskemään yli 3 päivän kova pakkasjakso. Laitahan minulle tuo laskelmaa s-postilla, niin voidaan vaihtaa myös muutama sana hankkeesta.

[tomppeli]

Suuri kiitos tomppeli. Arvaukseni keskustelureferenssien pohjalta meni suurin piirtein oikein maakeruupiirin pituuden suhteen lähelle, mutta tarvittavan lämmitystehon arvioin 40% liian suureksi...

Huomaa, että tässä laskelmassa oli mukana palaturpeella tuotettua lämpöenergiaa 23 085 kWh/a.
Jos palaturpeen osuus poistetaan, tulee tarvittavaksi lämpötehoksi noin 33 kW 24 kW:n sijaan.

[Markkula]

No sittenhän lähennytään jo reilusti sitä 40kWta. Eli kaivoja tarvitaan sitten kolme mallia 220m? jos vain hätätilassa poltetaan puuta. Ja keruuputkisto olisi 1500m (tai 4*350m). 

[tomppeli]

No sittenhän lähennytään jo reilusti sitä 40kWta. Eli kaivoja tarvitaan sitten kolme mallia 220m? jos vain hätätilassa poltetaan puuta. Ja keruuputkisto olisi 1500m (tai 4*350m). 

Tässä laskelman tulos ilman priketti lisälämpöä. Siis kaikki maalämmöllä, mutta kiviosassa, siis alakerrassa +17 C.:
- Alakerta, kiveä Patterilämmitys   63 122 kWh   27,77 kW
- Yläkerta Patterilämmitys   13 450 kWh   5,19 kW
YHTEENSÄ   76 572 kWh   33,0 kW
- Josta johtumisvuodot   70 497 kWh   30,39 kW
- Josta ilmanvaihdot   3 846 kWh   1,64 kW
- Josta vuotoilmat   2 229 kWh   0,93 kW

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( PATTERILÄMMITYS )   
Lämmitettävää      347 m2   951 m3
- Kiinteistö      3,4 COP   75 084 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,8 COP   6 000 kWh
- Yhteensä      3,3 SCOP   81 084 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   33,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   30,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -26 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,4 COP)   21,3 kW   56 787 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   23 862 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   436 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   24 297 kWh
Tarvitaan 2 x 282 m = 564 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 1,58 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:         
• Kaivon painehäviö 0,79 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K   2,16 bar (216 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,79 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K   1,21 bar (121 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,79 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,67 bar (67 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, keruu: kostea moreeni, upotussyvyys vähintään 1,1 m   1525 m

[Markkula]

No niin - siinähän sitä ollaan. Jos pitäisi laittaa 1500m putkea maahan, niin se tarkoittaisi puolen metrin välein putkitettua 2250 neliötä ja silloin tontti ei enää riitä. Voisi miettiä kyllä sitäkin vaihtoehtoa, että tekisi kaksi 350m kieppiä maahan ja sitten yksi 230m lämpökaivo päälle. Ja jopa kaksi maalämpöpumppulaitetta rinnakain tuuppaamaan lämpöä samaan varaajaan. Onko näitä toteutettu?

[euroshopperi]

30 kW mallissa taitaa jo ollakkin 2 pumppua samassa. Liekkö jo 24 kW:sakin sama 2 kompuraa ja yksi logiikka.

[seppaant]

Jos pitäisi laittaa 1500m putkea maahan, niin se tarkoittaisi puolen metrin välein putkitettua 2250 neliötä

Ojalan laskuopin mukaan riittää 750 m2 maata.

ATS

[Markkula]

Jaa juu niin. Piti hakea Ojala kaapista ulos. Kahdessa pumppulaitteessa on tietysti putkitöitä enemmän, mutta voisikohan se olla huoltovarmuuden kannalta parempi? Ja ilmeisesti kesäajat voisi ajella vain toisella. Myös käyntiinlähtövirta olisi olennaisesti pienempi ellei ne hyrähdä käyntiin samalla hetkellä. Talveksi toinen päälle kesälatumilta? Oliko nyt niin, että uskallan alkaa suunnittelemaan kenttää, jossa putkien väli on vain 50cm vai pitääkö piirustella putkia metrin välein? Ensimmäinen budjettiestimaatti tuli kaivoista ja hinta 42€/m, joten alkaa kääntymään ennemmin vaikka alitehoisen maalämmön puoleen tuettuna pellettitakoilla tai VILPillä.